Käytiin vaimon kanssa viikonloppuna Budapestissa. Taivas oli molempina päivinä tasaisen valkoinen, joten valokuvauksen osalta reissu meni päin seiniä. Linkin takana todisteita. Päin seiniä
Tyylikäs kokonaisuus. Pelkäsin jo että tulee niitä lomakuvia mutta olikin karkkia Ainoa kuva joukosta joka vähän särisi omaan silmään on tuo "Keltainen ravintola" jossa ikkuna menee poikki. Yleensä en kauheasti välitä näistä tekstuureista yms mutta nyt tällä hetkellä tässä elämän tilassa nappasi.
Hienoja struktuuri- ja pintakuvia! Riittävän erilaisia ja mielenkiintoisia. Pyhän Tapanin kirkko nousee muiden ylitse yltäkylläisesti pursuavilla yksityiskohdilla.
Hienoja seiniä ja ikkunoita. Varsinkin kuva, jossa peilautui kirkko oli tyylikäs. Parissa kuvassa vaan häiritsi perspektiivin vääristymä (onko oikea termi?). Kohde (4,5,12) ei ollut kuvatessa kohtisuorassa kameraan nähden mutta kuva oli rajattu tuoden tällaisen vaikutelman. Haittaisiko jos tiiliseinä ei olisi ihan vaaterissa mutta ikkunanpokat olisivat pystysuoria?
Vanhoissa taloissa ne seinät, ikkunat ja lattiat eivät ole välttämässä vaaterissa, mä en oikein käsitä miksi arkkitehtuurikuvassa kaiken pitäisi olla suorassa, jos ei se sitä ole elämässäkään. Ihan onnistunut setti, vanhasta pinnasta tykkäsin enemmän. Tai sitten uudesta mistä heijastui vanha.
Ravintola-kuva oli aika veikeä. Samoin Matiaksenkirkko ja Trabantti. Mutta eniten pidin tuosta Pyhän Tapanin kirkon kuvasta. Siitä katoaa syvyyden tunne eikä voi olla heti varma mitä on katsomassa, onko kohde koriste vaiko kenties kolikoita tms esineitä. Kuvassa on kiva rytmitys ja hiukan kierossa oleva sisusta pelastaa kuvan keskeissommittelun symmetrialta. Vahvasti reunat vielä runnovat tuota kupolia kasaan, seikka mikä mielestäni on tälle kuvalle eduksi. Vesku