En oiken löytänyt selkeää aluetta mihin tämän olisin laittanut niin laitoin sen nyt sitten tänne. Olen huomannut että joskus ja usein aika harvoin on kuvattavan katse juuri oikeassa kohdassa. Tietenkin kuvasta riippuu paljon. Oisko mallin/kuvattavan syytä katsoa kameraa hiukan ohi tai toisaalle. Tästä asiasta voisi joku laittaa esimerkkejäkin mitenkä katse vaikuttaa kuvaan. Keskustelua.
Vs: Katseen suunta Ihan maalaisjärjellä ja puhtaalta pöydältä muistelematta mitään kirjaa tms, niin katseen suunta tietty niin mitä halutaan kuvalla kertoa. <SIZE size="1"]imho</SIZE>
Vs: Katseen suunta Joopa joo, maalaisjärjellä ja kokemuksella jne. No eipä mulla ole hirveästi ollu asian kanssa ongelmia. Monella muulla näyttää olevan. Ajatukseni oli avata keskustelua ja voisimme hiukan yhdessä pohtia mitkä tekijät on mitäkin ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ja jos joku kokenut jonkun hyvän vinkin antaa ei sekään ole pahasta. Jos mä huomenna kerkiän voisin omakuva politiikalla laittaa hiukan esimerkki kuvaa näytille.
Vs: Katseen suunta Kiitos laita. Ehkä kuitenkin miellyttävämpää pohdintaa täällä kuin lueskella kuka on laukun kukkulan kunkku sisä-, ulko-, talous- ja turvallisuuspolitiikassa.
Vs: Katseen suunta Aidoimman oloinen kuva on ekan ryhmän toka vika, eli kuva jossa katsot alas, se näyttää eniten siltä kuin katsoisit suoraan objektiiviin - minusta.
Vs: Katseen suunta No näkemyksiähän on varmasti monia. Saa muutkin laittaa esimerkkiä ja kaivaa netistä mallisuorituksia.
Vs: Katseen suunta Aika hyvä analyysi tuosta katseen suunnasta tuli luettua Roberto Valenzuela: Picture Perfect Posing -kirjasta. Hänellä näkemyksensä perustui siihen, että mitä enemmän mallin katse, nenä tai rintamasuunta kohdistuu katsojaa kohti, sitä vahvempi kontakti katsojalla on mallin kohteeseen. Kontaktin vahvuus taas sitten heijastuu siihen, miten hyvin muut kuvan elementit välittyvät. Esimerkiksi, jos meillä on kuva korumainokseen, niin katsetta ja nenää kannattaa suunnata sivulle, jotta koru erottuisi paremmin. Katsetta koruun voi ohjata vielä lisääkin viemällä mallin käden "osoittamaan" tai "kehystämään" korua. Käsi on lähes yhtä vahva elementti kuin katsekontakti. Vahva kontakti taas välittää sitten mallin omaa persoonallisuutta. Siinäkin voi sopivalla aste-erolla korostaa eri asioita. Vaikkapa jos malli katsoo suoraan ja vielä hymyilee, niin kasvojen rypyt eivät kiinnitä huomiota. Mutta jos halutaan kertoa esim. miesmallin "kokeneisuudesta", voidaan katsetta ohjata sivuun ja antaa kasvojen uurteiden tulla "esiin", ja välittää tätä viestiä. Katseen ja rintamasuunnan eroilla nenän suuntaan taas voidaan vihjata "välittämisestä". Jos rintamasuunta on sivulle, mutta katse kohti, on kyseessä "vilkaisu". Kohti suuntautuva rintamasuunta on taas enemmän juuri katsojaan keskittyvä, vaikka katse olisi ohikin. Oikein mainio kirja monelta muultakin osalta. Ajatuksena on se, ettei poseerauksia esitetä valmiina kuvina, joita kuvaajan pitää matkia. Kirja esittelee systeemin, joka perustelee, miten eri kehonosien asennot vaikuttavat kuvan viestiin. Näissä usein viitataan ihan siihen, miten ihminen reagoi vaistomaisesti toisen ihmisen asentoon ja katseeseen - lukee kehon kieltä. Näkee toki, että kirjoittaja on hääkuvaaja, ja poseerauksissa haetaan "täydellisyyttä", sitä että kokonaisuus olisi "kaunis". Mutta hän ei kuitenkaan unohda sanoa, että käyttämällä asettelusääntöjä päinvastoin voidaan saada katsetta vetäviä "rumia" poseerauksia, joilla voidaan saada yhtä lailla mielenkiintoisia kuvia. Erityisesti pidin ajatuksesta, että poseerauksen pitäisi olla luonteva - jotain sellaista, mitä malli voisi käyttää normaalissakin tilanteessa.
Vs: Katseen suunta Katseen suunta on sidoksissa kuvan muuhun olemukseen, ilmeeseen ja tunnelmaan. Ehkä on parempi että katsoo suoraan kameraan tai sitten riittävästi johonkin muuhun suuntaan, yleensä liian pienet poikkeamat voidaan tulkita "vahingoksi". Jonkunmoinen jippo on siinä että kuvattava katsoo hieman kameran yli, jolloin silmät näyttävät olevan kunkolla auki.
Vs: Katseen suunta Juke, onko mahdollista että esimerkkikuvissasi on silmien tarkennuskohta muuttunut, eli esim. kun katsoo kamerasta 20cm alas niin silmät tarkentaa jonnekin kauemmaksi jalustan alle? Koska mitä lähemmäksi ihminen katsoo, sitä "kierommalta" silmät näyttää, eli kauemmaksi katsottaessa katse voi näyttää "suoremmalta" ja sitä myöten kohdistua paremmin katsojaan..? Tämä testi pitäisi ehkä tehdä niin, että on reijällinen levy, jossa on erilaisia merkkejä johon henkilön pitää katsoa, kamera kuvaa sitten reijän läpi. Tuolla saataisiin jonkin verran eliminoitua se, että silmät tarkentaa eri kohtaan eri etäisyyksillä. Elokuvanteossa käytetään välillä jonkinlaista "merkkiä" johon näyttelijän kuuluu katsoa. Monesti jos esim. kuvataan kahden henkilön keskustelua toisen olan yli (eli toinen on selkä kohti kameraa), niin näyttelijän jonka naama on kameraan päin ei tulekaan katsoa puhekumppaniaan silmiin, vaan jonnekin toisen näyttelijän ja kameran välille, tämä lisää läsnäolon tuntua verrattuna siihen että katsoisi "oikeaan" paikkaan eli keskustelukumppaniaan silmiin. Tämmöinen perus Hollywood-tehokeino. Nämä on monimutkaisia mutta mielenkiintoisia juttuja...
Vs: Katseen suunta Hyvin mielenkiintoinen aihe. Eräs tuttu jyväskylän yliopiston tutkija on tutkinut aikanaan peitetyn katseen tematiikkaa naisrepresentaatioissa. Sukupuolella on tuossa katsekontaktissa yllättäviä merkityksiä. Sellainen peitetty katse naisen kuvassa on usein kliseinen juttu, vaikka sillä haetaan monesti jollain tavoin ajatonta ja kaunista vaikutelmaa. Toisaalta hyvin suora kontakti kameraan näyttäytyy helposti aggressiivisena, vaikkei vaikutelmaa haettaisikaan. Tuo kymmenen senttiä ulos keskipisteestä on monikäyttöisempi kuin tiukempi 20 senttiä. Hyvät demot Jukella, kiitos!