Niinpä. Kuivasin kerran uponnutta perämoottoria suhteellisen huolellisesti. Viimeinen ongelma oli sitten virransyötössä, ja kun avasin pääkytkimen, oli siellä kolme pientä kalaa. Eihän se tietenkään toiminut, koska ne olivat kuolleet.
Joo, no siis aika kanttareita pitkin itse olen tässä vedellyt. Ja ulpukan varsista mun mielestä puhutaan. Tarkistin tuon lähtökohtaisesti kostea vs. ei kostea tila nyt kuitenkin. Nyt ulkona on lämmintä jotain 14 astetta. Suhteellinen kosteus voi olla 70 %, vähän yli. Vettä on siis vaikka 8,8 g/m3. Lämmittämättömässä löylyhuoneessa ulkoilman olosuhteita vastaavassa tilassa vettä on 11,5 g/m3. Olohuoneessa 11 g/m3. Liiterissä 10 g/m3. Suhteellinen kosteus jossain 50 ja 60 prosentin välillä. Niin kuin jo tuolla aiemmin kirjoitin, menee hyvä saunanlämmityskerta hukkaan, jos objektiivia saunottaa.
Eiks tuossa ole olennaista, että saadaan lähtötilanne jossa absoluuttinen kosteus on matala ja ilmaa voi huoletta lämmittää: Pakastimen ilma saattaa olla suhteelliselta kosteudeltaan 100%, mutta absoluuttinen kosteus on matala. Kun sitten objektiivia aletaan lämmittää muovikassiin otettussa pakastinilmassa, niin alenee suhteellinen kosteus, jolloin objektiivien pintojen kosteus siirtyy mielellään ilmaan. Eli kun pakastimen -20-asteesta lähdetään ja tullaan +20-asteeseen, niin ilman absoluuttinen kosteus nousee ja suhteellinen kosteus saattaa jopa laskea. Objektiivi tuskin ehtii jäätyä, jos joutuu hetkeksi kosketuksiin pakastinilman kanssa (ne ei välttämättä kestä, jos objektiivissa pääsee vesi jäätymään). Tiedä sitten kuinka käytännöllinen ja todellisuudessa toimiva ratkaisu tällainen olisi.
Lähestymistapoja on monia. Kuivaus-/olosuhdekaappi on kai se oikea paikka kuivaamiselle. Sauna, uuni, autonlämmitin jne. Kotikonsteja on monia juu. Oleellista nyt kuitenkin on, että jos objektiivi on painanut vaikka 300 g ennen kuin koira sen on tiputtanut järveen. Uimareissun jälkeen jos paino on 320 g, niin se 20 g sinne kuulumatonta ainetta pitää saada pois. Ja mielellään niin, että prosessi ei aiheuta muita vahinkoja. Asiat monimutkaistuu, jos se objektiivi työnnetään riisin kanssa pussiin. Lähtötiedot tässä nyt kuitenkin oli mitä oli.
Olen aika pessimisti näiden suhteen. Mutta toki ihmeitäkin voi tapahtua. Tytär pudotti joku pari vuotta sitten iPhonen kaksi (!!!!) kertaa peräkkäin vessanpönttöön. Kuivasin vempeleen uunissa ja se toimi jälkimmäisen vahingon vielä 6kk ennen uuden puhelimen hankintaa. Mutta 24-70mm on hiukkasen arvokkaampi laite kuin käyttöikänsä loppupuolelle ehtinyt iPhone. Ei kun pikaisesti huoltoon ja ilmoitus vakuutusyhtiöön. Tuo alussa kuvattu vahinko onaivan selkeä tapaus, kyllä sieltä korvaus tulee kunhan omavastuun jaksat kärsiä.
Mielenkiintoista olisi kokeilla myös alipainetta, jolla vesi saadaan höyrystymään vilkkaammin) ja puskemaan itsenä höyrynä objektiivista ulos. Muistaakseni oppikoulun fyssan labroissa kiehutettiin vettä alipaineessa kämmenen lämmössä. Teki siihen aikaan vaikutuksen. Elämänohjeena: Liiallinen pragmaattisuus vie elämästä mausteet.
Tässä juuri tapahtuu ajattelussa virhe. Kun ilmaa vain lämmitetään, eikä ilman absoluuttinen kosteus muutu (siis kaikki vesi mikä ilmassa on kaasuna), niin suhteelinen kosteus laskee jyrkästi lämpötilan funtiona. +20°C asteisen ilman suhteelinen kosteus on aivan eri luokkaa kuin +30°C asteisen (20 asteessa kyllästymispiste sisältää noin 17 g / kuutio ja 30 asteisessa ilmassa noin 30 g). Juuri tuolla erolla on suurin merkitys kuinka tehokkaasti ympärillä oleva ilma imee kosteutta itseesä kaasuksi. Laitanpa tähän laskelman, löytämilläsi arvoilla laskettuna: Löylyhuone lämmittämättä on 20 astetta ja siellä on 11,5 g vettä / kuutio jolloin ilman suhteellinen kosteus on noin 66%. Lämmitetään tilaa 30 asteeseen, jolloin tilassa on edelleen 11,5g vettä / kuutio, mutta suhteellinen kosteus on enää 38%. Ero on merkittävä ja objektiivin sisällä oleva kosteus pyrkii tehokkaasti tasaantumaan tuohon hyvin alhaiseen suhteelliseen kosteuteen, kasvattaen ilman todellista kosteutta, jos ilmanvaihtoa ei ole järjestetty. Luonnollisesti ilmanvaihdon puuttuessa huoneen koko vaikuttaa absoluuttiseen kosteuteen ja kuivatuksen tehokkuuteen. Jos ilmanvihto on, niin kuivatus jatkuu samalla teholla kunnes objektiivi on kuiva. Saunaa ei todellakaan tarvitse lämmittää kovinkaan kuumaksi, jotta kuivaisi objektiivin nopeasti (40 asteisen saunan RH tuolla vesimäärällä on enää 22%). Perusfysiikasta on kysymys, vaikkakaan ei ehkä lukion..
Kyllä tuon pystyy ratkaisemaan ihan lukion luonnontieteiden pohjalta. Jos vain jaksaa käyttää aikaa tutkimiseen ja soveltamiseen. Ei mulla ajattelussa ole mitään virhettä tapahtunut. Ei tässä kummankaan tarvitse välttämättä olla sen enempää oikeassa kuin väärässäkään. Niin kuin jo laitoinkin, se ylimääräinen X g vettä pitää saada pois. Ja keinoja on monia. Ja edelleen, monta asiaa, jotka vaikuttaa kuivumiseen. Jos oikein alkaisi hifistelemään kotikuivatuksen kanssa, niin pitäisi tietää esim. objektiivin rakenteesta miten vesi liikkuu konvektiolla, miten diffuusiolla. Näiden suhteet, tiivisteiden ominaisuuksia jne. Siellä missä on vettä, on happeakin. Siksi tämä on vähän turhaa köydenvetoa ja -työntöä. Yksi mun pointti varovaisen kuivattamisen suosimiseen on hapettumisen estäminen. Mutta en tiedä tarpeeksi. Voin olla täysin väärässä objektiivin kuivattamisen suhteen.