Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Nuoko ei esim. kynnellä kokeillessa tunnu lasin pinnassa?
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Aika kaameita on, ei nuo vaikuttaisi tehdastuotannolta vaan juuri viuhkan aiheuttamilta.(tuo pyöreä keskusta tukee teoriaa) Eipä ole ikinä tullut vastaan moisia, vaikka monta monituista kakkulaa ja kameraakin tässä taloudessa on käynyt..
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Aloin jälkeenpäin tutkia asiaa uusiksi ja nyt en vaan tajua, miten päädyin aikoinani johtopäätökseen että minun linssiyksilöni oli kärsinyt tästä "separaatiosta". Mikään netistä löytyvä esimerkkikuva ei tue tätä nyt kun uudestaan asiaan perehdyn. No, pahasti viallisen näköinen se lasi silti oli, oli syy mikä hyvänsä.
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Myötävalossa ihan hyvin, mutta vähänkin vastavaloa niin kontrasti oli melkoisen surkeaa.
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Ei todellakaan! Eivät ole naarmuja. Pesin niitä toki myös kun ajattelin onko kyseessä jokin lika. Zeissin neste ei vaikuttanut, eikä asetonikaan. Mitään karheutta ei märällä Nessulla tuntunut.
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Nikkorien rakenteesta löysin sattumalta kuvia. Samankaltainen 6 linssiä neljässä ryhmässä taitaa olla kyseessä? 210mm f/5.6 Carey Bird Photography - Nikkor LF Lenses - W Series
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Öööh, oletko kokeillut kuvata linssillä ja näkyikö epäilyttävää epäasiallisuutta kuvan teknisessä laadussa? Itsellä on Graflexin 127mm linssi tarkennusveitsellä, jonka etulinssiä aikaisempi omistaja(t) ovat ottaneet asiakseen puhdistaa arvatenkin hiekkapaperilla. En mä kuvissa mitään merkillistä huomannu.
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Kuten kerroin en kuvaakaan ottanut. Meinasin laittaa sen etulautaan kiinni, mutta sitten kiinnostuinkin löydöstäni ja jätin kotiin. Olen nyt kuvannut jopa 8 laakaruutua viikonloppuna ja käytin 135 ja 180mm objektiiveja. Pari vuotta sitten kuvasin noin kymmenen ruutua. Ei siis ole ollut mitään tarvetta käyttää tätä. Olen varma että tuo toimii ihan hyvin. Mielenkiintoisempaa kuin kokeilla saako sillä hyviä kuvia (tottakai saa) olisi piirtokyky/kontrasti vertailu ja ehkä myös ääriolosuhteissa kun aurinko paistaa etulinssiin. (vaikka viimeisellä ei usein ole tekemistä valokuvaamisen kanssa - minä ainakin yritän estää sellaisen - toisaalta olisi kiva jos kuva-alalle voisi sijoittaa halutessaan auringon). Kysymys on myös arvoesineestä. Vaikkei kuvissa näkyisi, vaikuttaa kaikki viat arvoon. Ja kyllä se kuulemma on toiminut hyvin, piirtää hyvin. Vaan en voi tietää, onko kyse vain pienistä nettikuvista rajoitetuissa olosuhteissa. Jos suurennossuhde valokuvaan on 2-3x negasta, on jo aika vaikea löytää huonopiirtoista objektiivia!
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Noin 200 euron arvoesineestä? http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_nkw=Fujinon+W+210mm+f%2F5.6&_in_kw=1&_ex_kw=&_sacat=0&_okw=&_oexkw=&_adv=1&LH_Complete=1&_udlo=&_udhi=&_samilow=&_samihi=&_sadis=200&_fpos=&LH_SALE_CURRENCY=0&_sop=12&_dmd=1&_ipg=50
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Niin just! Jostain 80-luvun alkupuolelta. Näitten laajempi käyttö on loppunut ja se on romahduttanut hinnat noin, mutta arvoesineitä ehdottomasti enemmän kuin moni muuntyyppinen objektiivi. Eivät nämä vanhene samoin kuin moni muu. Timantit ovat ikuisia, kultakin, ei objektiivi sentään mutta sinne suuntaan...
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Niin minäkin. Hyviä kuvia sillä saa varmasti. Piirtokyky/kontrastivertailumittaus ei vaikuta minusta kovin mielenkiintoiselta. Sehän tarkoittaisi, ettö saamme ihailla kuvia tiiliseinästä erilaisissa valaistusolosuhteissa kuvatukset ja galleristit -osiossa. Ääriolosuhteissa ison koon opiskat eivät oman kokemuksen mukaan ole kovin häävejä, jos parhaisiin (josko minulla on sellaisia koskaan ollut) kino-opiskoihin vertaa. Ison formaatin jälki sensijaan..... Tämän juonteen myötä, jos opiskasta haluaa eroon niin se kannattanee laittaa mihjin tahansa muualle kuin tänne
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Objektiivitesti olisi mielenkiintoinen ihan omaksi tiedoksi, sitä tarkoitin. Että kun on mielekäs setti laseja niin niitten ominaisuudet haluaisin tietää ettei tarvitse kantapään kautta pettymystä kokea. Ison koon kuvaaminen kun on hidasta ja kallista - ja siinä pitää olla mukana myös potentiaalinen mahdollisuus suureenkin hyvälaatuiseen kuvaan. Mielestäin. (Mulla ei ole nyt kovin hyviä välineitä tutkia noita negoja, jos sitä ihmetellään että mihin testiä tarvitaan kun vaan kuvaisi. Tarkin voisi olla D90 istutettuna fieldin perään.)
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Mulla on paljon opittavaa vielä. Käytännössä halvimmilla sopivan polttovälin opiskoilla ikäni näpsineenä, ei minulle ole tullut edes ajatusta, että ostamalla jokin HC opiskan, saisin aikaan yhtään parempaa. Jos noista jotain on huomannut, niin sen että joissain on enempi kontrastia kuin toisissa ja joillain pitää valottaa hieman toisin kuin toisilla. Mitä kansainvälisiä kuvasaitteja on joskus tullut seurattua niin olen jäänyt käsitykseen, että hyvän kuvan vois saada vaikka hopeakuulan kittiobjektiivillä. Jäin miettimään, mikä on se minun eniten HC -opiska. Varmaan MF Nikkor 28mm f:2, jonka hankin 24mm f:2,8:n rinnalle ajatuksena ottaa kuvia tähtitaivaasta kamera teipattuna kaukoputken jalistaan. Koko homma kariutui ennen ensimmäistäkään kuvakokeilua, joten ei ole tietoa hankinnan järkevyydestä. Jos teillä on niin älkää kertoko
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Ison koon objektiiveiltäni en koskaan odota mitään varmaa onnistumista jos vähänkin aurinkoa lankeaa etulinssille. Ainoa monikalvopäällystetty ja samalla uusin lienee Symmar-S 5.6/150mm, mutta ei sekään kestä vastavaloa. En tiedä miten paljon nuo hifiluokan objektiivit sitten eroavat? Monikalvotus on parempaa, ehkä on ED (tms.) -elementtejäkin mutta voiko niillä surutta kuvata vastavaloon siinä missä vaikka millä tahansa kinarin normaaliopiskalla? Olisi todella kiva nähdä verrokkikuvia esim. saman tuoteperheen vanhemmista ja uudemmista versioista. Esimerkkinä vaikka Symmar 5.6/150mm, Symmar-S 5.6/150mm ja APO Symmar 5.6/150 L. Ja tietenkin äärioloissa, vastavaloa sekä latteaa pilvipäivää (joka on oikeasti niitä pahimpia varjo-kontrastin syöjiä jollei ole kompendi/muu vv viimeisen päälle laitettuna) Ei sillä, että keskikoon multikalvolliset zenzanonitkaan mitään vastavalon ystäviä olisivat =) Taitavat HC-objektiivit olla kinokoon juttu tai sitten tarvitaan todella paksua lompakkoa.
Vs: Karseet ns. puhdistusjäljet - miten voi tulla! Ajattelin vertailla objektiivejani istuttamalla D90 rungon fieldiin. Laakafilmit varaan valokuvien ottamiseen jossa aina tehdään tarpeellinen ja voitava estämään heikompia tuloksia. Sovite on melkein valmis, filmikasetissa on jo reikä. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,72324.0.html Hallussa on Apo Symmar 135mm ja 180mm, Fujinon W 125mm f/5.6, Super Angulon 90mm f/5.6, Ilex Acutar 215mm f/6.3, Ilex Acu Tessar 210mm f/6.3, Wollensak 162mm f/4.5 Velostigmat, Fujinon-T 300mm f/8, Wideangle Congo 90mm f/6.3 ja vielä Nikkor AM ED 120mm f/5.6. Kun sai niin halvalla. No, tosiasiassa nuo kaksi Fujinonia tuli ostettua ihan tositarkoituksella aika koviin hintoihin. Schneiderit tulivat Toyo 45A paketissa. Tuosta valikoimasta on jo hyvä vähentää, kun vaan saan päätettyä mitkä kuuluvat settiini.