Hajamielisen ongelmia: Kuvasin ensin yhden ruudun ilman filmiä ja virheen huomattuani tuli niin kiire, että en ehkä muistanut säätää valotusmittarin herkkyyttä oikein. Aloin epäillä asiaa vasta kun latasin kameraan seuraavan filmin ja säädin herkkyyden. Tein tämän niin automaattisesti, etten tullut kiinnittäneeksi huomiota lähtöarvoon, mutta jälkikäteen ajateltuna mittarin antamat suljinajat tuntuivat vähän liian nopeilta. Filminä toimi Fomapan 100 ja kuvat joko valottuivat suunnilleen oikein (neulanreikäkamera, ei automaattisuljinta, noin sekunnin mittaisia valotusaikoja) tai alivalottuivat kahden aukon verran. Kehitän Foman yleensä ständinä Rodinalilla. Kuinka hyvin Foma ylipäänsä kestää prässäystä ja miten / millä kehitteellä se kannattaa tehdä?
Vs: Fomapan 100 + prässäys itse kokeilin noin 3aukon prässäystä rodinal1/25 seoksella. ei niistä tullu kovin hyviä. pistin poikki pienen koepalan ja kehittelin vissiin 10min. tuli mitä tuli sitten loppu filmin 30min. ei paljoa eronnut siihen koepalaan. älä nyt hermostu sillä se mun paskalelukamera pitää sisällään yhden suljinajan 1/100 ja yhden aukon F8. eikä noista arvoista ole mitään varmuutta. voi olla että sitä puskua tuli reilusti enemmän.
Vs: Fomapan 100 + prässäys Fomapan on hieno filmi. Olen itse kuvaillut sitä paljonkin 9x12 kokoon neulanreikäkameralla. Kehittelin ID-11 -kehitteella ja nimellisherkkyydellä valotettuna tulokset olivat ihan ok, jos resoprookin oli osannut valottaessa huomioida edes sinnepäin. Joka tapauksessa prässäystä en Rodinalilla lähtisi yrittämään. Tuosta voisi saada jotakin osviittaa. ID-11 on standardikehite-kategoriassa, jos sitä kokeilet. B&W Film Developing Times | The Massive Dev Chart Lisäys: Tmax-kehite ei välttämättä toimi noiden perinteiseten emulsioiden kanssa. Fomaa en sillä kokeillut, mutta Adoxilla (Efke?) ei toiminut lainkaan.
Vs: Fomapan 100 + prässäys Minäkin olen tykännyt Fomapanista, vaikka en kyllä olekaan tehnyt mitään laajempaa vertailua eri filmien ominaisuuksista. Rodinalin lisäksi käytettävissäni on Kodak T-maxia ja muistaakseni Ilfosolia, joten kehitän tämän filmin varmaan jälkimmäisellä. Olisi varmasti fiksua perehtyä eri kehitteisiin, mutta se on niin kamalan tylsää
Vs: Fomapan 100 + prässäys Ainakaan Fomapan T200:sta ei ilmeisesti ihmeemmin kiinnosta, että kuinka sitä valotellaan: Mutta pahapa ehkä tuosta on tehdä vertailua kyseiseen filmiin.
Vs: Fomapan 100 + prässäys Paras prässäyskehite mitä olen käyttänyt on A49, sitä kannattaa kokeilla. Yleisesti foma 100:sta ei kannata missään nimessä prässätä, enemmänkin valottaa aukon yli ja alikehittää. Sen oikea iso arvo on jossain siinä 50 paikkeilla. Siitä saa erittäin hienoa jälkeä kyllä, mutta rodinalia en suosittele ollenkaan.. en millekkään filkalle. Enkä ständiäkään.. mikäli haluaa sävykästä jälkeä. Neulanreikäilyssä terävyyden tavottelu tuskin on järkevää kehityksessä muutenkaan. D76 on hyvä kehite, sillä voi käytännössä valita tähtääkö sävyihin stokkina, vai terävyyteen 1+1 seoksella. Fomapan 100:nen d76 stokilla kehitettynä on erittäin näyttävä säyiltään. Noissa foman filkoissa pitää muistaa myös kyl tosiaan toi resiprookki virhe, se on aika massiivinen heti kun mennään sekuntia pidemmälle ajalle. Fomapan 200:nen on myös hieno filkka.. ja kuten tos ylempänä näkyy, sen oikea iso arvo on 100.
Vs: Fomapan 100 + prässäys Kyllä kannatti kysyä neuvoja ja silti toimia täysin niiden vastaisesti. Löysin koululta, jossa kävin filmin kehittämässä, valmiiksi tehtyä ID-11-kehitettä. Kun kehityksen jälkeen kaadoin kehitteen takaisin pulloon, aloin epäillä onko se sittenkin huuhteluainetta... Se nimittäin vaahtosi hirveästi ja oli täysin kirkasta. En keksinyt muutakaan kuin huuhtoa filmin vedellä ja kehittää perään T-maxilla, kun muita kehitteitä ei löytynyt. Lopputulos ei ole mitenkään onnistunut, mutta ei toisaalta aivan täysi katastrofikaan.