Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys On. Vanhan Nikon FM2 "ergonomiaan" ja käyttöliittymään en ollut yhtään ihastunut.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Joo, on. Kuvassa oleva kamera edustaa teollistumisen ja mekanisaation alkuajan kehittymätöntä suunnittelutyyliä. Kaikki mekaniikka on esillä. Käyttäjä on vaarassa laittaa nenänsä tai sormensa pyörivien telojen tai leikkaavan sulkimen väliin - moni on siten menettenyt tehtaissa jäsenensä tai henkensä. Metallikiekko oikealla on heikosti tuettu ja käyttäjän pitää koko ajan olla sen kanssa tarkkana. Käyttöliittymäelementtejä ei ole merkitty mitenkään. Ainoa merkintä on jonkinlainen valmistajan mainosteksti. Laite on harmaa ja ankea ja tylsä.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että täysin mekaaninen käyttöliittymä on ihmiselle helpompi omaksua kuin valikoissa seikkailu. Sitäpaitsi mekaaninen näpertely on terveellistä, toisin kuin tietotekniikka johon paneutumisesta ei tule kuin hartiajännitystä ja huono ryhti. Tosin tässäkin tapauksessa mekaniikka on liian pientä, 6x9 olisi ergonomian kannalta sopivampi filmiformaatti. Evoluutio on hidas prosessi, eikä ihminen lajina ehdi mukautua siihen vakka kuinka yrittäisimme mukana rimpuilla.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Mekaaniset säätimet ovat todellaki mielekkäämpiä kun valikkoseikkailut. Ominaisuuksien ja valintojen määrä on paisunut niin paljon, että kaikille toiminnoille ei voi kalustaa nappeja. Voisikin kysyä että onko kaikki toiminnan monipuolistuminen välttämätöntä? Varsinkin jos se aiheuttaa monimutkaisuutta. Digikameroiden napit ovat joskus ongelmallisia jos niistä puuttuu fyysinen vaste. Rullia tulee pyöriteltyä ja nappeja paineltua vahingossa.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Onhan digeissä kaiken näköisiä pillejä ja kelloja, joiden säätely on aika turhaa, mutta kannattaisi huomata, että siinä kameran sisällä on nykyään pimiö, värifiltterit ja filmihylly. Ei taitaisi kameran pinta riittää, jos noita pitäisi ohjata ilman valikkoja. Ja hiukan näen valikot kyllä jonkinlaisena manuaalinkin korvikkeena. Kuka muistaa Canonin Custom Functionit ulkoa? Vaikka kuvattaisiin Raw-kuvaa, niin esikatselu tarvitsee nuo kaikki. Jos ei halua esikatselua, niin miksi käyttää digiä, kun filmi on niin paljon parempi.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Esim. siksi että lopputuotteen suhteen digi on monelle helpompi. Itsekin lopetin keskikoon filmikuvaamisen lopputuoteongelmien vuoksi. Voin olla katselematta esikatselua -ja niin olenkin.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Onhan noissa vanhoissa filkkarungoissa kaikki tärkeä helposti käytettävissä. Kuitenkin pelataan samoilla perusasiolla kuin digirungoissa. Monissa filmirungoissa näkyy etsimessä aukko ja suljinaika ja tuttua kameraa käyttävä ihminen osaa nappulatekniikan sen verran ettei niitä muutamia namiskoja tarvitse paljon alkaa arpomaan kuvauksen aikana. Eikä digijärkkäreissä niin pitkälle ole perussäädöissä filmiajoista menty. Aukko ja suljinaika on vakiintuneet melkolailla samoihin kohtiin mallista ja vuodesta toiseen. On tietysti hyvä että menuviidakosta löytyy tarkempaa säätöä mutta mitä vähemmän niille harvemmin tarvittaville säädöille on omia nappeja, sitä parempi mun mielestä.. Tämä siis harrastuspohjalta. Ammattikuvaajilla voi olla eri mielipiteet..
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Mun antiikki-vitosessakin on paljon mulle turhia toimintoja, ne kun jättäis pois niin olis digikin aika yksinkertainen. Vanhoissa filmikameroissa jurppii säätimien huono suunnittelu, ne on laitettu siihen mihin on saatu
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Joo, digistä vain raakatiedosto ulos. Sen jälkeen pärjää valotusajan ja aukon säädöllä - jos on automaattitarkennus. Rohkenisiko joku tehdä digin, jossa täysautomaattivalotus ja automaattitarkennus ja raakaa ulos eikä mitään säätöjä. Filmikameroita on moneen menoon, en ole kuullut monen valittavan OM:ien valotusaika- ja aukkosäätöjen hankaluutta. Vai mikä on "vanha filmikamera"?
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys On juu filmikameroissakin eroja. Ja OM-1 on hyvä esimerki riisutunköyhästä ratkaisusta, jossa säätimet ovat hyvin mutta mitään ei kerrota kuvaajalle etsimessä. Siinä myös tuhlataan hyvä säädin, eli perinteinen n aikakieko, mutta nyt vain filmiherkkyydelle pyhitettynä. Digeissä ollaan menty niin pitkälle, että tuo on jäänyt kameran parhaksi säätimeksi, ja sillä säädetään sitten kuvaustiloja. Ei edes herkkyyttä, tai jotain muuta jatkuvasti säädettävää -niille kelpaa usein valmistajan mielestä ihan hyvin valikko. Kuten usein pokkareissa ajan- tai aukonsäätö...mutta kaikki on sitä toivottua: kehitystä.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Yleisesti ottaen hantaakit ovat tosiaan paljon selkeämpiä, voi pelkällä sormituntumalla jo päätellä paljon. Se missä digi on edennyt on nuo AF-ajan järkkäreiden valikot joissa on vain numeerisia valintoja joille on arvovaihtoehdot 0,1 tai joku luku.. Eikä noita muista sitten millään ulkoa. Tekstipohjaiset menut ovat sentään helpommat kameran räätälöimiseksi itselle sopivaksi. Tosin noihin ei usein tarvitse koskea... Harmittavinta menukameroissa on se jos joutuu jotain perusasioita kuten valotusalan säätämään menujen kautta. Perusjärkkäreissä tämäkin on arkipäivää. Tai ISO-arvon... Digeissä on helppo myös mokata sillä että epähuomiossa kuvan laatua vaihtaessa (esim. RAW -> jpeg) veivaakin sinne jonkun medium -jpegin tms.. eikä huomaa ennen kuin on kuvannut pidempään jo suttukuvia (pokkareissa olen törmännyt näihin tapauksiin kun puolet lomakuvista on 640x480 koska asetus on tullut vahingossa vaihdettua tai sitten esim. blogikuvaa varten vaihdettu ja unohtunut palauttaa takaisin). Toisaalta sitten filmiajallakin on kameroita joissa päällekkäisvalotus unohtuu liian helposti päälle. Oma Bronica on tästä loistava esimerkki. Myös F90X on sellainen jossa tuo voisi tapahtua. F100:ssa sentään näkyy heti mikä on käytössä mutta siitäkin on netti täynnä valituksia. FE2:ssa en ole vielä unohtanut päälle, mutta en myöskään paljoa käyttänyt.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Juu, se on tehty sitten helpoksi, ikäänkuin noita pitäisi jatkuvasti vaihdella. Ja merkintä sen kokoinen kameran näytössä että ilman lukulaseja ei tiedä jotain muuttaneensa. Ihan selvää kehitystä.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Niinpä, mvuorella tuolla ei olisi mitään aikuistenoikeaa väliä ;-)
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Päällekkäisvalotus mun F90X:ssä ei voi unohtua päälle, sitä ei siinä olekkaan, joku komentoperä olis pitänyt hommata...näitä rampautettuja Nikoneita joita on mun kohdalle sattunut useita, Nikon=kytkykauppojen kuningas. Vanhoissa Mamiya RB:ssä sitävastoin päällekkäisvalotus tapahtui herkästi vahingossa, siinä kun pitää vilmi ja suljin virittää eri hantaakoista ja mitään kaksoisvalotuksen estoa ei oltu keksitty ennen v.1974 ja ProS:n.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Siis hetimulle FF-kennodigi jossa hyvä optinen etsin ja AF. Pelkkää RAW:tä ja vain käsisäädöt valotukselle ja filminherkkyydelle. Manuaalivalotus kuitenkin on IHAN PAKKO OLLA, studiossakaan ei pärjää ilman. Filmiherkkyydet nupista niinkuin G7:ssa ja vain täydet aukkovälit jotta vaihto sujuu nopsaan. TTL-salama on kans hyvä juttu, kaikesta en minäkään luovu. Säätöjä vois ihan hyvin olla vähemmän. Ja se vanha filmikamera on niinkuin Nikon FM2: filminsiirtovipu painaa otsikkoon, suljinajat hankala vaihtaa vauhdista, kamalan pieni suttuetsin nytniinkuin ensimmäiseksi muistui mieleen.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Canikoneista yms. en tiedä mutta Minolta Dynax 7:n valikot olivat aivan yhtä älykkäät kuin nykydigeissä ja niitä plärättiin 2" LCD-näytöllä.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Kaippa lähes kaikkia oppii käyttämään? Minulle on ollut helpoin ja ergonomisin käyttää keskussuljin-Hasselblad. Sen kanssa on vaikeaa möhliä. Kiitämme Sixten Sasonia. T. K.
Vs: Kameroiden käyttöliittymien kehitys Siinä on liian iso etsinkuva, joka ei näy kertakatselulla...sitä pienennettiin esim. F3 hp-mallissa ja sitten F4-mallissa...