Katselin porukan infrapunaotoksia 'ihastellen', ja mieleen johtui... onkohan niin, että nykyiset monikalvopäällysteiset objektiivit eivät ole ihan parhaita infrapunakuviin? Kalvopinnoitehan on laskettu päästämään läpi näkyvää valkoa keskiaallonpituuksilla. Käytännössä se taitaa sitten heijastella UV- ja IR-aallonpituuksia pahemmin kuin pinnoittamaton lasi. Kuvien suttuisuus kun ei ole mitenkään välttämättä IR-kuvauksen tavoite eikä pakollinen ominaisuuus. IR-kuva voi olla ihan yhtä skarppi ja kontrastikas (kontrastikkaampikin) kuin näkyvän valon alueella kuvattu, kontrastista johtuen (aurinkoisella säällä) terävemmänkin oloinen. Julkaisuissa näke hyvinkin laadukkaita IR-kuvia, joskin yleensä isolla negakoolla kuvattuina. Pahat linssien sisäiset heijastukset selittäisivät osan täälläkin nähtyjen IR-kuvien suttuluonteesta. Muitakin selityksiä tietysti on, mutta kameran ulkopuolella, enimmäkseen.... Zeissin uudet yksikalvoiset saattaisivat olla infrapunakuvaajan valinta.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? voigtländerillä on juuri tästä syystä muutama versio yksi tai kaksikalvoisena.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Mun kokemuksen mukaan IR-filmille tulee terävää jälkeä, poikkeuksena Efke 820 ja edesmennyt Kodak HIE (jota on vielä vähän pakkasessa <3), näistä puuttuu antihalation -kalvo joten huippuvalot leviävät muhkeasti. Muuten monikalvopinnoitus ei käsittääkseni estä tai suttaa IR-kuvausta, lähinnä niissä on saatu näkyvän valon alueet kohdistettua paremmin ja IR menee vanhaan tapaan "taakse"
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? IR-kuvaukseen parhaita lienevät Zeissin (Hbl) Superachromatit, jotka on suunniteltu toimivan aivan näkyvän valon aallonpituuden rajalta 400 nm aina 1000 nm:iin, eli reilusti IR:n puolelle. Sitten UV-kuvaukseen on taas oma UV-Sonnarinsa. T. Kerkko.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Saatat olla diagnoosissasi oikeassa, mutta asian pohjustamisessa on puutteita: yleistäminen ei ole hyvä idea. Itse olen huomannut ja yleistän, että digijärkkäreillä kuvatut kuvat ovat lähes aina moitteettomia siinä missä filmille kuvatut ovat usein suttuisia, joten kuvannusmediallakin saattaa olla tekemistä asiassa. (Tai sitten kroppikertoimella.) Ja toinen juttu on se, miten filmiä käyttää. Kaikki eivät taida käyttää IR-filmin kanssa näkyvää valoa blokkaavaa suodinta, jolloin filmi ja sen sivussa objektiivi joutuu painimaan laajan aallonpituusalueen kanssa (filmistä riippuu tämän asian vaikutus). Olisikin hyvä viitata vaikka joihin esimerkkikuviin ja pohtia sitten eri tekijöiden vaikutusta.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Sun nyt jos kenen olisi luullut tietävän, ettei pinnoituksella ole mitään tekemistä tarkennuksen kanssa. Pinnoituksen tarkoitus on estää valon heijastuminen linssin pinnalta. Edelleen sitten objektiivin sisäisten hajaheijastusten vähentäminen. Se onnistuu tasan tarkkaan vain yhdelle aallonpituudelle kerrallaan, ja näkyvän (auringon) valon intensiteettimaksimi on tavallisesti valittu ymmärrettävistä syistä siksi aallonpituudeksi. Pinnoituksen seuraus on kuitenkin sitten se, että kaukana tuosta 'heijastumattomasta' aallonpituudesta olevat aallonpituudet heijastuvat yhtä hyvin tai enemmänkin kuin pinnoitamattomasta lasista. IR-aallonpituuksilla objektiivin sisäiset heijastumat voivat olla pahoja, vaikka näkyvälle valolle objektiivi olisikin hyvin pinnoitettu. Olisi kiva tietää, millainen pinnoitus noissa superachromaateissa tai -apochromaateissa on.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Osa filmikuvista on tietysti kuvattu niille filkoille, joissa ei ole takana pinnoitetta. Silloinhan on takoituskin, että huippuvalot leviävät. Se ei sinänsä ole yksin IR-kuvien tai -filmien ominaisuus, ainakin vielä joku vuosi sitten Kodak valmisti 'tavallisiakin' näkyvän valon alueen filmejä ilman taustakalvoa. Jos valopihasuojalla varustettu filkka on käytössä ei taida olla mitään varsinaista syytä, miksi flarea tai muita heijastuksia olisi enemmän kuin näkyvällä valolla toimittaessa. Nuo objektiivien heijastukset tietysti näkyisivät samalla lailla digillä kuin filkallakin. Jos näyttää siltä, että digillä laatu on useimmiten parempaa, ei tietenkään syytä voi hakea objektiivista. En ole niin paneutunut asiaan, että olisin selvittänyt itsellen i, paljonko kuvia on näytillä IR-modatuilla digikameroilla tehtyinä. Näkyvää valoa mukana tai sitten 'valhellinen' muokkaus tavallisesta kuvatiedostosta on tietenkin eri juttu.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? IR-kuvissahan on kyse "lähi-IR"-alueesta ja mukana on aina edes pikkuisen näkyvän valon aluetta. Mutta filmeillä selvästi enemmän, ks. filmien vertailu: http://www.digitaltruth.com/products/product_tests/infrared_film_010.php Aika yllättävää...jotkut näistä eivät ulotu juurikaan näkyvän valon yläpuolelle ja jos niiden eteen laittaisi tiukan filtterin, ei niillä "näkisi" juuri mitään... Onneksi mustavalkofilmeillä voi tällaisiakin myydä IR-tuotteina, koska värivalot eivät näy... Vertailun perusteella on suht. selvää, että objektiivin vaikutus riippuu varmasti filmimerkistä.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Oikeastaan Ilford SFX 200:aa ei edes väitetä IR-filmiksi, vaan se on erikoisfilmi, jolla on laajempi punaherkkyys: http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=12&t=Consumer+%26+Professional+Films
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Jaa.... IR-kuva tarkoittaa kyllä useimmiten sellaista, jossa on käytetty 'läpinäkymätöntä' suodinta. Muutenhan se on tuota Frankin mainitsemaa 'laajennettua punaherkkyyttä' ja tavallista kuvausta. Suodin tietysti toimii samoin filmillä ja digillä. Tavallisin suodin taitaa olla 715 nm, ja nuo toimivat kyllä aika tarkkaan niin, että rajan alle jäävät leikkautuvat pois. Ei siellä paljoa näkyvää valoa ole, suotimen takana, 'ihan pikkuisen' ehkä sentään. Ei kuitenkaan kuvaan vaikuttavasti. Yleensä sitten kauempana olevia allonpituuksia pääse suhteessa enemmän läpi, eli IR-filtteri voi päästää sinistä ja UVtä läpi enemmän kuin punaista lähellä olevia aallonpituuksia.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Esim tässä http://www.beyondvisible.com/assets/Schott-RG9.jpg on tyypillinen IR-filtterin läpäisyn kuvaaja. Ihan lyhyttä, 100 nm, säteilyä pääsee läpi, mutta ne allonpituudet eivät taida läpäistä lasia, joten ei niitä filkalle/kennolle kulkeudu.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Fittereitä on monenlaisia ja leikkautuminen ei ole mitenkään "tästä poikki". Jyrkemmät jättävät enemmän ja loivemmat enemmän. On sellaisia 720 nm suotimia, joiden jälki on kovin punaista ja sellaisia, joiden jäljessä ei ole punaisestakaan jälkeä. Se läpinäkymättömyys on harhaa: ei ihmissilmä erota syvää punaista mustasta ellei katsele kovin tarkkaan. Avainsana asioissa oli, että sitä väriä päästetään aina vähän. Kaikki on suhteellista. Suodin toimii tietysti samoin digillä ja filmillä. Olennaista on se, että kokonais-kuvanninjärjestelmän tulos ei ole samanlainen - lähtien nyt aluksi ihan siitä, että digillä käytetään _aina_ jotain filtteriä. Kannattaa lukea vaikka joku kirja aiheesta.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Totta. Filttereitä on monenlaisia. Tavallisimmin se leikkautuminen kyllä kuitenkin on nimenomaan 'tästä poikki', se toinen reuna läpäisyspektriä sitten voi olla loivempi. Säteilyn kulku aineessa menee joissakin tapauksissa niin (ja juuri sitä hyödynnetään filttereiden valmistuksessa), että tietty aallonpituus läpäisee, mutta hiukankin lyhyempi absorboituu. Kynnysarvo on joskus just se tietty. Kaupallisten filttereiden läpäisykäyriä on enemmänkin siellä sivulla Ultraviolet and Infrared Filter Transmission Spectra Niistäkin saa käsitystä aiheesta - jos nyt just ei kirjaa jaksaisikaan lukea Edit: korjasin linkin suoraan filtteritietoihin. K.o. sivustolla on paljon muutakin mielenkiintoista.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? kommenttiin isonkoon paremmasta teknisestä onnistumisesta ja valoaläpäisemättömän suotimen käytöstä sanoisin että tässä sattaa olla yhteinen juonne. tarkentaa eka ja riehua suotimien kanssa sitten tms.. ei taida haastaa isonkoon kuvaajaa niinkuin hämmentynyttä kinarikuvaajaa..
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? No, nyt kun tuota ajatusta pinnoitteiden vaikutuksesta lähdin googlailemaan, niin löytyi tieto mm. Zeissin prototyypeistä... kuinka ollakaan, Zeiss on tehnyt objektiiveistaan IR-malleja nimenomaan muuttamalla pinnoitteen IR-läpäiseväksi. http://diglloyd.com/diglloyd/free/Infra ... rared.html"]http://diglloyd.com/diglloyd/free/Infrared/ZeissZF-prototypes-infrared.html No, se siis siitä.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Halo ei ole filmeillä vain infrapunan ominaisuus. Saatavilla on vaikkapa Lucky tai Foma 400. Edellisessä noista ei ole antihaloa ollenkaan, jälkimäisessä varmaan heikko kun halottaa ylivalotettaessa. Terävyys ei ole ihan helppo arvioida. Etenkin filmillä vaikuttaa rakeen koko ja valittu suurennosaste. Kohinattomalla digillä tilanne on vähän toisenlainen, kun rae puuttuu kokonaan. Skannatussa kuvassa tarkkuus kärsii monesti myös skannerin laadun vuoksi. Näiden vertailu keskenään ei ole ihan helppoa, etenkään kun pienirakeista ir-filmiä ei ole saatavilla. Lisäksi terävä ja resoluutio eivät ole sama asia. Tärkeintä lienee että jälki miellyttää omaa silmää. Optiikassa on huimia eroja. Mun Canonin sarjasta toiset ovat ok ir:llä, toiset taas ihan onnettomia ja heijastumia täynnä. Mun Voigtlanderit ja 50mm Summicron toimivat ok ir:llä, poikkeuksena VC 15mm, jolla vähintäänkin "persoonallinen" jälki (hurjan tuhruinen reunoilta jollei sulje tosi paljon). Kun optiikka lasketaan lähinnä näkyvän valon mukan, on himpun onnen kauppaa miten hyvin se toimii ir-puolella. Formaattia muuttamalla voi toki hävittää rakeet samankokoisessa suurennoksessa ja tuoda resoluutiota lisää. Esimerkkinä vaikka tämä: http://www.saunalahti.fi/hsuomal/Shen Hao IR/ (IR820, 6x9, skannaus 800dpi). Eipä rae hypi silmille, vaikkei Efke Rodinalilla ole tosiaan pienirakeinen nykyfilmien mittapuun mukaan.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? maco suosittelee Lee geelifiltterin liimaamista filmiporttiin joko ennen tai jälkeen sulkimen (silloin kriittinen paksuudesta ja naarmuuttumisesta) mutta skarppaus ja kompositio ei eroa normaalikuvauksesta.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Ainakaan Hasselin 250-millinen Superachromaatti ei ole monikalvopäällystetty. Jokin päällyste linsseissä on, mutta en ole saanut selville onko se T-päällyste vai jokin muu. Muuan hyvin IR:ää toistava lasi on Leitzin Apo-Telyt 3,4/180. Samaten vanhat Canonin FL-F - fluoriitit toistavat "aika ylös". Aikoinaan jonkinlaisena mittarina IR-toimivuuteen pidettiin sitä, miten kaukana syvätarkkuusasteikolla oleva "red dot" on nollapisteestä. IR-optiikoissa moista punapistettä ei ole. Muinoin ei ollut niin monta opiskaa eikä ollut varoja testailla moista ominaisuutta. Tuntui kuitenkin loogiselta, että huonommin toistavalla lasilla IR-alueen tarkennuspiste olisi muualla kuin näkyvällä valolla. Nyt pitäis poistaa digirungosta kennon IR-suodin, niin olis mahdollisuus testata asiaa. Ongelmana on vain se sama vanha : ei oo varaa uhrata runkoa siihen tarkoitukseen. Luin tähtiharrastajien konsteista tehdä se, mutta alko jo pelkkä lukeminen hirvittää...
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? Mullaon filkkapuolella F3 tuunattu siten ett on kuiluetsin jotta filsan kanssa näkisi jotakin ja sitten laimeahko suodinfilmiportissa, lisää voi latoa linssin eteen. Mutta eihän filkkakamat enää mitään maksa, niitä voi kaivaa laukusta aina tarpeen kukaan.
Vs: Wanha objektiivi parempi infrapunakuvaukseen? En erityisemmin usko tuohon IR-aallonpituuksien näkyvää valoa voimakkaampaan heijastumiseen - en ainakaan siinä mittakaavassa, että se pehmentäisi näkyvällä tavalla (lue reippaasti) kuvia. Käsittääkseni on kyse siitä, että ko. aallonpituudet eivät tarkennu enää filmi/kennotasoon ja siksi myös oikeat apokromaatit (kuten tiedustelukäyttöön alunperin valmistettu Apo-Telyt-R f/3,4 180 mm) selviävät tästäkin pulmasta tavallista optiikkaa paremmin. Tämä selittää osaltaan myös Canonin FL-F f/5.6 300 -millisekin pätevyyttä tällä(kin) alueella. Filmi/digi "paremmuudesta" en ota enempää kantaa kuin se, että molemmilla voidaan ryssiä asia kuin asia. Täällä on muutamasta laatusuotimesta hieman lisää tietoa: http://www.schneiderkreuznach.com/industrial_filters/industrial_filters.htm (ladattavassa PDF:ssä tarkempia tietoja)