Aurinko paistaa matalalta (silloin harvoin, kun nyt näyttäytyy) ja vastavaloon kuvatessa tuntuu menevän helposti valoisat kohdat "puhki", etenkin kun pyrin valottamaan aika lailla varjokohtien mukaan. Millaista kehitysprosessia voisi käyttää, että tuota puhkipalamista ei niin helposti kehitetyssä negassa olisi. Kuvaan TMax400@400 ja kehitän D76 1+1 ohjeajoilla. Lyhentääkö kehitysaikaa? Siirtyäkö Rodinal 1+100 tunnin stand-kehitykseen? Mitä? Kertoilkaapas kokeneemmat. Niin, negani skannaan... -Antero-
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Kehittää 20% vähemmän, tai vaihtoehtoisesti kusasee vähän purkkiin?
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys En tiedä siitä kusasusta - minä liikuttelisin vähemmän ja lyhentäisin aikaa. Myös tunnin rotsku-ständiä kannattaisi kokeilla, kuten olit ajatellutkin...
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Vastavaloon jaa..jos saat kirkkaat balanssiin niin tummapää on tukossa muistaakseni
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Ota jalustalla ja kaksi valotusta, toinen varjojen ja toinen sitten valojen mukaan, yhdistä layereista Photoshopissa, MV HDR kikkailua...
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Tämä ei nyt liity kehitykseen, mutta muuten on kyllä aivan varteenotettava neuvo. Nuo layerjutskat osaankin kyllä jo ennestään, joten tämä konsti tietenkin voisi onnistua... Rolleicordia vaan tripodin nokkaan. Miksipä ei kolme eri valotusta, niillä saa jo HDR-kuvankin (Miten sitä tuleekin oltua niin kaavoihin kangistunut, että tällainen ei edes ole filkalla tullut mieleen, digillähän tätä on tullut harjoiteltua)
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys HC110 on minulle tuntematon kehite. Täytyisi joskus kokeilla.
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Niinkuin huomataan, vähän jokaisella on omat ehdotuksensa. Yleisesti ottaen periaate on kaikissa sama, kehittymistä runsaasti valottuneilla, kirkkailla alueilla pitää jotenkin jarruttaa, mutta samalla antaa vähemmän valottuneille varjoalueille mahdollisuus kehittyä riittävästi. Kehitysajan lyhentäminen on kai yleisin keino tähän tilanteeseen. Sen onnistumiseksi on kuitenkin filmin valotuksen oltava jo alunperin vähän runsaampi, jotta varjot ehtisivät muodostaa kehityksessä riittävästi sävyä. Sanotaan, että filmin herkkyys alenee kehitysajan lyhentyessä. Suuren kontrastin kohteita kuvattessa on eduksi käyttää tasaavaa kehitystä. Lyhennetyn kehitysajan lisäksi tähän suuntaa vaikuttavat kehitteen laimentaminen ja liikuttelun vähentäminen. Molemmissa on tavoitteena hidastaa kehitteen pääsyä liuoksesta emulsion eniten valottuneisiin kohtiin, missä kehittyminen ja siten kehitteen kulutus on suurinta. Tämä hidastaa mustuman kehittymistä suhteellisesti eniten huippuvaloissa ja loiventaa siten negan kokonaiskontrastia normaalikehitykseen verrattuna. Laimean kehitteen käyttö ja/tai liikuttelun vähentäminen eivät lyhennetyn kehitysajan tapaan huononna filmin herkkyyttä vaan saattvat jopa parantaa sitä. Vaarana ovat sen sijaan erityisesti vähäisen liikuttelun kehityksissä ilmakuplien aiheuttamat ja muut epätasaisuudet. Toiset kehitteet sopivat paremmin vähäiseen liikutteluun kuin toiset. Monen mielestä tehokkain tasaava kehitys saadaan kaksikylpykehityksellä. Siinä kehite on jaettu kahdeksi eri liuokseksi. Ensimmäisessä on varsinainen kehiteaine ja toisessa aktivaattori (emäs). Esikastelun jälkeen filmin emulsio kyllästyy ensimmäisessä kehiteliuoksessa kehitteellä, mutta varsinaista kehittymistä ei vielä tapahdu, ainakaan paljon. Tämän jälkeen filmi siirretään ilman välihuuhtelua toiseen kehiteliuokseen, jossa aktivaattorin vaikutuksesta kehittyminen alkaa. Kehittymistä voi kuitenkin tapahtua vain siinä määrin kun emulsiossa on kulkeutunut kehitettä ensimmäisestä liuoksesta. Tämä riittää hyvin vähän valottuneiden varjoalueiden kehittymiseen, mutta runsaammin valottuneiden valojen kehittyminen hidastuu kehitteen määrän vähetessä. Onnistuneella kaksikylpykehityksellä voidaan tasata hyvinkin suuria kohteen kontrasteja negalle helposti vedostettavaksi. Olen viimeaikoina käyttänyt aika paljon kaksikylpykehitystä Pyrocat-HD:llä rullafilmeille, joissa usein on monenlaisia kohteita samalla rullalla. Toki myös kaksikylpykehitys on altis epätasaisuuksille ja vaatii mieluummin hyvän "sisäänajon" ennen kuin sitä käytetään varsinaisten tärkeiden filmien kehittämiseen. Sama ohje pätee kyllä muihinkin tasaavan kehityksen menetelmiin. Kehitysmenetelmä pitäisi siis tietää jo kuvattaessa. Olli
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Tämä mv-filmien (ja kohta värifilmien) kuvaaminen ja kehittäminen on elpynyt minulla pitkän tauon jälkeen, joten paljon jo olen unohtanutkin. Nyt täytyy tunnustaa oma tyhmyytensä ja todeta, että en tunne ollenkaan tällaisia 2-kylpy kehitteitä. Tämä kyllä kiinnostaa. Mistä tuollaista kehitettä saa hommattua? Tmax400 ja Tmax100 filkaa on nyt vuoden tarpeiksi, joten mielellään tuollainen kehite saisi olla hyvin yhteensopivaa näiden filkkojen kanssa.
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys Olen nähnyt noit Olli Jaakkolan 2-kylpykehitteellä kehitettyjä negoja. Vaikeista valaistusolosuhteista todella hyvän näköisiä negoja, joista saa vedostettua sävykkäitä kuvia. T Jukka
Vs: Vastavaloon kuvatun mv-filmin kehitys faijani oli Vilho Setälän hyvä kamu 30 ja 40 luvulla Leicoineen. Hänen muistikirjassa on, paitsi Rodinal "seisontakehitys" 1:100 kehitysaikana yksi tunti, myös 2-kylpy kehitys käyttäen toisena aineena Glyceriiniä seos suhteella 30cc glyceriiniä ja 400cc vettä, siinä annettiin seistä Metoli /hydrokinoni kehitteen kostuttama nega 20 minuuttia, tunteeko esim Olli prosessin ?