Tänä kesänä on poikien kanssa panostettu kalastukseen. Tulokset ovat olleet kutakuinkin laihoja panostukseen nähden ja uistimia on jäänyt sekä puihin että pohjaan...ja ne siimat on aina solmulla.. ja vettä on tullut välillä niin että ei kuivaa paikkaa. Kuitenkin yksi kirjolohi saatiin ja sen myötä unohtuu kaikki muu kärsimys. Ja siitä tärkeimmästä hetkestä ei tietenkään ole kuvaa, kun kädet tärisi ja unohtui että kamerakin on mukana...
Vs: Kalastajat Ei pidäkään olla, minusta. Tärkeät hetket nautitaan livenä rakkaiden kanssa, kuvata voi sitten muulloin...