Hauska kuva Mieshän näytää että tolisi tanssimassa flamenkoa tai että nuhtelusi kameraa. Tai sitten kamrasta kuuluu kumallinen ääni ja sitä kuunellaan. Rajaus erinlainen ja kiinostava.
Häiritsee se, että kohde vastaa neljästä eri kohdasta kuvan reunoihin - ja kolmesta kohdasta vieläpä aika vähän. Näin kuva ala pilkkoutuu useaksi palaseksi ja menee sekavaksi. Huomio kiinnittyy eri tavalla tuohon taustaan ja haen taustasta jotain juttua mitä siellä ei ole...todennäköisesti näin ei kävisi jos kohde vastaisi reunaan vain yhdestä kohtaa.
Juu idea oli kuvata musta mustalta (lähinnä keskityin siihen salamaan ja sen irtoamiseen taustastaan, joskin rajalla on muutamasta kohtaa...) ja juttu on se että salama ryttyilee ja sen toimintaa pitää hieman ihmetellä ;o) Kuvasta oli kirjoitettu tarkka käsikirjoitus sekä piirretty leiska ennen kuvan ottamista jonka mukaan toimin myös. Tiukka rajaus on terkoituksella tehty myös. Ehkä voisi päälaelta ottaa ihan ohuen siivun vielä pois, mutta sivuista on otettu tarpeeksi, muttei liikaa, että näkee vielä kädet loogisesti, eikä näin tule "irtokäsiä" ym. kuvaan.
Onko tuosta pääkohteen osumisesta useampaan kuin kuvan yhteen reunaan yleensä puhetta eri oppaissa ym.? Ainoa mistä olen aiheesta lukenut on Guglielmo Izzin "photographing people" kirja, jossa perehdyttiin tuohon kuvan taustan luonteen täydelliseen muuttumiseen jos pääkohde (esim. ihminen) koskettaa kuvan reunaa useammasta kuin yhdestä kohdasta. Normaalisti tausta voi olla ihan "tavallinen tausta", mutta jos kohde osuu useammassa kohdassa reunaan niin koko kuva muuttuukin erikokoisiksi "lokeroiksi" joista jokaisesta yrittää etsiä sen "jutun" erikseen. Ihan vaan mietin tässä kuvan yhteydessä nyt ääneen...
Tuo rajauskysymys on myös hieman tyylisuuntakysymys. En toki aina tee näin tiukalla rajauksella, mutta tässä oli tarve tehdä, ja samalla tiivistää koko juttu olennaiseen eikä jättää mitään epäolennaista tai tyhjää juttua taustalle. Olisi tietysti voinut jotain aiheeseen liittyvää rekvisiittaa miettiä sinne, mutta kun rajaus piti myös olla suunnilleen se mikä kamerasta tulee eikä siltikkään jättää mitään sellaista taustalle mikä olisi "tyhjää". Vaakakuvaakaan en halunnut lähteä tekemään kun kohde olisi siinä jäänyt jo liian pieneksi, naama ja kamerakin kun oli saatava vielä mukaan... Ei siis "selityksiä" vaan syitä miksi toteutin kuvan näin ;o) Kommentteja mielellään lukisin kuitenkin lisääkin!
Kahtos, tuttujakin näkee. Valaistus näyttää mun silmään aikas onnistuneelta, päälaelta vois tosiaan napsasta palasen pois niin idea korostuisi paremmin. Eihän näitä voi oikein kommentoida kun teillä on niin proo meininki siellä koulussa
Juu piti kiusata oppiskelukaveria aamuvarhaisella ;o) Tosiaan teinkin jo uudella rajauksella, en kuitenkaan vaihtanut tähän kuvaa, eli otin siivun ylhäältä pois, muuhun en näe syytä puuttua kuitenkaan. No joo, opetuksessa ainakin, vielä kun siitä tiedon määrästä jotain siirtyisi omaankin pääkoppaan, saati kuvaamiseen... toisekseen mielelläni luen kaikkien kommentit itse ainakin... ;o)
Inspiraatio tuloo! Hauska ilme ja poseeraus. Rajaus on mielestäni aika sopivan tiukka. Kamera toki identifioi kuvaajaksi mutta jotenkin tuo ilme ja asento kaipaisi kunnon varusteet (ehkä musta puku tms ) Mutta näin arkisempi ja ehkä sillä tavalla ei niin taiteellinen vaan maanläheisempi. Vesku