Tässä on sellainen vanhan SF-filmin tunnelma. Mitä tuon jälkeen? Hautooko kuvan henkilö synkkiä Waltarin Felix Onnellisen tunnelmia vai aikooko hän tehdä jotkin peruuttamatonta? Samoin mieleen nousee se viikatemies Seitsemännestä sinetistä. Kuva puhuttelee ainakin minua.
On fiilis ja sävyt kohdillaan. Jos rotua pitäisi veikata, niin länkkärinä pitäisin. Jos malli ei sitä ollut ja oli tarkoitus sävyt rodun mukaisena pitää, nii sitte ei ole sävyt kohdillaan. Jälkikirjoitus: unohduin tuijottamaan kuvaa kymmenkunta minuuttia.
Fiilis on kohdallaan, eikä siinä mikään mätä. Katumusta on kaikkialla: silmissä, suussa, sieraimissa, otsassa; sävyissä ja taustassa. Jatko näyttää mustalta, kuten pitääkin. ...No ok, yksi mättää. Kehys: Koristeellinen kehys ei sovi aiheeseen. Katumuksessa ei koristella. Se on joko mustaa tai valkoista, eikä mitään koristeviivoja. Hieno kuva siis.
Niin on malli paskana. (Lue hajalla kun kaduttaa) Hyvin välityy viesti. Tuli muuten Chemical Brothers mieleen Dig Your Own Hole.
Onko länkkäri niinkuin länsimaalainen? Sillonhan se toimii ainakin jollain tasolla Tätä mä miettinkin hetken, meinasin eka valkosta reunusta, se olisi vienut kuitenkin ahdistavuutta pois, omaan makuuni. Voihan katumuskin olla kaunista Sitten taas pudotetaan pohja teidän illuusioilta, toivottavasti ei pohjaa kuvalta. Malli ei ole katuvainen, hän chattaa messengerissä jonkun kaverin kanssa, keskittyneenä. Valo tulee kasvoille monitorista, muuten melko pimeässä huoneessa. Malli on siis ollut kiltisti eikä hänellä ole mitään syytä olla katuvainen Näin niitä mielikuvia luodaan pojat
Kuvassa voisi olla jotain muutakin elementtiä. Tietyllä tapaa tuo täysin pikimusta ja pelkät kasvot toimii. Ehkä kuitenkin liian tumma on kasvoiltaan. Ajatusta on ja hyvin rakennettu sivusta oleva kuva. Ehkä silmät olisi ollut hyvä olla kiinni? Katumus ei välity kuitenkaan.
Kerrassaan hieno kuva. Manaajan Carrie(vai mikä sen tytön nimi onkaan). Jos jotain pitää negatiivista etsiä niin sommittelua vois varmaan hieman "parantaa", mutta se oli vaan eka juttu miä tuli kuvan nähdessään mieleen. Hehehe.... Hienosti osaat myös pilata kuvas liiallisella selvityksillä
Jonkun mielestä se pilaa sen jonkun mielestä ei. Totuus on vaan niin paljon hauskempaa, ja ei kai se kuva ole miksikään muuttunut. Sama kuva se on, ainakaan en mä huomaa että mikään olisi toisin
Kuva joka pysäyttää ja hiljentää katsojansa. Antaa tilaa tunteilla ja vie aika avoimeksi jätetyllä symboliikallaan perimmäisten kysymysten äärellä. Yksi parhaista täällä näkemistäni kuvista.
Liekkö vika minussa, mutta ei mulle tullut katumus lainkaan mieleen. Enkä ollut lukenut faktaa siinä vaiheessa. Vähän v***uuntuneelta korkeintaan näyttää. Vaikkei ilmeisesti ole sitäkään, tosin olisko nykyteineillä – ja miksei entisilläkin – jonkinasteisesti pysyvä perusfiilis? Aloin sitten miettiä, mikä tekee ihmisestä katuvan näköisen, enkä keksi miten sen voisi erottaa paitsi silmien asennosta, katseen pakoilusta. Silloin pitäis varmaan kuvakulma olla aikalailla edestä. Suru ja pelko on aika lähituntumassa, joten karrikoimatta vaikea saada esiin. Oisko tässä haasteen paikka?
Mäkin uskallan sen nyt ääneen sanoa, ettei tässä mitään katumuksen merkkejä näy, vaikka kuva onkin vallan hyvä muuten. Se kuvaa jotain perusilmettä, kuten JB ylempänä mainitsi. Ainakin omassa näkemyksessäni katumukseen liittyy enemmän ilmettä (otsa kurtussa, silmissä eloa > pohtimista jne.), tässä on kuvattu lähinnä seisahtuneisuutta. Luultavasti tämä taas riippuu siitä, miten katumuksen "näkee".
Onpas kohtuu vanha kuva noussut syövereistä Mullehan nuo nimet on aina hiukan pakkopullaa, joten jokainen kai löytää kuvasta omansa, nimi on minulle vain pakollinen paha. Mikä minulle teki tästä katumuksen on tuo valkoinen kosteuden aiheuttama rantu silmässä, se yhdistettynä alaspäin suuntautuneeseen katseeseen ilmeettömänä. Se oli minulle katumus. Kiitoksia taas jälleen kommenteista. On aina mukava nähdä kun kuva tekee keskustelua.