Vs: kuvakävelysoolo Ykkönen ja kolmonen ujon katukuvaajan ensiyrityksiä - mut kyl se siit. Kakkosessa kamaa: Myrkkytynnyri, ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö, kuormalavoja, väestönsuojan korvausilmaputki, sadeveden syöksytorvi. Yritän, mutta ei vaan lähde. Joku muu tietää... Komeita kelejä pidellyt. Hyvä, että kävit nuuhkimassa.
Vs: kuvakävelysoolo Näinkin kliseisistä aiheista (kuten myös auringonlaskusta ja kissanpennuista) on mahdollista ottaa hyviä, vahvoja kuvia. Se kuitenkin edellyttää kuvaajalta jollakin tasolla aktiivisempaa otetta. Kuvaajalla olisi hyvä olla jokin näkemys siitä, miksi hän juuri tämän kuvan ottaa tällä tavalla ja sen näkemyksen pitäisi jotenkin näkyä kuvassa. Puhun nyt siis nimenomaan tällaisista kuvista joissa aihe on klisee. Näistä nyt esillä olevista kuvista puuttuu oikeastaan täysin kuvaajan aktiivinen näkeminen. Tarkoitan tällä sitä, että kuvaaja kuvaamisella, kuvalla rakentaa näkemälleen (uuden) merkityksen ja sisällön ja välittää sen merkityksen katsojalle. Kuva jonka aihe on näin klisee, vaatii enemmän kuvaajaa, kuvaajan pitäisi jotenkin päästä voitolle kliseemäisyydestä, ylittää se. Näistä kuvista tulee vaikutelma että kuvaaja on vain toistanut katukuvauksen keskeisiä kliseitä itsekään täysin tajuamatta miksi niin tekee ja kykenemättä näkemästään mitään merkittävää löytämään. Vaikutelma on, että näiden kuvien ottaminen ei ole kuvaajaa juurikaan kiinnostanut, kuviin ei ole juurikaan harkintaa tai ajattelua (edes ennakolta: miten lähden kuvaamaan, mitä aion saada aikaiseksi) tuhlattu. Ei silloin voi olettaa katsojankaan kuvista suuresti kiinnostuvan. Itselläni on vuosien varrelta suuri määrä aivan yhtä heikkoja kuvia. En viitsisi niitä kuitenkaan tänne esille laittaa.
Vs: kuvakävelysoolo Hassuja kommentteja (tota keeganin oksennuspötköä en ikävä kyllä jaksanut lukea loppuun). Mielestäni ekassa on vahvasti nähty valo, toisessa (ylivaloittunut, joo) on hieno värikontrasti materiaalien välillä, ying jang -asetelma. Kolmas on jämäkkä liikkeen (tai liikkumattomuuden) kuvaus. Näissä kuvissa on paljon opiskeltavaa monelle wanna-be street-kuvaajalle.
Vs: kuvakävelysoolo Haluaisiko kuvaaja itse avata näiden ideaa? Vaikka en itse ole kovin kaksinen streetkuvaaja eikä silmäni ole erityisen harjaantunut, en näe näiden kuvien pointtia. Ensimmäisessä on aivan hyvä valo, totta. Yritin myös miettiä, olisiko keskellä kuvaa oleva tolppa ikään kuin tilan rajaajana, ehkä kuvan ruuduiksi jakavana graafisina keinona, mutta ei, se on vain kuvaa hallitseva huono elementti. Mielestäni keskimmäinen kuva on järjettömän tylsä. Siinä on kävelty ruman, mutta ei riittävän ruman roinapinon ohi ja napsaistu ylivalottunut tääkäisy. Kolmannessa ei ole liioin mitään kiinnostavaa kohtaamista tai elementtiä. Rajaus ei oikein vakuuta ostoskärrynpuolikkaineen. Ei tämä mielestäni toimi edes minkäänlaisena arjen kuvauksena. Olen saanut omista otoksistani joskus moitteita täällä ja olen siksikin varovainen kommentoimaan muiden kuvia negatiivisesti. Tämä sarja oli kuitenkin mielestäni vaatimatonta laatua ja haluaisin kovasti ymmärtää sen julkaisemista. Kauneus on tietysti katsojan silmässä. Minua tämä trio ei miellyttänyt.
Vs: kuvakävelysoolo Selvä. Ymmärrän, etteivät kuvaajat mielellään selitä kuviaan, mutta voisitko silti avata vähän niiden ideaa? Pyysit itse perusteluja aiemmassa kommentissasi. Nyt sanot olevasi eri mieltä. Voisitko Sinäkin perustella mielipidettäsi?
Vs: kuvakävelysoolo Kuvat on laitettu tähän ja on paljastunut, että ne eivät ole raadin mielestä hyviä. On myös paljastunut, että kuvaajan mielestä kritiikki ei ole hyvää. Tai on peräti väärää. Peräti kummallista.... Yksi kuvien esittelyn tärkeimmistä etikettisäännöistä on, että palautetta ei arvioida, se pitää vain ottaa vastaan.
Vs: kuvakävelysoolo Paras ja avaavin, syvällisesti luotaavin kommentti koko laukussa pitkään aikaan. Olisitte näistä kiitollisia ettekä tekisi täystorjuntaa, jos kommentointi ei ole tasolla +1. T Jukka
Vs: kuvakävelysoolo Pitempi sarja kuvia slideshowhun ja taustalle soimaan: https://www.youtube.com/watch?v=oFWz0bm5Xo8