Sen suurempia selittelyitä, 2kpl kuvia tämän päivän kuvailuilta. Laitoin myöskin samalla koko sivut uusiksi, jos kiinnostaa voi käydä katsomassa lisää täältä -> Porta photo album
Tuossa ekassa on todella komeat pilvet. Toka on jotenkin, siinä ei valitettavasti ole jännitettä, kaksi ihmistä ihmettelevät jäällä jotain. Molemmat ovat moitteettomia, mutta eivät mitenkään erityisesti säväytä.
Hmmm... Kyllähän kommentoimatta jättäminenkin on kommentti. Sen voi ymmärtää tarkoittavan vaikka sitä, että kuvista on puuttunut sellaiset elementit jotka saavat kuvavirran äärellä olevan ihmisen pysähtymään juuri siihen kuvaan ja kommentoimaan. Eli täällä galleriassahan ollaan vähän kuin katusoittajat kadulla. Parhaille ja huonoimmille saattaa sataa huomiota ja/tai kehuja vaikka kuinka paljon. Jotkut taas eivät pysäytä. Kannattaa muistaa, että ellei palautetta tule niin vika ei ole katsojissa eikä kuvaajassa vaan kuvissa. Eli palautteen puuttuminen on hyvin vahva vinkki siihen suuntaan että kuvailmaisua on kehitettävä puhuttelevampaan suuntaan. Siihen on monia keinoja joista parhaita ovat aidoimmat ja kypsimmät. Oikotiet (esim. shokeeraaminen, erikoistekniikoiden ylikorostaminen yms.) johtavat usein kuvaajan itsensä loukkuun jossa kehittyminen vaikeutuu. Kokeile vaikka tällaista: Ota vuorotellen nuo omat kuvasi. Kirjoita sitten paperille minkälaisen tarinan ne kertovat, ensin toinen, sitten toinen. Tee tämä alle minuutissa per kuva. Ota sitten viisi paljon kommentoitua kuvaa täältä galleriasta. Tee sama eli kirjoita minuutissa paperille millaisen tarinan nuo kuvat kertovat. Ja nyt se tärkein: kiinnitä erityistä huomiota siihen kuinka helppoa tai vaikeaa tuon pikakertomuksen laatiminen oli ja kuinka paljon nuo eri kuvat ruokkivat sitä kuvan kertoman tarinan syntymistä. Huomaat varmaan että parhaat ja kommentoiduimmat kuvat (ja usein kuvaajat) ovat sellaisia, että kuvan kertoma tarina jatkuu aivan kuin itsestään katsojan mielikuvituksessa. Tämä johtuu siitä, että suurimmalla osalla ihmisistä ajattelu on vahvasti narratiivistä. Se siis noudattaa tarinankerronnan logiikkaa. (Oikeammin olisi varmaan sanoa että tarinankerronnan ja vastaanottamisen konventiot ovat muotoutuneet inhimillisen ajattelun logiikalle mahdollisimman yhteensopiviksi.) Kuvakerrontaa kannattaa tehdä tämä huomioiden. Voimakkaasti kärjistäen, mutta silti ystävällisellä sävyllä voisi sanoa että jos kuva ei pysäytä kommentoimaan niin laiskuus ei ole kuvavirran äärellä istuvissa katsojissa vaan kuvaajassa joka ei ole tehnyt tarpeeksi töitä kehittääksee kuvakerrontaansa.