Vedokset ?

Vs: Vedokset ?

Mikä on basic???

 

Vs: Vedokset ?

Niinpä.
Jos liike tiedetään, eikö sieltä voi kysyä?

<SIZE size="70"]Pecūniae an tribirota?
    Suomeksi: "Rahat vai kolmipyörä?"</SIZE>

Aku Ankasta? ;-]

 

Vs: Vedokset ?

kattokaa Googlesta, siellä on ihan hyvät selitykset vedoksesta, vedostustekniikasta y.m.

 

Vs: Vedokset ?

Ei tartte viittäkymmentä sanaa, ois se selvinnyt Googlestakin jos ois ajatellu:
vedos on aivan sama kuin kopio valokuvauksesta puhuttaessa, mutta kun puhutaan "taidegraafikasta" Vedos on se paperilappunen joka tulee litoprässistä, kun taas kopio on se jonka kaveri busailee kun näkee frendinsä tiliotteen. ( 42 sanaa...)

 

Vs: Vedokset ?

Mielestäni "vedos" juontaa alkunsa filmiajalta. Vedoksella tarkoitetaan paperille (tms.) tehtyä _lopullista_ valokuvaa, johon on tehty esim. varjostukset sun muut temput. Filmillä olevaa kuvaa ei kutsuta vedokseksi.

 

Vs: Vedokset ?

Vai tarkoitetaanko tässä sittenkin englanninkielestä huonosti käännettyä Draft - Final yhdistelmän ensimmäistä osaa eli ei-ihan-täysi-laatu/viimeistelemätön koekappale tms. Tätähän käytetään tekstien puolella. Eli siis valokuvausta syvemmin tuntemattoman henkilön tekemästä  määrittelystä, joka ei istukaan tarkoitukseensa. Muinaisilla matriisitulostimella Draftit sai äkkiä, kun lopullinen sitten kestikin ikuisuuksia.

 

Vs: Vedokset ?

Hyvänlaatuisia kuvia pitäisi saada ainakin Lambda-vedoksina. Tsekkaa vaikka dialab.fi. Noita käytetään ainakin paljon valokuvanäyttelyissä vedoksina eli pitäisi olla huippulaatua ja kestävyyttä.

 

Vs: Vedokset ?

lambda vedos onkin aika kova juttu: fotopaperille printattu digitiedosto, laitteiston arvo pitkälle yli millin mummoa, saadaan ehkä paras mahdollinen kuvalaatu koska huolellinen ja skarppirakeinen  ja kauniisti prikattu printti skannataan takaisin numeeriseen muotoon ja taas tulostetaan kopioksi/vedokseksi/ printiksi/läpyskäksi, ihan miten haluatte, joka ON hopeata, näyttää hopeaprintiltä ja myös haisee siltä. Tässä samalla muutamia niitä perinteisen valokuvan attribuuteja joita kaipaan, on sitten kuinka hyvät musteet, kaunis paperipinta, ja taitava printtaaja tuolla numeerisen  puolella.

 

Vs: Vedokset ?

Kyse on virheellisestä termistön käytöstä (markkinointi politiikasta).
Yritys kaiketi on ollut käyttää termiä joka ilmaisee tulosuksen hyvyyttä.
Vedos kuuluu aikaan jolloin rahvaankin laatukäsitykset olivat vielä tallella.
Eli filmivedostus vastaus on oikea vastaus kävipä se vastaukseksi tahi ei.

 

Vs: Vedokset ?

Lambda on nykyään auttamatta vanhentunutta. Jää jälkeen kunnollisesta mustetulosteesta kestävyydeltään, laadultaan, väreiltään jne.

 

Vs: Vedokset ?

Missä kohdin lambda häviää?

Kestävyys = sama kuin normaalilla väriprintillä. Siis perinteinen noin 60 vuotta jos ei säilytä jossain hifi-arkistossa.

värit? Mikä niitä rajoittaa lambda-puolella?

Laatu? Jos tarkoitat tällä tarkkuutta niin joo, lambdat on hölmösti de-facto 300dpi, jota pienempää "yksikköä" (pikseliä,raetta,whateva) paperille ei tule. Valotuspää vetää tuolla tarkkuudella ja siinä se. Ihmissilmä näkee läheltä kyllä (jopa yli 20 vuotiaanakin vielä) tuonne noin 600dpi tasoon saakka...

600dpi lambda olisikin jumalainen

Mustetulostimet? Jos sellainen pystyy suihkimaan pisaroita joiden koko on 2400dpi, niin silloin kai sillä voisi päästä tarkkuuteen jossa yksittäinen "pikseli" joka muodostetaan suihkimalla eri värejä limittäin, olisi tarkempi kuin 300dpi. Asia, jota en käytännössä tunne mutta hypoteesina heitän että niillä voisi päästä tarkempaan tulokseen.

Musteen etu.. No tietenkin säilyvyys jos nykyisillä muisteilla on päästy sellaiseen kemialliseen rakenteeseen. Musteet lienevät niitä harvoja tulosteita joilla on todistettavasti yli 1000 vuoden säilyvyys!
Itsekin olen katsellut pitkälti yli 1000 vuotta vanhoja päiväkirjoja. Tietysti asia erikseen, että miten musteessa eri väripigmentit säilyvät suhteessa toisiinsa - ja toisaalta mustetulostimistakaan ei ole mitään käytännön tietoa saatavilla. Vain kiihdytettyjä testejä.

Hopeapohjaisista tulosteista taas on käytännön kokemusta. Ne säilyvät pitkään, kunhan ne on toonattu.. Toonaamattomat hopeavedokset ovat kadonneet historian hämäriin Yksi syy, miksi moni yhdistää ruskehtavan kuvasävyn vanhaan valokuvaan. Kas, kun vanhoista valokuvista ne toonaamattomat ovat jo haalistuneet. Kiitos ilmansaasteiden jota hopea ei siedä järin hyvin.


Laser-printtereille on todettu arkistokelpoisuus, eli ne säilyvät 100 vuotta. Mustesuihkareille tuota leimaa ei ennen annettu. Mutta voikos nykyään arkistoitavaksi tarkoitattavaa paperia printata mustesuihkarilla? Ihan jotakin dokumenttia?

Mustesuihkujen ongelma on ollut se, että pisara vettä tulosteelle ja se on pilalla. Onko tästä päästy jo ylitse?


Sitten taas asiaan: teoreettinen säilyvyys vs. oikea säilyvyys. Kun katariina-ryöpytti New Orleansia niin eräskin kuvaaja menetti kaikki todistetusti ainakin 150 vuotta säilyvät kuituprinttinsä. Ne menivät kastuessaan todella mössöksi. Sensijaan parjatuille muovipapereille tehdyt printit olivat ok, vaikka niitä sai keräillä parin korttelin päästä. Mutta ne sai pestyä ja kuivatettua.

Myös japanilainen ystäväni menetti vesivahingossa lähes kaikki kuituprinttinsä... Eli tämmöinen käytännön aspekti, joka usein unohtuu ihmisiltä kun mietitään sitä säilyvyyttä. Nuo kiihdytetyt testit ja kuitupaperin ylistykset perustuvat säilyvyyteen hyvissä arkisto-olosuhteissa. Käytännön elämä voi olla toista.

Pannaanpa esimerkki taas tosi elämästä. Eräässä perheessä valokuva-albumit olivat alakerrassa, kirjahyllyssä joka on vasten savupiipun muurijalkaa. No, eräänä yönä heräsivät vesisateen litinään ja ihmettelivät että eihän sadetta pitänyt tulla. Lopulta perheen isä päätti katsoa että mistä ääni tulee. Se tuli tuolta savupiipun muurijalalta. Sitä pitkin valui vettä valtoimenaan - useat valokuva-albumit olivat märkinä!

Ja syy veden tuloon? Perheen poika oli tullut tuhdissa humalatilassa kotiin, mennyt suihkuun ja sammunut suoraan lattiakaivon ritilän päälle => kylpyhuone tulvi saunaan, josta kiukaan luota tietenkin vesi lotisi pitkin tuota savupiipun muurausta suoraan alakertaan ja valokuva-albumeille.

Tuossa tilanteessa on kiva jos sattuu olemaan vesiliukoisia värejä... Onneksi näin ei ollut, ja vahingot lopulta rajoittuivat albumien pahvien aaltoiluun. Itse kuvat pelastuivat kyllä...

 

Vs: Vedokset ?

Käsittääkseni noi nykyaikaiset pigmenttimusteet kestää ihan hyvin tuota kosteuttakin. On mulla ihan tuollanen kokeilukin tuolla ulkona, muovipaperille pigmentillä tulostettu valokuva on ollut nyt noin 4kk ulkona ja ihan hyvältä näyttää vieläkin. Toisaalta jos siihen menee koskemaan kosteana, niin kyllä se silloin suttaa.
<SIZE size="80"]
edit: Muovipaperi, no niin ne sitä myyvät, mutta mikäs se sitten oikein on? Muovi vai paperi</SIZE>

 

Vs: Vedokset ?

Kemioilla/märkäprosessilla vedoksia tekevät digilabbikset tulevat siirtymään lähivuosina suurella todennäköisyyksillä uusiin kuivamustelabbiksiin.

Seuraava on ehkä pientä mainostusta, kun firmaan on tulossa kyseiset laitteet. Eli lukekaa sen mukaan

Esimerkiksi HP:lta on tullut markkinoille Photosmart ML1000, joka voitti Dima2008 innovatiivi-palkinnon. Kyseisestä koneesta en ole muuta nähnyt kuin testikuvia joita on päässyt vertaamaan samasta digikuvasta tehtyyn lamdba-vedokseen. Ero on kyllä huomattava. Kerron Maaliskuun jälkeen sitten enemmän kokemuksia, kunhan kyseinen laite tulee omaan käyttöön. Resoluutiota en valmistajan spekseistä ole mistään huomannut, mutta silmällä katsottuna näyttää ihan hyvältä.

Kestävyys. Wilhelm Imaging Reseachin mukaan kyseisen laitteen vedokset kestävät 100+ vuotta avoimessa tilassa, 200+ vuotta lasin alla ilman suoraa auringon valoa.

Värit. Väriavaruus on huomattavasti suurempi, dynamiikka on selvästi parempi jne. Tulostus tapahtuu kuudella kahdennetulla värillä. Lambda vedoksissa värit tulevat yleensä kai kahdesta laserista. (Ainakin Agfa Dlab)

Isommat kuvat onnistuvat sitten Z3100. Luminous-landscape on tehnyt siitä aika kattavat arvostelun. Mielenkiintoinen laite, kun kuvat tulostuvat kahdellatoista musteella.
http://www.luminous-landscape.com/reviews/printers/HP-Z3100-review.shtml

edit: ovat myös vedenkestäviä valmistajan prosuurin mukaan.

edit2: Muistetaan vielä myös ekologisuus, kun ilmastonmuutos tuhoaa mailmaa Koneet kuluttavat huomattavasti vähemmän virtaa, kun kemikaaleja ei tarvitse pitää lämpimänä. Myöskään kuivamustesuihkusta ei tule jätekemioita. Niin ja me työntekijätkään emme altistu myrkyille!

 

Vs: Vedokset ?

On tulossa sitä ja on tulossa tätä... Kun otan käteeni musteella sprayatun tulosteen ja kynsi sattuu hipaisemaan sen muutaman mikronin paksuista pintaa...  samalla tavalla käy kun hiukan huolimattomasti viskoo noita ikuisesti kestäviä CD levyjä. Se mikä on tulossa (keskustelujeni maco:n Hartmund Schröderin kanssa) on tuon saksalaisen väriprosessin joka popularisoitiin 30 luvun puolivälissä, korvautuminen modernilla prosessilla, jossa numeerinen teknologia (alan julistamaan ton kaiken banalisoivan englanninkielisen sanan pannaan) on mukana prosessissa jossa siirretään RGB tiedostot kukin omalle kalvolleen eikä pikselit toistensa limittäin paperin pinnalle. Itse prosessihan on ikivanha, Kodachrome diat vedostettiin alunperin näin, Dye Transfer menetelmällä. Sille joka ei tiedä, menetelmällä työskenneltiin ennen siten että kukin,R=punainen,G=vihreä ja B=sininen kalvo valotettiin, kehitettiin , värjättiin erikseen, sitten kohdistusreijillä varustetut kalvot nesteen avulla siirrettiin tarkalleen toistensa suhteen oikeaan paikkaan,prässissä puristettiin kiinni nesteen avulla  ja tietysti ilmakuplat pois, annettiin kuivua, ja tuloksena oli väriprintti jonka värien intensiteetti ja mustuman syvyys, oli "aivan toisesta maailmasta" Modernit materiaalit voidaan värjätä paljon helpommin ja kestävämmin, niiden koot ja intensiteetit voidaan hallita tietokonepohjaisesti, Ne voidaan "sulattaa" toisiinsa kiinni aivan kuten hammaslääkäri sulattaa ta kovettaa nykyään paikan hampaaseen -alle minuutissa.  Numeerisia ohjelmia voidaan luoda lopputuloksen hallitsemiseksi -jo valmiiksi ruudulle simuloituna, kunhan tiedetään muuttujat. Kuka sen sitten toteuttaa ?? Se joka haluaa viedä tämän visuaalisen taiteenmuodon, jota kutsutaan numeeriseksi valokuvaukseksi taas askeleen eteenpäin. Hetken tulee kestämään, sillä maailma on vielä täynnä tuota teknologiaa jonka voittajat, eli lähinnä Amerikkalaiset veivät sotasaaliina mennessään ja antoivat toiselle vastapuolen valtiolle eli Japanille jotta tämä panisi teollisuutensa ja ekonomiansa kuntoon sodan jälkeen. ranskalais paratkin saivat osansa: Kodak pathe` oli tekijä siinä missä muutkin  sodan jälkeen.  Eli vanha C-41 mutta varsinkin RA-4 on aivan henkitoreissaan. Sensijaan tuo konttorikonetekniikkaan perustuva kuvan tallennus, on vain välivaihe. vaikka ihan hyviä tuloksia saadaan aikaan kun oikein jauhetaan ja paiskotaan printtejä roskikseen ja taas rukataan profiileja.Mutta sehän on myyntiä vain se! 

Jos pannaan se varsinainen valttikortti pöytään, ei tarvita kuin todella hienorakeinen filmi jossa on kolme emulsiota, kyllä,  aivan kuin Kodachromessa, ja tietenkin Hartmundin luomuksessa Mv filmi Rollei R3 matskussa. näitä ei toonata prosessissa, kun ei tarvitse, vaan irroitetaan toisistaan jossakin liuottimessa, ja kehitetään erikseen kuten MV filmi.  Eri RGB kalvot skannataan aivan silleen, ihan kun tehtäis Numeerisesta värikuvasta monokromaattinen eli MV kuva, nyt vain toisin päin, eli annetaan noille kalvoille koneessa niiden värit, liukukytkimellä, kuten Photoshopissa sitten vaan ruudulla slaidataan lopputulosta. Kun aletaan tehdä printtiä ohjelma laskee kalvoille lopullisen printin kokoon ohjelmat, niin värikylläisyyden,tarvittavan resoluution ,tarkan kohdistuksen ja niin edelleen. Resoluutiokin voi olla eri kohdissa kuvaa erilainen, olettehan joskus tarkastelleet painettua kuvaa paperilla esim luupilla.Sitten jos haluttaa, voi vetäsitä yhden tai kaksi kalvoa harmaasävyä,ihan kuin Duotone menetelmässä.
Onko jollakin paria kymmentä miljoonaa perintörahoja, jos on, niin voi ilmoittautua, ja aletaan hommiin. Oli ne Kodachromen keksijätkin muusikkoja ja toteuttivat haaveensa värifilmistä viulutreenausten väliajalla, ihan siksi vain, että "Olis kiva tollainen värifilmi"

 

Vs: Vedokset ?

Tällaiselle satunnaiselle tulostelijalle ja harrastajalle kuin minä on erittäin sovelian tuollainen mustesuihkutulostin.
Se on nopea käyttää, jälki on hyvää, paperivalikoima on erittäin laaja, hukkavedoksia ei tule ollenkaan. Säilyvyys riittävä.
Harmittaa vain, etten kehtaa vaihtaa epson 3800, kun on nyt 2400, josta ei enää saa markkinoilla kuin pari satasta. Toisaalta, laitteeni on erittäin toimiva, tulostaa a3+ kokoon. Olisi vain kiva tulostaa hieman isompia tulosteita joskus.
Aionkin hankkia joskus sellaisen tulostimen, joka on omilla jaloillaan ja tekeekö nyt 50 vai 60 senttiä leveälle paperille. Niiden hinnat ovat tulleet alas päin parissa vuodessa aika paljon.
T Jukka

 

Vs: Vedokset ?

kapa