[quote="Herra iso herra" post_id=846498 time=1494593656 user_id=1467] Kun puhutaan tuotekehittelystä, tai laivojen rakentamisesta, niin pitää beesata muita maita.On toki totta että pösilöiden virkamiesten myöntämistä yritystuista on osa ihan turhaa. Mutta se periaate ei muutu mihinkään, täällä ei rakennettaisi yhtään laivaa ilman tukea. [/quote] Ai nyt mä ymmärsin mitä sä ajoit takaa. Rakennetaanhan täällä nyttenkin jäänmurtajia ilman tukia ja nehän ovat high tech-aluksia. Suomessahan on ollut menestyksellisiä valtionyhtiöitä alueilla, joissa pienen maan pääomat eivät ole riittäneet. Ne ovat olleet pääosin menestystarinoita, joista luopuminen esimerkiksi infrastruktuurisijoittajien eduksi on toki taas heikentänyt valtion maksukykyä ja lisännyt veronmaksajien verotaakkaa, kuten aikaisemmin mainittiin. Suomi kärsii poliitikkojen korruptiosta, eikä sille ei voi vain mitään, mutta en siltikään näe mitään itua maksaa siitä, että saa tehdä muille ilmaiseksi.
Kenen vastuulla? Sama porukka joka nyt rahoittaa? Yhteisillä varoilla on rahoitettu neuvola, päivähoito, peruskoulu ja toisen asteen koulutus ja pitkälti terveydenhuolto kaikkiaan. Samoin olennaisesti yhteiskunnan infrastruktuuri maanteitä myöten. Tästä kaikesta olemme kaikki aivan olennaisesti hyötyneet. Tämä kaikki on myös olennaisesti mahdollistanut myös hyvätuloisten ansaintamahdollisuudet. Mutta sitten kun pitää maksaa veroja, sitten joillakin alkaa itku. ”Menestymisestä rangaistaan, kaikki ovat kateellisia, muutan Monacoon tai ainakin Ruotsiin!” Aivan kuin he ihan rehellisesti kuvittelisivat että heidän taloudellinen menestymisensä olisi vain ja ainoastaan heidän omaa ansiotaan. Ikään kuin he olisivat yhteiskunnallisessa ja historiallisessa tyhjiössä itse itsensä tyhjästä konstruoineet. Tulotaso on moraalinen kysymys vain siihen tasoon jossa turvataan kohtuullinen elintaso. Sen yläpuolella kysymys ei ole enää moraalinen vaan ainaostaan sopimuskysymys. Tämä tarkoittaa sitä, että itkut kateudesta ovat merkityksettömiä. Samoin itkut menestyneiden ahneudesta ovat merkityksettömiä. Molemmat itkut todistavat vain heikosta suhteellisuudentajusta. Edelleen väitän, että aikuisväestöstä yli yhdeksälläkymmenellä prosentilla on sellainen yhteiskunnallinen refleksi joka aiheuttaa pyrkimyksen optimoida käytettävissä olevat resurssit, niiltä osin Hobbes oli oikeassa, mutta seurauksen ei ole pakko olla Leviathan. Niin että kenen vastuulla? Meidänkaltaisessamme yhteiskunnassa viime kädessä kaikkien äänestäjien vastuulla. Mikä porukka ja ”kenen” rahat? Samoin on poliittisen sopimisen kysymys kenen kautta ne rahat ovat kiertäneet joilla tätä yhteisyyttä pyöritetään. Moraalinen kysymys se on vain yllä mainitsemassani tapauksessa. Huomautukseesi menoautomaatista: ymmärrät varsin hyvin mitä valtion menoille ja tulopohjalle tapahtuu laskukaudella. Sikäli termi ”menoautomaatti” ei aivan osu kohdalleen. Toiseksi: findikaattorin sivuilta näet nopeasti, että esimerkiksi BKT per capita on alkanut kasvaa, että työttömyysmenot ovat alkaneet pienentyä, viennin arvo on alkanut kasvaa, tuloerot alkaneet kasvaa (nousukauden oire kuten varmaankin tiedät) mutta toimeentulotuen (siis sen viimeisen avun) saajien määrä kasvaa edelleen. Mitä tämä kaikki sinulle kertoo? Olet aivan oikeassa puheessasi valtion ja julkisen sektorin menoista, mutta eikö se pitäisi suhteuttaa kehitykseen johon viittaan yllä?
Samaa mieltä Keeganin puheenvuorosta. MlPhoticille: Suorat yritystuet ja verotuet on ovat pilkulleen 4,031 miljardia euroa juuri valmistuneen virkamiesselvityksen mukaan. Löytyy VN:n sivustolta . Loput 10% ovat epäsuoria ja piilotukia arvioituna jonkun mediassa olleen arvion mukaan.
Tuohon "hyvinvointi on pidetty kohtalaisen hyvällä tasolla vuonna 2008 alkaneen pitkän taantuman jälkeen" huomautan että aivan olennaista oli myös että a) työllisyys ei romahtanut lähellekään 1990-luvun alun laman lukemia ja b) kotitalouksien kulutus ei myöskään romahtanut mikä c) ylläpiti kotimaista kysyntää etenkin d) palvelualoilla mikä taas vaikutti kohtaan a) mikä taas vaikutti (voi jatkaa) minkä osaltaan mahdollisti e) kotitalouksien poikkeuksellinen velkaantuminen _myös_ laman aikana millä oli yhteys f) hyvin alhaisiin viitekorkoihin mihin nähden on tavattoman hyvä että myös Suomi pääsee nousuun ennen viitekorkojen merkittävää nousua. Niin että ei viime vuosien tarina ihan niin yksinkertainen ole, että on vain pöljänä velalla paukuteltu henkseleitä.
Se ei todellisuudessa ole pilkulleen, sillä verotukea ei voi euromääräisesti noin tarkasti selvittää. Viranomaisselvitys päätyi noin 2,9 miljardin euron verotukeen yrityksille ja 1,1 miljardin euron suoraan tukeen. Yhteensä verotukia arvioidaan olevan reilu 25 miljardia euroa vuonna 2017. Pientä viilausta lienee meneillään, sillä viranomaisselvityksen tuore julkaisu on väliaikaisesti pois käytöstä valtioneuvoston sivulla.
Hyvänä verrokkina lienee Ruotsi, joka selvisi elvyttämällä huomattavasti helpommalla 90-luvun alun lamasta. Suomessa taas uhrattiin pk-sektori. Niin elinkelpoiset kuin terveetkin yritykset. Vinski: Raportista otin suoraan, mutta tunnen problematiikan. Liberan Pursiainen ainakin linkitti vielä äsken raporttiin.
Puhelimella selailu on vähän kömpelöä ja saatoin eksyä rikkinäiseen linkkiin. Tuossahan tuo tosiaan on. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79863
Juuri näin. Veikkaan, ettei meidän kunnon ihmisten mielikuvitus edes riitä kaikkien tukimuotojen havaitsemiseen
Verotushan on nykyään aika mitätöntä, katsoin vanhaa tilinauhaa vuodelta -92 ja pienestäkin palkasta perusprosentti oli 31,5% ja lisä 45,5% vuonna -89 oli 33% ja 50%