Eli kuinka saada kuva missä nopeasti tai vähemmän nopeasti liikkuva kohde tarkentuu ja "pysähtyy" mutta tausta viilettää menojaan... (mm rallikuvat) Onko tämä sitä pannausta ja kuinka saada semmoisia kuvia otettua ? (aloittelija kun olen
Liikuttamalla kameraa kohteen mukaan ja tarpeeksi hidas suljinaika. Noin se minusta menisi, toivottavasti suuret gurut ohjeistavat totuuden polulle. Myös samaa efektiä voi käyttää zoomauksessa. Esim jos kohde on tulossa kohti niin vedät opiskaa laajemmaksi eli sisään päin kohteen mukana. Kumpikin on vaikeita mutta kyllä ne onnistuu. Siis itse olen noita koettanut käyttää koiran suhteen ja onnistunut joskus jopa. Jotku taitavat noita tehdä photarilla, nehän ei ole tosikuvaajia sitten.
ei taida photarilta onnistua varsinaisen kohteen syväterävyyden muutos perusfiltterillä ja alle puolella askia norttia optiikalla ja kameralla toteutettuna kuva on toista.
Pannaaminen on lopultakin aika helppoa. Kovaa liikkuva kohde saattaa pitkällä putkella jättää komeat vauhtiviivat jo esim ajalla 1/200. Lähellä pyöräileä lapsi tarvii tietty pidemmän ajan, mutta joku 1/30 saattaa olla hyvä. Niille, ketkä edustavat näkemystä, että yhdellä kuvalla onnistuu pannausta en suosittele. Kannattaa ottaa monta kuvaa, niin oppii huomaamaan mikä kohde ja kalusto tekee sopivaa jälkeä. Liikettä ei välttämättä tarvi olla paljon. Tukeva ote kamerasta on tärkeä ja kohteen tasainen seuraaminen jo ennen sekä myös jälkeen kuva oton, että kamera ei muuten heilahtaisi. Nykymuodinmukainen kädet suoraan eteen -kuvaustyyli ei luultavastikaan ole se paras vauhtiviivojen tekoon. Tsuumailukuvat ovat myös yllättävän helppoja. Kokeilemalla liikkeelle. Joissain putkissa tosin on tietääkseni ohjeissa kerrottu, että ei saisi tsuumailla kesken kuvaamisen. Saattaa mennä rikki. Tsuumauksessa saa olla aika nopea liike, että kuva onnistuu hyvin.
http://www.kiusaus.net/luola/pelkikoira2.jpg on yks pannaamalla otettu kuva.. toi on kuvattu sarjalla seuraten kameralla kohdetta.. suljinaika ehkä ois voinu olla pidempi, niin "vauhtiviivat" ois selkeemmän.
Kameran sarjakuvaus on hyvä vaihtoehto ja helpottaa pannaamista melko paljon. Sarjan toisessa kuvassa ei enää näy mahdollinen kameran tärähtäminen laukaisuvaiheessa ja samalla tuo seuraamisliikkeen nopeus on oletettavasti vakiintunut sopivalle tasolle. Treeni se on joka kannattaa. p.s. laajiksen kanssa pannaaminen lähietäisyydeltä on melko haastavaa, perspektiivistä johtuen kohteen pienetkin etäisyysmuutokset kameraan suhden näkyvät kuvassa erittäin helposti: http://laite.org/images/pannataas.jpg Ja ei aina tarvitse sen kohteenkaan olla terävä, liikettäkin saa mielestäni olla: http://laite.org/images/pannausta.jpg
Perus asioita. Tukeva haara-asento rintamasuunta siihen kohtaan jossa kamera laukaistaan. Yläruumis tekee pannasliikkeen ja tärkeää on jatkaa liikettä senkin jälkeen kun kamera on laukaistu. Eikä tarvita sarjatulta Tämä kuvattu Nikkormatilla jossa sarjatuli on just niin nopee kuin peukalolla kerkee filmiä siirtämään: Virhe - Kuvatoimisto - Photostock Vastavalo.fi Pannaamisessa voi käyttää myös salamaa jolla saa kohteen kivasti pysäytettyä Virhe - Kuvatoimisto - Photostock Vastavalo.fi Pannaamaan oppii pannaamalla ja muista liike on tärkein ei vauhti
Itse en yleensä käytä sarjaa pannauksissa. Ja laajikset. Lajiksella on siistiä. Harvoin vaan on, että esim kilpa-autoja pääsee ihan läheltä pannaamaa. Ja semmoinenkin pointti on, että kun kuvaat vaikka rallia kahdella tai puolellatoista pikiksellä ja voittajasta pitäisi saada hyvä kuva, niin kuinka monta otosta on varaa hukata liialliseen epäterävyyteen?
Itselläni on vaan sen verta hidas kamera ettei pannauskuvissa yleensä kerkeä ottamaan kuin kahden kuvan sarjan =) Autourheilukuvissa olen huomannut sen, että kannattaa etukäteen jo miettiä missä kohdassa meinaa laukaisinta painaa ja sen mukaan säätää zoomi/tarkennus jo kohilleen. Sitten vain seuraa autoa ja sopivassa kohdassa painaa laukaisimen pohjaan niin ei tulee turhaa kameran heilumista zoomattaessa. Harjoitus tekee mestarin ;-) Täältä löytyy pari esimerkkiä. Painamalla sitä 'I' näppäintä näkee exif-tiedot josta voipi päätellä valotusajan. Yleensä tulee käytettyä jotain 1/125 aikaa.
Oheisen linkin takaa löytyy joitain ottamiani aiheeseen liittyviä kuvia. http://www.mp-foorumi.com/gallery/gallery.php?user=Ande749&gid=0 Minäkään en käytä sarjatulta, pannauksissa enkä yleensä muulloinkaan. Noista linkin kuvista ei enää ainakaan Nikonin Capture editorilla saanut exif-tietoja näkyviin, joten aukkoja, valotusaikoja ja polttovälitietoja ei tähän hätään ole saatavilla. Valotusajat ovat pyörineet siellä 1/80 - 1/200 välillä ja polttovälialueet paikasta riippuen 18 - 300 mm (x1.5). Aukot ovat olleet siellä neljän ja kymmenen välillä, noin suunnilleen. Itse vasta harjoittelen tätä hommaa, joten tässä vaiheessa tuntuu, että tuurilla on enemmän kuin vähän tekemistä (mielestäni) onnistuneiden kuvien kanssa ja iso osa kuvista on joko vähemmän onnistuneita tai epäonnistuneita. Onneksi kesää on vielä jäljellä ja lähin rata on parin kilsan päässä, joten mahdollisuuksia reenaamiseen on.
Joka jamppa mainostaa omia hienoja panorointejaan, niin kyl sit minäkin Se on laajiksella pannattu. http://www.kameralaukku.com/viewtopic.php?t=614
Eipä ole näköjään paljon tullut pannailtua kun tuota tietokantaa katselin läpi. Oikeastaan ainoa pannauskuva olii tuollainen koirasta otettu, joka on tosin tarkoituksella pannattu "väärin". Musta tappajapantteri /--- ap
Heppojakin voi pannailla. Väkisellä menee pilvisellä säällä koulukisoissa pannailuksi, jotta ei kohteet karkaa kuvasta.
Tuntuu että kaikki hienomman näköiset pannaukset on viimeistelty motion blurrilla myöhemmin, kun tausta on blurraantunut paljon enemmän kuin esimerkiksi tässä threadissa olevissa kuvissa. Karkea select, feather*x ja motion blur.
Näinkin saatetaan tehdä - ja olet itsekin käyttänyt tuota joskus hätäkeinona, mutta en yleensä. Ei pannaaminen ole vaikeaa, jos on aikaa ja mahdollisuuksia ottaa monta kuvaa.
Pannaukseen liittyen: Onko kukaan viritellyt sellaista lattarauta tms. härdelliä, jolla kameran optisen keskipisteen saa täysin keskelle panorointi-akselia? Perus-panoroinnissa tuolla kait ei ole merkitystä, mutta jos meinaa manoroida yhteenliitettäviä kuvia niin parallaksivirheen kannalta tuo merkkaa.