Vs: Jokaisella on oma todellisuus Siis lähes kaikkihan tapahtuu sinussa itsessäsi. Joku lähettää jotain vaikka valokuvan muodossa, niin se synnyttää jotain sisälläsi ja useimmiten se riippuu ihan sinusta, mitä tapahtuu. Lähes kaikki toiminta johtaa, sekä lähettäessä että vastaanottaessa sisäsäisiin tuntemuksiin. Se että olemme ympäristön muokaamia on toki osaltaan totta, mutta jokainen ottaa sen omalla tavalla vastaan ja prosessoi omassa todellisuudessa. Tuli mieleeni, juuri katsomani leffa ja nuoruudessa lukemani kirja Havukkaahon ajattelijasta, joka tietämyksellään pohdiskeli mailmaa. Tilanne on noista ajoista muuttunut informaation määrän suhteen, sitä on enemmän kuin kukaan pystyy omaksumaan. Tuosta huolimatta on vallalla paljonkin täysin järjettömiä ajatusmalleja, jotka syntyvät jonkun todellisuuteen, joko kieltämisestä tai tietämättömyydestä.
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Ikävä kyllä todellisuutemme on jatkuvan hyökäyksen kohteena, sekä hyvässä että pahassa. Ihan vaikka mainokset jotka luovat tarvetta.
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Kyllähän kommunikointi sen kaikilla tasoilla on usein hankalaa. Kuvitellaan että lampsin aamulla bussipysäkille ja sanon ystävällisesti hyvää huomenta. Kun tuo rekisteröidään kunkin paikalla tietoisuusteen voi syntyä ajatuksia, kylläpä on ystävälllinen heppu tai mikä vitun hullu toi on ja kaikkea siltä väliltä. Jos face to face kommunikointi jo herätää noin paljon tulkintaa, niin vaikeaa on kirjoitettu kommunikointi?
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Mielenkiintoista ... Voisitteko jatkaa ajatusta vieläkin syvemmälle, laajemmalle ja korkeammalle - kenties jonnekin, johon kukaan ei ole toistaiseksi tohtinut mennä? Otan toisenkin lasillisen ja pohdiskelen ...
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Täytyy sanoa että välillä ihmetyttää joiden tietoisuuden sisällä tapahtuva närkästyminen ja se miten he perustelevat edes itselleen oikeutuksen minun tietoisuuden sisään höykkäämisen henkilö tasolla, vaikka olen käsitellyt asiaa yleisellä tasolla Ymmärrän uskonnollisten vakaumusten loukkaavuuden, siksi pyrin olemaan niitä loukkaamatta, mutta silkan tietämättömyyden tai ymmärtämättömyyden johtamat väärät uskomukset ilman vvakaumusta uskallan surutta oikaista. Ehkäpä mailman kuvan varovainenkin heiluttelu, koetaan tietoisuuden sokkimiseksi ja sitä vastaan ei edes tunneta tarvetta oikeutukkselle?
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Minä en tunne pienintäkään tarvetta hyökätä sinua vastaan. Minusta olet urhea vaeltaja mielen tutkimattomilla korpimailla. Sellaista pieneerimentaliteettiä sopisi muidenkin arvostaa ! - E
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Minusta tämmöinen pohdinta on mukavaa (jota Siren harrastaa). En lainkaan ymmärrä joidenkin yrityksiä sen pilkkaamiseksi ja julistamiseksi vain turhaksi. Jatka samaa rataa vaan - omalta osaltani esitän vilpittömän kiitokseni ! - Erska Edit : Älä lannistu !
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Oikein. Filosofiassa sanallistaminen on tärkeä käsite. Asioita, joita ei ole sanallistettu, ei "ole olemassa" samalla tavalla kuin ne, jotka on sanallistettu. Esimerkiksi Hitlerin vs. Stalinin suorittaman etniset puhdistukset - toisen teot kirjoitettu ja kuvattu lukemattomia kertoja, toisen ei. Molemmat ovat historiallisia faktoja, mutta toisesta tietävät kaikki, toisesta ei.
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Ns. etnisissä puhdistuksissa tarvitse mennä edes noin kauas. Suomessa toki edelleen on kiellettyä puhua siitä, että omat tappoi omia yli 40 000 ns. rehdissä kamppailussa.
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Oletko sinä kuullut "rehdistä sodasta" ? Sotivatko punaiset, sisällissodassamme esimerkiksi jotenkin erityisen "rehdisti" verrattuna valkoisiin ? Onko voittaja auttamatta "epärehdimpi" kuin häviäjä vaikka häviäjä olisi aloittanutkin sodan ? Ovatko esim. omat esivanhemmat aina niitä, jotka ovat olleet niiden "rehdimpien" puolella jne. ? _____________________________________________ Sota on paskaa AINA. Ja eniten siitä kärsivät viattomimmat - nykyaikana huolestuttavasti yhä enenevässä määrin.
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Yksi monista tähän ikään tulemisen eduista, on se että tuskin ihan ekaksi joutuisi rintamalla. Yleisestikkin on tähän ikään tulemisen jälkeen vaikea perustella itselle, nimenomaan nykyaikana minkä puolesta tappaisin saati kuolisin.
Vs: Jokaisella on oma todellisuutensa Eipä se ihan tyhjästä ole temmattu, se taktiikka, että tapettavaksi ja tappajiksi houkutellaan ensisijassa teinejä.
Vs: Jokaisella on oma todellisuutensa Tästä ketjusta puutuikin se pakollinen Salon "ajattelijan" töksäytys, kiitos nyt kai voidaan jatkaa?
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Niin. Sotaanhan on aina pistetty -kuolonmarseille- lähes lapsia. Ja nykyajan pommeilla silvotaankin runsaasti aivan vauvojakin - siviileitähän niillä viskotaan - käytännössä. niillä muka "täsmäaseilla". Terroristien tarkoitusellisista terroritouhuista puhumattakaan. On uskomattoman kuvottavaa kohdata ihmisiä, jotka ihannoivat sotaa, jotka ovat vakavasti mieltyneet tuhon ja kärsimyksen estetiikkaan. Sellaisia on - yllättävänkin paljon. Enkä tarkoita nyt vain mitään kuvallista tai vaikkapa foneettista estetiikkaa. Vaan sitä, että romantisoidaan sota ja murhaaminen jotenkin kauniiksi ja jopa toivottavaksi. Sellainen on pahimpia mielirairauksia. Pahinta mielenvikaisuutta ja usein vailla diagnoosia - ja usein hallitsevassa asemassa olevilla. Siinä on suuri vaara.
Vs: Jokaisella on oma todellisuus Jossakin vaiheessa, siis "mietiskelyn ja itseensä menemisen taidon kehittämisessä", alkaa unohtaa itsensä, alkaa nähdä itsensä ulkopuolisena, sinä pellenä ja sätkynukkena mikä todellisuudessa on. Se on se ensimmäinen "valaistumisen aste", toinen on sitten että osaa suhteuttaa itsensä verrattuna muihin, todella suuret persoonat osaavat suhtautua luontevasti niin duunariin ja kerjäläiseen kuin johtajiin ja pomottajiin. On olemassa ihan systeemi : "Master Game" eli metodi oman itsensä kehittämiseksi. Ketä se kiinnostaa, voi nakutella Googleen esim "Gurdjieff" tai "Fourth way" siitä saa esimakua, mistä on kysymys.
Vs: Jokaisella on oma todellisuutensa Kun tämä oli tullut ajattelin aivan samaa ja siitä yritin kirjoittaakin omassa tekstissäni. Teinit on helppo saada marssimaan, ampumaan ja kuolemaan ...
Vs: Jokaisella on oma todellisuutensa Juu, siinä iässä ihminen kaipaa palavasti syytä elämälleen, korkeampaa tarkoitusta. Siinä on helppoa houkutella tolvana kioskimurtoon, terroristiksi, skiniksi, muukalaislegioonalaiseksi, ulkomaalaisvihaajaksi, tai vaikkapa duunari kokoomuslaiseksi ;-)
Vs: Jokaisella on oma todellisuutensa Juu, ei kannata mennä armeijaan 25 vuotiaana kuten minä, siitä ei seuraa mitään muuta kuin joutuu napit vastatusten 18 vuotiaan alikessun ja hiukka vanhemman luutnantin kanssa, seurauksena putkareissut ja lopulta tilkan suljetulle osastolle passitus ( armeijaan sopimaton luonne...)
Vs: Jokaisella on oma todellisuutensa Minäkin menin aika vanhana armeijaan. Se oli uskomattoman koomista (minä siellä) Kuinka paljon siellä olikaan psykopaatteja töissä ! Tunsin itseni lähes terveeksi - kunnes sairastuin vaikeaan infektioon aliupseerikoulun aikana. Oli (sotilassairaalan lääkärin mukaan) hengenlähtö lähellä silloin - armeijassa (ja yritin silti päästä takaisin pakkasmetsään - etten olisi raukkis. Eivät päästäneet)