Kolme päivää auton alla yhdistettynä elämän muihin murheisiin aiheutti tarpeen mennä joen varteen kuuntelemaan kosken kohinaa ja tuijottamaan virtaavaa vettä kamera kädessä. Tässä päivän vähiten huono otos, olkaat hyvät:
^ Tattis! Oli taas vähän sellainen päivä, ettei oikein mikään, mitä olin ajatellut etukäteen tuntunut toimivan. Joko valo oli väärää tai yhdessä paikassa joki oli niin maitokaakaota, etten edes yrittänyt mitään, kun ei se värimaailma olisi toiminut. Sitten nuo villin vihreät levät joenpohjasta alkoivat juttelemaan mulle.