Monessa englanninkielisessä vedostusoppaassa törmää termiin "edition", kun puhutaan vedokseen kirjattavista sekä näyttelyssä teoslistaan kirjattavista tiedoista. Mutta mitä tämä "edition" tarkoittaa vedoksen kohdalla? Sitäkö, monesko ko. negasta tehty vedos on kyseessä? Vai sitäkö, monennellako vedostuskerralla vedos on tehty? Esimerkiksi jos olen tehnyt kuvasta A vedoksen 15.2.1992 ja sitten teen samasta negata vedoksen 14.8.2007 - niin onko tämä vedos sitten "Edition 2"?
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Onko tästä mitään apua? http://www.taidegraafikot.fi/taidegrafiikka_4.html
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Eli täysin samaa asiaa kun grafiikassakin. En osannut tuohon yhdistää, kun valokuvaa periaatteessa voi vedostaa vaikka kuinka monta kappaletta, toisin kuin monia grafiikkatöitä, joissa kuva painetaan monessa osassa, aina välillä painovälinettä muokaten jolloin on mahdotonta tehdä enää alkuperäistä määrää enempää kuvia. Minkälaista luokkaa nuo editiot ovat valokuvauksessa?
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Kai se riippuu: mulla on yleensä ollut yksi numeroimaton t.p.l.a EA ja joissakin tapauksissa jokunen numeroimaton H.C. CP:ssä minulla on ruksin sijaan valkoisia pilkkuja runsaasti vedoksessa EDIT: Vilkaisin pikaisesti Ansel Adamsin kuvista googlella ja näyttäisi, että alkuperäisnegoista tehtyjä printtejä saa edelleen ja ei ainakaan silmiin osunut, että edition suuruus olisi määritelty. Sen sijaan monet kuvat oli alunperin vedostettu osana sarjaa numeroituihin portfolioihin. Tuolta pisti silmään IV, jonka editio oli alunperin ollut 260x15 vedosta ja VI, jonka vedosmäärä ei sattunut silmään, mutta kansioita oli 110 kpl. Ilmeisesti valokuvauksessa se ei ole niin nopon nuukaa, kun vieläkin niitä tehdään.
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Minäkään en Adams-kirjallisuudessa ole törmännyt vedosten rajoitettuun määrään, sensijaan esim. Todd puhuu elements -kirjassaan "editiosta". Jos nyt lähtee puhtaasti graafisen puolen tapoja seuraamaan, niin mitä luokkaa sarjakoot ovat valokuvauksessa? 30kpl, 50kpl, 100kpl, 200kpl? Ainakin erään taiteilijan numeroituja taulu-kopioita minulla on, ja erät ovat luokkaa 200-300kpl.
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Mä olen joskus miettinyt tätä edition hommaa kans... Jossain oli myytävänä kuvia tyyliin "20 kpl edition" ja hinta oli melko kova...sit samalta kuvaajalta oli kuvia joissa ei oltu määritelty "editionia" niin niiden vedosten hinta oli paljon halvempi vaikka paperi oli samaa, laatu oli samaa. Onko siis tuo 20 kpl edition ne ainoat olemassa olevat printit mitä kuvasta tullaan ikinä tekemään ja se näkyy siksi myyntihinnassa? Vai tarkoittaako se vain sitä, että sillä tietyllä vedostuskerralla jolloin saturnuksen suhde oli venukseen nähden juuri oikea ja jolloin vedostajan elämässä oli ihmis-suhteet kunnossa (noi kaikki asiat heijastuu printtien laatuun), sattui valmistumaan tuo "20 kpl edition", ja sit kun ne on myyty niin siitä tehdään seuraavat 20 kpl?
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Olen kyllä ymmärtänyt, että oikeat taiteilijat tekee niin, että jos edition on sen 20 kpl. niin se on se ja sen jälkeen saksitaan nega
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Kai ne on aika rajattuja, jos merkittyjä. Tuskin kehtaisi laittaa XXVII edizoon ja siitä 2000668. Tässä tapauksessa voisi kuvitella jätettävän kaikki info pois ;-)
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa 30 kpl on raja jonka jälkeen ei ole kysymys taiteena myytävästä kuvasta ja esim suomessa alkaa arvonlisäverovelvollisuus, mutta enintään 30 kpl sarjassa vedoksia tuon veron voi ymmärtääkseni välttää. edittiä: Korjasin tuon aluksi väärin olleen luvun oikeaksi.
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Tuossa Adamsin tapauksessa nuo nolostuttavat lisäversiot oli pätevästi kierretty: Ensin tehdään tietystä negaläjästä numeroituja portfolioita, joka on oma tuotteensa ja kun ne on myyty niin tehdään yksittäisistä kuvista mielin määrin numeroimattomia vedoksia. Nerokasta
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Arvonlisäverolaki: Taide-esineillä tarkoitetaan seuraavia tullitariffissa luokiteltuja tavaroita: (...) 4) taiteilijan ottamat ja hänen vedostamansa tai hänen valvonnassaan vedostetut signeeratut ja numeroidut valokuvat, joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen riippumatta koosta ja tukimateriaalista
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Hyvä tarkennus, jostain muistin tuon väärän luvun, en muista mistä, täytynee korjata tuonne omaan viestiin, ettei assosioidu kenellekään muulle tuo luku mieleen. Tai sitten määrä on muuttunut..
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Kävin Adamsin näyttelyssä kesällä ja siellä oli myynnissä hänen kuvistaan tehtyjä vedoksia. Mainittuja vedoksia ei myydä numeroituna valokuvina, vaan nimellä "kopio" vedoksesta. Alkuperäiset oli kaiketi signeerattuja ja nämä "kopiot" eivät. Kopiot olivat kuitenkin kunnolla tehtyjä valokuvapaperille ja signeerausta lukuun ottamatta, ne olivat samaa laatua kuin näyttelyssä seinällä olleet vedoksetkin (myös saman kokoisia).. Ihmettelin itsekin, että mitä tuo oikeastaan tarkoittaa ja kuinka noita kopioita oli tarjolla ylipäätään.. Luulisi, että alkuperäisen vedoksen omistajaa harmittaisi "uusituotanto". Toisaalta aikaa alkuperäisten tekemisestä alkaa olla aika paljon.. Yksi oleellinen ero oli, vaikkei se ollut laatu, vaan ...... hinta! Kopiot nimittäin maksoivat vain 40-50 euroa kappale, ei tuhansia kuten oikeat alkuperäiset vedokset.
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Alkuperäiset kaiketi on Adamsin itse vedostomia. "Kopiot" eivät.
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Adams joo vedosti alkuperäiset itse, ainakin kaikki korostukset. Pointti siitä millaisia "kopiot" ovat laadultaan selviää muistaa, että adams vedosti kuvansa usein layereinä, eli viimeinen vedostus on pinnakkainen nega, joka on 1:1 kuvan kokoinen. Siitä on aika helppo kenen tahansa myöhemminkin vedostaa kuvia juuri sellaisiksi kuin Adams alkuperäiset teki
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Tämä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten rajauksen vaihtelu? Entä negatiivin tulkinnan vaihtelu, esimerkiksi huomattavasti dramaattisempi versio jostakin vedoksesta - kuuluuko se yhä samaan sarjaan? Entäpä kuvakoon vaihtelut? Oletetaanpa, että köyhänä kuvaajana minulla ei ole varaa vedostaa kuin 24x24cm kuvia, teen niitä vaikkapa 30:n sarjaan 5 kappaletta jotka käyvät kaupaksi. Sitten myöhemmin varakkaana kuvaajana päätän vedostaa 40x40cm vedoksia. Ovatko nämä vedokset yhä samaa sarjaa? Tuohan tekee jo sarjan yksittäiskuvien myöhemmän hintakehityksen hankalaksi, kukaan ei tiedä minkä kokoisia vedoksia ko. sarjaa on liikkeellä jne...
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa Kun tähän ei enempää keskustelua ole tullut niin jatketaan omilla pohdinnoilla... Eli olettaisin, että eri kokoiset vedokset kuuluvat eri sarjaan, samoin erilailla toonatut sillä kyseessähän on tavallaan eri työ? Lisätään vielä vettä myllyyn ajatuksella, että samasta negasta on tarjolla vaikka kultatoonattu hopeavedos ja sitten cyannotypialla tehty vedos. Ovatko ne samaa numerosarjaa?
Vs: Termi "edition" vedoksista puhuttaessa No siis minä ainakin kaupunkilais- ja osittain maalaisjärjelläkin ajatellen, erittelisin nuo kultatoonatut ja Syanotypiat erillisiksi vedos-sarjoiksi, ovathan eri menetelmällä tehtyjä ja aivan erilaisia vedoksia keskenään. Mutta jos mennään erilaisiin toonauksiin jotka ovat hyvin lähellä toisiaan tyyliinn seleeni /sulfidi, niin en ehkä enää puhuisi eri asiasta, kylä ne aika lähellä toisiaan ovat. Mutta tietysti voidaan sävyttää myös kadella eri sävytteellä tummat ja vaaleat alueet erikseen, olisiko tällöin kyse eri sarjasta???