Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Kirkon sisällä samasta opista ja sen väljemmistä ja tiukemmista tulkinnoista vääntäminen ei ole samaa kuin vapaa keskustelu. Jos vielä Suomessa 60-luvulla olisi esittänyt kuvassa olevan "herrasmiehen" toteamuksen noin julkisesti, olisi joutunut oikeuteen siitä vastaamaan. Todellisella kritiikillä ja kyseenalaistamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa että esim. ensimmäinen lahko perustui tähän, tuskin kovin suureen oppiriitaan luterilaisen emokirkon kanssa: "Rukoilevaisuus on vanhin suomalainen herätysliike, joka syntyi 1700-luvulla kalantilaisen nuoren tytön, Liisa Eerikintyttären vuonna 1756 kokeman voimakkaan herätyksen seurauksena. Hän oli lampaita paimentaessaan lukenut Arthur Dentin kirjaa Totisen kääntymisen harjoitus ja joutunut syvän järkytyksen valtaan. Hänelle paljastui oma syntisyytensä ja iankaikkisen kadotuksen hirmuisuus. Tunnonvaivoihinsa hän löysi lohdutuksen ainoastaan evankeliumin ihanasta lupauksesta, että Jumala on kaikille katuvaisille armollinen ja laupias Kristuksen ristintyön tähden. Liisa kertoi herätyksestään muillekin ja pian Kalannissa syntyi hengellinen herätys, joka levisi koko Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Rukoilevaisuuden perustuntomerkkejä ovat esimerkiksi polvirukous, vanhojen veisuu- ja saarnakirjojen käyttö sekä pitäytyminen raamatulliseen ja kristikunnan yhteiseen virkakäsitykseen." Kaksisataa vuotta aiemmin ko. oikeudenkäynnin tuloksena olisi voinut päästä hengestään. "Reformaattorit, joista keskeisimpiä olivat Jan Hus ja Martin Luther, olivat myös sitä mieltä, että kirkossa vallitsi useissa kohdin harhaoppisuus. Luonnollisesti katolisen kirkon puolella protestantteja pidettiin yhtä lailla kerettiläisinä. Protestantismi oli alun perin lähinnä Lutherin ja hänen työtovereittensa ympärille syntynyt kansanliike, jonka tarkoituksensa ei ollut synnyttää uutta kirkkoa vaan uudistaa katolisen kirkon käytäntöjä, jotka reformaattorit ymmärsivät Raamatunvastaisiksi. Protestiliike sai tukea kansalta ja paikallisten ruhtinaskuntien johtajilta. Protestanttisuus levisi myös Pohjois-Amerikkaan ja myöhemmin Australasiaan eurooppalaisten kolonisoijien myötä, mutta koska uskontoa ei kontrolloinut paavi eivätkä kansalliset hallitukset, uuden mantereen protestanttisuus pirstoutui satoihin ja myöhemmin tuhansiin eri suuntauksiin. Etelä-Amerikassa, jonne uskonto oli tullut espanjalaisten ja portugalilaisten mukana, säilyi katolisen kirkon voimakas vaikutus." "Paavi Paavali III perusti 1542 vakituisen elimen, jonka tarkoitus oli puolustaa uskon eheyttä ja tutkia ja kieltää virheelliset opinkappaleet. Kaikkia kerettiläisiä, ateisteja ja muita harhaoppisia ei kuitenkaan tuomittu inkvisitiossa. Tapauksia hoitivat myös paikallisoikeudet, ja rienaajat voitiin tuomita jopa kuolemaan. Uudella ajalla, noitavainojen ollessa huipussaan, inkvisition oppineet pitivät noituuteen uskomista lähinnä taikauskona ja kielsivät sen tutkimisenkin. Inkvisitio toimi tällöin vain Italiassa ja Espanjassa. Pääosa noituudesta tuomituista oli kylä- ja paikallisoikeuksissa maallikkojen tuomitsemia." Mainiota tuo kirkon keskustelu poikkeavasti ajattelevien kanssa on ollutkin, en ihmettele että vain erittäin voimakkaat liikkeet, jotka ovat saaneet ruhtinaita tuekseen, kuten Luther, ovat voineet nousta vallitsevaa oppia vastaan. Luterilainen perinne ei ollut yhtä voimakas keskushallinnon suhteen, koska olihan se "vallankumouksen" lapsi itsekin, joten täällä pohjoisessa se ei varsinaisesti vainonnnut omia lahkojaan. Mutta katolisia he eivät edelleenkään sietäneet. Muutos tuli vasta 1900-luvulla itsenäisyyden aikana. Eli aika uusi juttu, eikä kokonaan toteutettu vieläkään. "Suomessa uskonnonvapaus muotoutui suunnilleen nykyiselleen 1900-luvun alussa. Ensin luovuttiin ehtoollispakosta ja vuodesta 1923 alkaen on saanut vapaasti perustaa uusia uskonnollisia yhdyskuntia, ja myös kaikkien uskontokuntien ulkopuolelle jääminen on sallittua. Olennainen lisäys oli negatiivisen uskonnonvapauden (”Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.”) ottaminen suoraan perustuslain tekstiin 1995. Suomessa valtiovalta ei toistaiseksi suhtaudu kaikkiin uskontokuntiin samalla tavalla, vaan kahdella valtiokirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema ja muun muassa verotusoikeus. Kahden kirkon erityissuhdetta valtioon on jatkuvasti purettu, viimeksi merkittävästi 2000 kun tasavallan presidentin tehtävistä poistui piispojen nimittäminen." Esim. Ruotsin yhteydessä olevassa Suomessa ei katolisuutta 1700-luvun lopulla suvaittu: "Moretti julkaisi Ruotsissa myös ruotsinkielisen katolisen katekismuksen, jonka painoksia saatiin luovuttaa vain niille katolisille lapsille, joiden henkilötiedot oli luovutettu viranomaisille. Yksikään kirjoista ei saanut joutua luterilaisten käsiin." "Vuonna 1867 Suomeen saapui muutamia saksalaisia pappeja ja heidän vanavedessään saksalaisia Katariina-sisarten (nunnia, jotka hoitivat vuoteen 1882 saksalaista koulua ja lastenkotia. Vuonna 1882 saksalaiset karkotettiin Suomesta, vain vuosi sen jälkeen, kun heidät Suomeen kutsuneen kenraalikuvernöörin vaimon Amelie Adlerbergin aviomiehen kreivi Nikolai Adlerberg kenraalikuvernöörikausi oli päättynyt ja kreivi ja kreivitär olivat lähteneet Baijeriin. Saksalaisten pappien ja sisarten karkotuksen jälkeen Katolinen kirkko menetti paljon jäseniä, koska uskonnollinen opetus käytännössä lakkasi ja useat ajautuivat luterilaisuuden piiriin." Eli kun katolinen kenraailkuvernööri lähti, karkottivat luterilaiset viranomaiset välittömästi katoliset papit ja nunnat maasta
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Vaimo ei taitaisi pitää, jos painatan "kinkun" rotsiin Eikö ollut kyse? mitenniin? Minua ei mokoma typeryys haittaa, jotakin uskovaista kyllä, joku seuraava asia ei vaivaa tätä uskovaista, mutta seuraavaksi fundamentalistista se nyppii vielä pahasti, ja seuraava asia on närkästyksen aihe toisen lahkon edustajalle... ketju on määrätön jos emme pistä sille stoppia. Ymmärsitkö? Sille ei pidä antaa tippakaan tilaa tai se kasvaa vielä meilläkin, niin uskomattomalta se meistä useimmista tuntuukin: Tampereella uskovaiset saivat liikennelaitoksen peruuttamaan ateistien mainoksen bussien kyljessä, mutta Kangasalan lehdessä on melkein joka viikko monta sivua täynnä kirkon toimitukselliseksi aineistoksi naamioituja puffeja... He eivät siis olleet suvaitsevaisia ja kohdelleet muita kuten itseään.... minua huolestuttaa tämä meilläkin vieläkin hyvin herkästi pintaan pullahtava uskonnollinen suvaitsemattomuus. Nyt se vain on naamiotu "suvaisevaisuudeksi" eli uskonnolisia fundamentralisteja pitää suvaita, heidän ei tarvitse suvaita mitään. Näille omien uskomustensa takia herneitä muiden tekemisistä nenäänsä vetäville ei kannata antaa hiukkaakaan periksi tai me huomaamme "suvaitsevaisen" polun päässä asuvamme "pappisvaltiossa" jonka sopivaisuus koodin määrittävät keskuudessamme asuvat ahtaimmin ajattelevat fundamentalistit.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Ainakakaan minusta tuo Pmu:n asettama kuva ei vaikuttanut loukkaukselta foorumilaisia kohtaan, ollenkaan. Päinvastoin kertoo nykypäivän meiningistä ja "nuorison" tarpeesta huutaa omaa mielipidettä väkisin esille. Vaikka olisi tyhmää ja enemmän säälittäväää kuin "rohkeaa".. siihen kai takin omistaja pyrkii.. Eli jos kuvan esittäminen olisi väärin, pitäisi kaikkien sotakuvien, nälänhädästä kertovien ja vastaavien kuvien esittäminen kieltää, tuskin kukaan hyväksyy sellaista.. Miksi negatiivisiä asioita ei voisi esittää ja miksi ne pitäisi nähdä "kannanottoina" tai vielä peräti loukkauksena?
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Sellainen olo minullakin tuli, että viestintuojaa tässä ammutaan.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Tulkitset tuota loukkausväitettäni nyt asiayhteydestään irrotettuna, Joannan kanssa keskustelumme oli yleistasolla tapahtuvaa eikä liittynyt foorumiin. Olin kyllä alkuperäisestä ketjusta havaitsevinani loukkaantuneitakin kommentteja. En ole arvostellut Pmu:ta henkilökohtaisesti, kyllä hän selvitti oman kantansa jo aiemmin. Kritisoin kyllä itse kuvaa, takin välittämää tarkoituksellisen loukkaavaa viestiä ja keskiaikaisen ahdasmielistä uskontoihin suhtautumista.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Viittaat ilmeisesti minuun, kun minun viestejäni tuossa aiemmin kommentoit lauseen mittaisilla mielipiteillä. Monesta minuakin on syytetty vuosien mittaan mutta vedit kyllä ennätyksen Ahdasmielisyydestä uskontojen suhteen ei kukaan tätä ennen ole päässyt syyttämään, minulle kun on kelvannut jumalolento kuin jumalolento, kunhan sen palvojat eivät vaadi meitä muita palvomaan omaa jumalolentoaan ja elämään sen tulkittujen oikkujen mukaan.... Tosin tässä taitaa olla se Orwellilainen sananselitys mukana... kun en hyväksy tietyllä tavalla uskovien ahdasmielisyyttä muita kohtaan niin se onkin sitten keskiaikaista ahdasmielisyyttä uskontoja kohtaan.... pahan panit ;-)
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Varmaan tuosta on loukkauduttu siksi, että yksinkertaisuutensa vuoksi on koettu että tuo teksti on se minkä kuvaaja on halunnut kertoa, siis analogisesti kuin kuvaajaa olisi kirjoittanut tekstin lapulle ja ottanut siitä lapusta kuvan. Uskon tämän olleen väärä tulkinta, vaikka "munapäisenä" olen yhä samaa mieltä kuvaajan kanssa sen suhteen että kuvassa ei hirveästi tekstin lisäksi muuta ole.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Kuvassa voi olla sisältöä monella tavalla. Tässä se oli tekstin aiheuttamissa intohimoissa. Minusta kuva oli hyvä, koska se aiheutti hyvin monissa ihmisissä tunteita ja herätti kiivasta keskustelua. Tämä on paljon enemmän kuin monet kuvallisesti ansioituneemmat kuvat saavat aikaan. Se ainakaan ei ollut mitäänsanomaton. Klassikon aineita siinä ei ole koska kuvallinen toteutus on laimea. Jos sekin olisi toteutettu kunnianhimoisemmin, niin avot...
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Miten tästä kuvasta käy ilmi loukkaavuus ja ketä kohtaan? Kristityt (tai muut uskovaiset) älähtää takin tekstistä, mutta eihän kuvaaja tässä sano tuota asiaa totena, vaan dokumentoi jonkun "idiootti känniläisen", jonka takissa teksti lukee. Luulisi että reaktio olisi ennemmin tyyliin "HAHAH mikä v*tun idiootti saatananpalvoja" kuin että "AAARGHH muhun sattuu". Näin ainakin itse ajattelisin nähdessäni tuollaisen takin ja saattaisin siitä myös kuvan ottaa. Olen samaa mieltä tekstistä sikäli, että kyllä mun silmissä ihmisen arvostus laskee, jos tuollaista tarvii päällään pitää, mutta en millään voi sen takia tästä kuvasta valittaa, melkeinpä päin vastoin. Eikös valokuvauksessa muutenkin dokumentoida nykyajan ilmiöitä, jos ei nyt suoraan nauraen niille, niin ainakin mahdollistaen niille nauramisen.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Jatkanpa vielä: Mielestäni kuva kertoo: Festareilla oli ukko, jolla oli paita jossa luki ".....". Eikä: ".....!"
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Niin, tämä siis on tulkinnanvaraista (kuten reaktioista näkyi). Tulkinnanvaraisuutta olisi luonnollisesti vähentänyt se jos niitä festareita ei olisi rajattu kuvasta pois niin paljoa, tosin eipä olisi niin provosoiva kuvakaan sitten. Olisiko tuo kuvan kertoma ollut sinulle sama jos kuvaaja ei olisi kertonut kontekstista? Kuvia tietysti tulkitaan aina esimerkiksi oman elämänkokemuksen kautta, resonoiko kuva jonkun aiemman kokemuksen kanssa tai muuta sellaista. Ja sitten tietysti sekin, että jos tuntee kuvaajan henkilönä niin on helpompi hahmottaa mitä kuvalla on haluttu kertoa. Mielestäni aika mielenkiintoista pohdittavaa. Näin toki, paitsi että minusta tämä nyt oli vähän helppoa. Netistä löytyy varmasti paljon kuvia (näin olen kuullut - itse pyrin välttämään näkemistä), jotka karmeutensa vuoksi aiheuttavat varmasti kaikenlaisia tunteita, oksennusrefleksejä ja sen sellaista. Ovatko ne kaikki siis kategorisesti hyviä valokuvia?
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Totta, että tunsin oikeastaan kuvaajan, joten tietysti se vaikutti suhtautumiseen kuvassa, enkä itse ole "uskovainen", joten en olisi oikein voinutkaan suuttua kuvasta Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että pitäisi "suuttua" tuolle takin pitäjälle, eikä sen kuvaajalle. Ainakaan kuvassa ei mun mielestä ole mitään, mikä osoittaisi, että kuvaaja jotenkin suosii ko. asennetta tai miksikä sitä sanoisi.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Että tuohon pystyisi mitenkään perustellusti vastaamaan pitäisi ensin määritellä mikä on "Hyvä" silloin kun puhutaan kuvasta? Tarkoittaako se että kuva on Puhutteleva, Teknisesti onnistunut, Kuuluisan valokuvaajan räpsy, Shokeeraava vai mitä? ... Nykyaikana voitaisiin lisätä tietenkin mittatikuiksi kameran megapikselit ja Photoshoppaamiseen käytetty aika? Käsittääkseni yksi tärkeä aspekti ajatuksia herättävissä valokuvissa on että ne ovat rajattuja hetkikuvia kokonaisuudesta. Eli ne eivät sisällä kaikkea mahdollista vaan niissä on pyritty minimointiin ja jättämään tilaa katsojan ajatuksille.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Kysymykseni oli tarkoitettu retoriseksi, jokainen tietysti omien mielipiteidensä ja tulkinnan kautta määrittelee että mikä on "hyvä" kuva ja mikä ei. Mekaanista säännöstöä "hyvälle" voi taiteessa olla vaikea määrittää (jos tosiaan ei ruveta laskemaan niitä megakikkeleitä), siksi keskustelu usein onkin tällaista käsienheiluttelua, retorisia kysymyksiä ja kaikkea muuta ikävää Mahdollisesti, mutta se on tosiaan vain yksi aspekti.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Nyt olen kaiken nähnyt, enkä tarkoita kuvaa. Mielestäni otos ei voinut olla muuta kuin onnistunut, niin voimakkaat tuntemukset se kirvoitti -yhdentekevyydestä ei voida sitä syyttää. Itse asiassa on mielenkiintoista kuinka kritiikki nousi kuvasta kuvaajan tasolle. Hyvin tyypillisenä kristittynä (kastettu, ja rippikoulun sijaan vain konfirmoitu) en kokenut tuossa ongelmaa, mieleeni tuli lehtikuvamainen otos -tuo olisi saattanut olla jonkun radikaalimman linjan valinneen lehden tapahtumakertomuksen osana. Vaikea olisi siinäkään tapauksessa hyökätä edes julkaissutta lehteä kohtaan, edustaahan takki yksin kantajaansa. Istun tätä kirjoittaessa kotona, jossa kyläilee parhaillaankin yksi vanhempi pappis-ihminen, ja aiemmin myös kirkkoherra, näitä kun suvussa on. Heille tuo ei ollut ongelma, se aiheutti hyväntahtoisen hymähdyksen, jopa naurunpyrskähdyksen, radikaalinuoren pukeutumiselle ja mielenilmaukselle. Mielestäni se on sitä suvaitsevuutta, jota kristityille on ainakin yritetty opettaa. Suvaitsevuutta jopa kuvattavaa kohtaan. Tietyt rajat hyväksyttävyydessä toki on, ja kunnioitus pitäisi nähdä kaksisuuntaisena ilmiönä. Taiteilija kunnioittaa yleisöään, olemalla syyllistymättä itse eettisesti arveluttavaan vuoropuheluun. Sota ja hengen riistäminen esimerkkinä, se on todella väärin kaikissa tilanteissa, mutta sotakuva voi olla hyvinkin taidetta. Tällöin yleisön on helppo kunnioittaa vastavuoroisesti taiteilijaa -ei hän ole sotaa aiheuttanut, eikä riistänyt henkeä. Esimerkkinä suomesta, Teemu Mäen kohua aiheuttanut video Kiasmassa ylitti minusta aikanaan sellaisia rajoja, joita tässä ei edes kolkuteltu.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Aikaansaavatko ne keskustelua ja mielipiteenvaihtoa? jos eivät, niin sitten niillä ei ole kai mitään laajempaa merkitystä ja ne ovat olemassa vain hätkähdyttääkseen. Jos niillä ei ole kuvallisia ansioita, ne lienevät sitten vain huonoja kuvia ja edustavat vain huonoa makua ja tyylitajun puutetta. Tämä kuva sai aikaan nähdäkseni ihan rakentavaa pohdintaa. Svitantti: miksi takin kantajalle pitäisi kenenkään suuttua? hänellä on mielipide, raflaava tosin, mutta mielipidehän sekin on. Hänellä tai hänen läheisillään saattaa olla rajujakin kokemuksia uskonnon käyttämisestä negatiivisesti ja/tai muista väärinkäytöksistä, joten mielipide saattaa olla hänen kannaltaan ihan perusteltu.... mene ja tiedä.... uskonnonkin varjolla kun jotkut tekevät täälläkin melkoista henkistä väkivaltaa heikommilleen... fyysinen väkivalta uskonnon meiltä taitaa toistaiseksi puuttua, en ole ainakaan kuullut sellaisesta viimeaikoina (?).
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Niin no juu ei välttämättä pitäisi, mutta jos on pakko jollekulle pahastua, niin ensimmäisenä tulee mieleen takin käyttäjä, eikä sen käyttämistä kuvaava valokuvaaja. Itse en kuitenkaan tuollaista takkia päälleni laittaisi ja ehkä lievästi paheksunkin, tai sanotaan, että jos kaverilla olis tuollainen päällä ja sukulaisia kylässä olis ..Vaikka en millään muotoa uskonnollinen ole. Lähinnä kai siks ettei turhaan auheuttaisi sydäreitä.. Ei niinkään sillä, että tuon ajatteleminen olis jotenkin täysin väärin.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Tänne postattuna varmaan jonkinlaista sanomista tulisi. En sitten tiedä millaista, kuinka paljon ja mihin suuntaan keskustelu menisi, eikä toivottavasti kukaan testaa.
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Niin onhan se hauska sanonta, että hyvä kuva herättää keskustelua, mutta kyllä mun mielestä sillä keskustelullakin joku taso pitää olla Eli jos silvottu ruumiinosa esitellään ilman valokuvauksellisia ansioita ja jokainen käy päivittelemässä että HYI, niin...
Vs: Jatkoa lukotettuun kuvaketjuun. Toisaalta "huonosta kuvasta" (enkä nyt tarkoita välttämättä shokkiarvoa sisältäviä kuvia) voi saada hyvä keskustelu aikaan, ja keskustelu voi siirtyä johonkin kuvan ulkopuoliseen asiaan kuten joulukinkkuihin tai jotain...