Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 No, Olympus M.Zuiko 12-50mm 1:3.5-6.3 EZ ED -optiikalla korjaamaton pallopoikkeama 6,9%, Olympus M.Zuiko 12mm f/2 ED 5,4%, "Vanha" Nikkor AF 24mm f/2.8 D 1,82% Uusi Nikkor AF-S 24mm f/1.4 G ED 1,47%. Jotain tekemistä tällä on litteällä runkopaksuudella. Eipä tästä sen enempää.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Jos jostain kummallisesta syystä katsot järkeväksi aloittaa taas uuden "mikä on paras kamera minulle" -ketjun nimenomaan Kameralaukussa, ja vieläpä samalla nimellä kun vasta hetki sitten väsähtäneen edellisen ketjun, millä ihmeen logiikalla kuvittelet lopputuloksen olevan jotenkin erilainen kuin aiemmalla kerralla? Millä perusteilla kuvittelet, että kolmaskaan samanlainen ketju olisi yhtään sen kummempi? Tai mikä saa sinut kuvittelemaan, että vika olisi pelkästään vastaajissa? Sinun ei kannattaisi syyttää pelkästään kameralaukun vakiokommentoijia ketjusi pilaamisesta, vaan yksi iso syy löytyy myös sieltä oman peilisi takaa. Sait ihan sitä mitä tilasitkin, sieltä mistä sitä tilasit. Niin siinä helposti käy, kun ulkoistaa oman kameransa valinnan nettifoorumeille ja odottaa saavansa siellä omaa lempiruokaansa lusikallinen kerrallaan syötettynä, ilman omaa vaivannäköä. Jo aloitusviestissäsi mainitsemasi hajanaiset speksit olivat hiukan tulkinnanvaraisia, kameran tyypistä riippumatta, mistä kait jo mainittiinkin. Viimeistään toisella sivulla todettiin myös kameran valinnan olevan aina makuasia. Moinen kiukuttelu lienee siis melko turhaa. Kuten ainakin tuossa yhdessä Potkan kommentissa kait jo todettiin, asia on vahvasti subjektiivinen. Se itse kullekin 'paras' kamera on aina makuasia, ja itse kunkin omasta sisäisestä johdotuksesta kiinni. Oli kamerassa sitten peili tai ei, se wanha totuus ei edelleenkään ole muuttunut yhtikäs mihinkään. Eikä se tule muuksi muuttumaan riippumatta siitä, tuleeko näihin ketjuihin 2 vai 22 sivua kommentteja. Kaikilla markkinoilla olevilla kameroilla saa kuvia, ja niiden kuvien hyvyys tai huonous on pitkälle käyttäjästä kiinni. Käytettävyyteen liittyvät yksityiskohdatkin ovat aina ptkälle yksilökohtaisia, ja useimmista kameroista löytyy myös erilaisia säädettäviä ominaisuuksia. Nettifoorumien huutoäänestykset eivät paljoa asiassa auta, kun jokaisella on omat sisäiset 'perussäätönsä'. Eli homman voi edelleen tiivistää muutamaan nyrkkisääntöön: 1. Se kolmanneksi paras kamera on aina se, mikä tuntuu parhaalta omaan käteen. 2. Se toiseksi paras kamera on aina se, mikä sattuu olemaan mukana. 3. Se paras kamera on aina se, joka tulee myyntiin heti sen jälkeen, kun olet jo ostanut sen toiseksi ja kolmanneksi parhaan kameran. Asiaa ei siis kannata liikoja märehtiä. Mieti siis ensin mitä oikeasti tarvitset, ei sitä mitä haluat. Sen jälkeen valitse se kamera minkä oikeasti haluat, ja/tai mihin budjettisi riittää. Kuten tuossa jo aiemmin todettiin, se on kuitenkin ihan jees, ja sillä saa kyllä vallan mainioita kuvia. Ihan sama mitä kameranörttifoorumeilla ollaan siitä mieltä. Kamera kannattaa ostaa ensisijaisesti valokuvaamista varten, ei sosiaalista kanssakäymistä varten.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Juu tuo pitää paikkaansa. Katselkaas vaikka noita DigitalRev TV:n Pro Tog Cheap Camera challengeja Jopa Buzz Lightyear kamera + FUQ Family Jewels välkky yhdistelmä tekee oikeissa käsissä kuvia. "Pro Photographer, Cheap Camera Challenge®" Series by DigitalRev - YouTube
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Kirjoitin omista kuvauskokemuksistani Panan 14/2.5:lla. Mitään labramittauksia en ole tehnyt. Mutta niitäkin löytyy: http://www.photozone.de/olympus--four-thirds-lens-tests/613-pana1425?start=1 "The tiny pancake lens produces a slight degree of barrel distortion (~0.85%) which is rarely noticeable in field conditions (fig. 1). However, keep in mind that Micro-4/3 images are auto-corrected according to the stored lens profile, which is done either by the camera directly (JPEG) or by the more popular RAW-converters a la Photoshop." +1
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Tässähän tämä määritelmä on kaikessa yksinkertaisuudessaan, pätee kaikkiin ja kaikkeen kuvaamiseen.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Hinta, koko ja paino, noin aluksi. Kylläpä se 14-17mm polttovälin (saati 7mm) klasi viäntelee ihan yhtä paljon killiin kinokoon kattavalla piirtoympyrälläkin, ellei kahta kauhiamminkin, ainakin reunoilla. Vastaavasti 28-35mm optiikka toimii ihan yhtä nätisti myös mFT:n pienemmän tirkistysreiän läpi, ellei paremminkin, kun reunapiirron voi unohtaa. Itse polttovälihän ei muutu miksikään, vaikka sen läpi tihrustettavan tirkistysreiän koko muuttuisikin. (mFT vs. FF -reikä) Jos saman polttovälin ja valovoiman optiikka haluttaisiin tekevän suoria viivoja kinokoossakin, tulisi siitä optiikasta helposti vielä isompi, painavampi ja masentavan kallis. Siksi etenkin pienille tirkistysrei'ille on katsottu riittävän köykäisempikin klasi, ja olevan helpompaa tarjota asiakkaille digitaalista feikkioikaisua huomattavasti kuluttajaystävällisempään hintaan. Samalla itse murikka pysyy kamerarungon kokoon nähden sopivamman kokoisena. Se nyt vaan sattuu olemaan pienemmän tirkistysreiän ominaisuus, että laajempi näkövinkkeli vaatii hurjemmat linssit kuin se isompi reikä, ja homma joko maksaa ja painaa, tai sitten se viäntää ja kiäntää halvemmalla. Isompi tirkistysreikä tulee toimeen selvästi loivemmilla linsseillä, ja oikomistarvetta on vähemmän. Ei voe mittää. Itse kukin voi sitten valita omiin mieltymyksiinsä sopivan systeemin, joko isommalla tai pienemmällä tirkistysreiällä ja murikoilla. Molemmissa/kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 ...vaan milläs logiikalla sitten tällaiset sivustot on aikanaan rakennettu? Keskinäistä pottuilua, hirmuista nahistelua ja suoranaista pikkuasioista tappelua varten. Olisko ajatus kuitenkin ollut myös jonkinlaisen sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaaminen. Voin olla väärässäkin ja varmaan olenkin. Eiköhän tämä ollut tässä, jatkakaa olkaa hyvä.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 M.Zuiko 17mm/1.8, distortio Photozonen mukaan -4,5%. Kuitenkin korjattuna erittäin tasainen kuvalaatu yli koko kuva-alan ja erinomainen mikrokontrasti mutta ei superhyvä piirtokyky. Olen kuvannut tuolla koko kesän kaikenlaisissa olosuhteissa. Lightroomiin avattuna linjat ovat suoria, ja A3+ vedokset teknisesti moitteettomia. Isompia en ole ehtinyt vielä tehdä. Laukun viime tapaamisessa näytin kyseisellä lasilla kuvattuja A3+ vedoksia. Täydestä menivät, kenelläkään kalja ei mennyt väärään kurkkuun ainakaan distortion vuoksi. Canonin AF-S 17-85 ja Nikonin DX 18-200 antavat hiukan pienemmät distortiot kuin tämä Zuiko laajakulmapäässä. Kummassakin tapauksessa rekisterietäisyys on pitkä suhteessa kennon kokoon. Kummallakin olen kuvannut ja kummatkin ovat enintään tyydyttäviä. Tottakai aivan erilaiset lasit, mutta pointtini on tämä: yksittäinen lukema ei tarkoita mitään ellei tiedetä muita parametreja eli kokonaisuutta. Objektiivisuunnittelussa ei voida vaikuttaa yhteen ainoaan parametriin vaikuttamatta samalla kaikkiin muihin. Palkkikameralla kuvatessa tuli käytettyä laajakulmia, joilla takalinssin etäisyys filmistä oli "kennokokoon" nähden suhteellisesti lyhyempi kuin nykyisillä mFT-laseilla. Tästä huolimatta sieltä löytyi suoraan piirtäviä. Aikanaan olivat kalliita laseja, nyt ebayssä muutamia satasia...
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 No varmaan semmoisella logiikalla, että pelkästään valokuvaukseen liittyen erilaisia keskustelunaiheita on lukemattomia, ja moni niistä sujuu ainakin teoriassa myös ilman turhaa kinastelua. Toisaalta, jos kaikista mahdollisista keskusteluaiheista valitaan väkisin sellainen, johon se ainoa looginen vastaus on "no se nyt riippuu ja roikkuu, ja ennenkaikkea sinusta itsestäsi", ei liene sivuston vika, jos tuo vastaus ei miellytä. Luehan vaikka tuo aloitusviestisi vielä kertaalleen, ja tutki sen logiikkaa ja siinä mainittua toivomuslistaa. Suurin osa mainituista yksityiskohdista on tulkinnanvaraisia, ja yhtälailla kuvaajasta kuin kamerasta riippuvaisia ominaisuuksia. [QUOTE> [/QUOTE] Tuo keskinäinen kettuilu, nahistelu ja lillukanvarsista kinastelu, eli lyhyemmin sanottuna tavanomainen kameralaukkuilu, se taas on hiukan oma juttunsa. Kameralaukku on Kameralaukku, mutta tällaisessa tapauksessa vikaa on myös em. kysymyksen asettelutavassa. Se vastaajien ajautuminen asian vierestä kinasteluun kertoo kait siitä, että kameranörttipainotteinen porukka täällä on mitä ilmeisimmin äärimmäisen epävarmoja laitevalinnoistaan, ja kokee kaikki omistaan poikkeavat valinnat uhkina mielenrauhalleen. Jostain kumman syystä niille omille valinnoille pitää saada lauman eli muiden foorumilaisten tunnustus ja hyväksyntä, ja jos sitä ei heti tule, alkaa älinä, kitinä ja suunsoitto. Välillä osa porukasta taas tuntee voimakasta tarvetta puolustella sitä omaa kameravalintaansa aggressiivisuuteen asti, vaikka mitään tarvetta moiselle ei edes ole. Mistä taas seuraa lisää turhanpäiväistä ätinää, kätinää ja kyräilyä. Osa taas tuntuu hurahtaneen pikselipiiperrykseen, mittarbaatioon ja kuvauskaluston hiplaukseen, itse kuvaamisen jäädessä sivuseikaksi. Siinä se piiri pieni sitten taas pyörii, ja uusia samanlaisia ketjuja syntyy sitä mukaan kuin edelliset väsähtävät, kerta toisensa jälkeen. Kuin ikiliikkujassa ainakin. Mutta tuo käytös ei todellakaan rajoitu vain Kameralaukkuun, ja kyse on muutenkin kahdesta eri asiasta. Eli kameralaukkuilu jatkuu kuten aina ennenkin, mutta tässä tapauksessa kiukuttelusi on melko aiheetonta. [QUOTE> [/QUOTE] Jep, toivottavasti näin. Kunnes on taas seuraavan "mikä on paras kamera" -ketjun ja sen oheiskinastelun aika.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Jonkin verran tunnen Kameralaukun pystyttäneitä rakentajia. Vastaukseni on "ei". Mutta foorumin ilmapiirin teemme me, keskustelijat, joille ylläpito on antanut sellaiset keskusteluvapaudet kuin nykyisin on voimassa. Ja hyvä niin. Jos tarkoitat kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä, niin sitäkin on harrastettu: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,40603.0.html ...ja muitakin tapaamisia eri puolella Suomea. Ks. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/board,13.0.html
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Tunnutpa hyvin arvostavan laukkulaisia. Diagnoosisi on kyllä niin metsässä kuin vain voi olla. Mistä sinä tiedät kuinka paljon kukin laukkulaisista on kuvannut/kuvaa ?
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Tuohon voisi lisätä vielä, että onko kameroiden teknisten finessien ihmettely jotenkin vähempiarvoista kuin jokin muu osa-alue tässä harrastuksessa? Kukin harrastelkoon miten itse parhaaksi näkee - onhan foorumin nimikin "kameralaukku", eikä mikään "valokuva-albumi" tms.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 No jaa, tiedä häntä. Kuten olen joskus aiemminkin todennut, minusta kameralaukkulaiset nettifoorumina ovat aika tavanomainen porukka, eikä se erityisen paljoa erotu muista vastaavista niin hyvässä kuin pahassakaan. Olkoonkin että en vermaan tunne läheskään kaikkia alan foorumeita edes nimeltä. Eli tuo tarjoamasi kehu on ehkä hiukan ylimitoitettua, mutta kiitos silti. ;-) [QUOTE> [/QUOTE] Mielipiteesi on noteerattu, ja asianmukaisella tavalla arkistoitu. [QUOTE> [/QUOTE] No olen tietysti kysynyt asiaa jokaiselta laukkulaiselta erikseen, kuinkas muutenkaan. Kykysi tarttua olennaiseen on kyllä ilmiömäinen. ;-) Nonnih, nyt kun henkilökohtaiset kehut on jaettu puolin ja toisin, voidaankin varmaan jatkaa vaikka siitä linssitekniikasta ja sensemmoisesta. Tai jatkaa vaan matkaa. Erinomainen kommentti alkuperäiseen aiheeseen, mutta valitettavasti monessa tapauksessa tuollainen vastaus ei vaan näyttäisi 'kelpaavan' kysyjille, tokkopa tässäkään. Mutta se siitä, hyvä vastaus silti. Toivottavasti se itse kullekin mieluinen väline löytyy, jossain vaiheessa, tavalla tai toisella.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Esim. kinokokoisen Leica M:n runkopaksuus on lähempänä mFT:tä kuin Nikonin peilikameroita. Leican perinteiset mittaetsinoptiikat vaan ovat hiukan erilaisia kuin esim. natiivit mFT-optiikat, sattuneesta syystä. Samoin koko muu järjestelmä kennoineen päivineen, siitä tirkistysreiän koosta nyt puhumattakaan. Kapeampi runkopaksuus on perinteisesti laskettu pelittömien eduksi nimenomaan laajakanttien suunnittelun kannalta. Se miten yksittäiset mFT-laajakantit on toteutettu kyseistä systeemiä varten on taas vähän oma juttunsa. Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäiset millimetri- yms. lukemat, kuten tuossa jo todettiinkin. Aiheesta on varmaan lukuisia hyviä tarinoita kuvineen päivineen ympäri nettiä, joten eipä tosiaan tästä sen enempää.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Ehkäpä on minun yksinkertaisuuttani, etten oivalla, miten olisi helpompaa tehdä 10 mm objektiivi 20 mm runkopaksuudelle kuin 20 mm objektiivi 40 mm runkopaksuudelle. Asiaa tuntematta vaikuttaisi siltä, että samankaltaista retrofokusrakennetta tarvitaan kummassakin tapauksessa. Kuten itäespoolainen edellä totesi, ovat toteutuneet rakenteet aika paljon heiveröisempiä mFT:n tapauksessa. Syynä voi tietysti olla vain pyrkimys halpaan hintaan.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Kai noiden liikuteltavien elementtien painolla on merkitystä myös tarkennuksen nopeuden kannalta. Naheat välykset ja painavat elementit ei liene paras yhdistelmä AF:n kannalta.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Tämä AnselA:n kommentti kiteyttää mielestäni koko homman ja purkaa tuon ensimmäisen kysymyksen. Miksi sillä vaihdettavalla rungolla olisi loppupeleissä väliä? Optiikan kautta ja sitten vain hakemaan niitä itselle sopivimpia runkoja riittävä määrä. Ne kun ovat järjestelmän halvin osa kuitenkin. Onhan sekin huvittavaa, kuinka aktiivinen tämä kamerapuoli pikselinviilaamisineen on verrattuna Optiikan osaston vähiin keskusteluihin.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Jep, objektiiviin vaihdetaan runkoja. "Filmiaikaan" nähden tilanne on sikäli muuttunut mutkikkaammaksi että rungon valinnan yhteydessä ei valita pelkkää filmipidikettä ja siihin liittyviä lisälaitteita kuten etsimiä, valotusmittareita filmiperiä ja moottorita ym. sen ajan tavaraa. Nyt kameran valinnalla valitaan myös filmityyppiä vastaava asia eli kuvailmaisin. Esimerkkinä olkoon vaikka Nikon tai Canon. Otetaan hyvälaatuinen objektiivi. Sitten valittiin objektiivin kaveriksi runko laitteineen. Ennen kuvausta koneeseen valittiin monista filmityypeistä käyttötarkoitukseen sopiva: väri, dia, MV ja MV filmin tyyppi sekä tietenkin erilaiset filmien herkkyydet. Edelleen nyky Nikonisti tai Canonisti valitsee objektiivinsa taakse rungon. Nyt rungon valinnan yhteydessä tulee valituksi samalla myös "filmikoko" eli kennon koko ja tyyppi sekä kaikki kennoon liittyvät ominaisuudet. Nikonin valikoimassa filmikokojen vaihteluväli on aika suuri aina kinarista pieneen Ykköseen. Samalla tulee valituksi myös "raekoko" eli ne pixelin mitat ja määrät. Herkkyyssietokin tulee valituksi runkovalinnan kanssa samaan aikaan. Mielestäni nyt rungon valinnalla on enemmän merkitystä kuin filmiaikaan. Samalle filmikoolle tehdyt eri rungot poikkesivat oikeastaa aika vähän toisistaan: suljin tyyppi (keskussuljin, vaakaverho, pystyverho) ja valotusaikaväli olivat suurimmat itse kuvan muodostukseen vaikuttaneet erot. Tottakai eroja toi myös etsimet, valon mittaus ja mahdolliset automatiikat ja moottorit mutta itse valotus oli aikalailla samanlaista valitsi sitten koneen Saksasta tai Japanista.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Toisaalta digikuvaaja voi valita "kaikki" paitsi kennokoon jäkikäteen, ja miksi sitä kennokokoa pitäisi vaihtaa, eihän filmiaikanakaan valittu eri kokoisia tallentimia saman objektiivin perään. Kaikista tiedostoista voi tehdä mv:n, valita värikuvan sävymaailman, kontrastin, jopa kamerassa on sisäänrakennettuna kaiken maailman suodattimia joista ei voinut kuvitellakaan filmiaikana. Oikeasti, kyllä yhdellä rungolla tulee nyt paremmin toimeen kuin filmiaikana, tosin jos ei halua vaihtaa objektiiveja, silloin voi useamman rungon tarve putkahtaa esiin.
Vs: Järkkäristä mikrojärkkäriin, osa 2 Mistä saakka moinen mutuilu olisi faktaksi muuttunut? Moniin keskikoon kameroihin sai kinofilmiperän, ja monia formaattikokoja muutenkin. Fujihasselin panoraamakameralla saa otettua montaa formaattia kinolle, ja jos mennnään digiin niin moniin isoihin kameroihin ja keskikokoonkin saa erilaisia periä.