Alkutilana on ollut erilaisia filmivehkeitä: laakaa, keskaria, kinaria jos jonkinmoista. Digijärkkäreitä on ollut kaksi museokonetta: EOS 1DS ja 10d. Optiikoita on kertynyt sen verran että ei kannata luetteloida. Ääripäät 1400mm Maksutov-Cassegrain ja 600mm Canon FL ja toisessa päässä FF kokoinen kalansilmä sekä 21mm kiinteä. Tuli sitten mieleen kokeilla m43 laitteita kun niistä ollaan yleisesti innostuneita. Olin siis vaikutuksille altis. Valinta sattui edullisen tarjouksen takia Olympus E-PL1 kameraan ja kit linssiin. Laite toimii niin kuin on luvattu. Mutta... minä ja peruskamera E-PL1 emme ole yhteensopivia. Ongelma on kuvan ottaminen kaikkiaan. Yksinkertainen syy on ikänälö, mikä ei normaalioloissa vaadi silmälaseja. Silloin kun kuva olisi tarkka tutkittavaksi, se on niin kaukana että rajaus on syvältä. Samalla kuvausasento on onnettoman hutera, kädet suorana vapisemassa. Tähän tietysti auttaa toisenlainen runko tai erillinen etsin. Elektronisen etsimen hinta sylettää. Se maksaa enemmän kuin runko, jossa on merkittävästi monimutkaisempaa tekniikkaa. Taitaa jäädä ostamatta. Vaikka E-PL1 ja kit zoom ovat pieniä, ei systeemiä voi kuskata taskussa. Ehkä pannarinormaalilla varustettuna mutta muuten ei. Tällä hetkellä tuntuu että investointi oli huti. Nykytietämyksellä ja kokemuksella vanha 10d tekee omassa käytössäni parempaa jälkeä. Ainut kiva, mitä vanhat raudat eivät osaa on video. Videointiin sopivia pokkarikin on, joten sekin hyöty on aika marginaalinen. Nyt jos tekisin hankinnan uudelleen, ostaisin edelleen Canonin mutta nyt sen pikkuisen uutuuden. Luulen että saman tarinan voisin kirjoittaa jos aikanaan olisin ostanut Nikonin, Pentaxin tai Sonyn. Canonin ostin vain siksi että se oli ennen peilittömiä yksinkertaisin runko vanhoille kinolinsseille merkistä välittämättä. Kädet suorana kuvaaminen ei ole minun lajini. jk
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Suuri edistysaskel omalle valokuvaamiselleni oli, kun sai vaihtaa lukulasit moniteholaseihin. Moni asia helpottui ihan valtavasti.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Kuulun myös niihin, jotka ovat siirtyneet DSLR:stä peilittömään mikrojärkkäriin. Miinukset? Takatelkkari ei ollut mun juttu paitsi jalustalta, joten sähköinen etsin tai joskus optinen rajausta auttava etsin. Toinen miinuskin liittyy etsimeen, sähköinen on loistava paitsi silloin kun on todella pimeä. Esimerkiksi kuun valossa. Silloin siitä ei saa edes maisemaa rajattua kun ei näy muuta kuin kohinaa, hyvällä optisella etsimellä voisi vielä rajata kuvan. Ongelma tietysti ratkeaa erillisellä optisella etsimellä, jolla rajaa. Ja toisaalta tämä pimeän ongelmakin on osunut kohdalle vain kerran reilun 2 vuoden aikana. Plussat: Ei tarvitse raahata niin kookasta kameraa, tarvittaessa kamera menee pieneenkin tilaan ja on moniruokainen. Siihen iskee kiinni käytännössä optiikan kuin optiikan valmistajasta tai kiinnitystavasta riippumatta. Sopii mun filosofiaan, toisten ei. Jos kuvaisin juoksevia koiria, katsoisin asiaa varmasti eri kantilta. Myös se varmasti vaikuttaa, että digi ei ole tärkein formaatti mulle. Digi kulkee usein mukana kakkoskamerana kunnon kameran rinnalla. Ykköskamerana ollessaan digi taas on arkielämän dokumentointiin tarkoitettu väline.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Siis kuulutko sinä niihin kivikaudessa eläviin, jotka tuhruavat edelleen filmin kanssa? :O
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia [QUOTE> [/QUOTE] Siis onko tämä omia kokemuksia mikrojärkkäristä sisältävä viesti? jk
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Täällä ovat n.s. isot miehet pohdiskelleet kameran painoa yms. kuljetettavuutta... Katselin tuolla maailmalla kiinalaista pikkuista mummelia, 150 cm ja 40 kg kenkineen. Kulki vaivattoman näköisesti päivän (klo 05-21) kahden D3:n kanssa, ja kovan tason kuvia syntyi. Asennekysymys, sano. .
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Kyllä tuo on minun ihan oma kokemus, siis että näin sen mummon Edit: No joo, itse kannoin D800:n ohella Olyn Peniä kakkoskamerana samaan aikaan. Minulle riitti senkin paino. Pen on kiva matkamuistojen keräilyyn, mutta käytettävyys voisi olla aika paljon parempi. Kun kainalossa on verrokkina nopeasti toimiva kamera, tuskastuttaa toisen hitaus - ilman mitään asiasisältöä, minun kuvauksessani ei ole kiire mihinkään.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Täti osallistui luontokuvauskilpailuun, jonka tuloksia nähtiin päättäjäisissä. K.o. kuvaaja voitti yhden sarjan.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Kokemuksia Panasonic G1:stä ja mukana tulleesta kittizoomista hieman julkaisun jälkeen. Kamera oli hämmästyttävän pieni. Kääntyvä takatelkkari vaikutti laadukkaalta ja peräti hyödylliseltä. Elektronisesta etsimestä näkyi kuvaa. Kameraa räplätessäni se tarkensi kasvontunnistuksen ollessa päällä telkkarissa näkyvän uutistenlukijan kasvoihin. Oho! Tarkoitukseni oli kyllä tarkentaa parvekkeen oveen. En silti voinut olla hämmästelemättä nykytekniikan VOIMAA! Pilvisellä säällä etsin lagasi tolkuttoman paljon. Kittizoomissa oli ennätysmäärin tynnyrivääristymää. Kamera oli hieman liiankin pieni käteeni. Joo ei kiitos. Meni palautukseen. Ainoa tuote, mitä olen koskaan palauttanut. Mainittakoon, että sen piti korvata Nikon D50. Ei korvannut.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Jos haluat pyhittää keskustelun tarkasti aloituksen aiheeseen, ehkä kannattaisi miettiä jotain äänestystyyppistä aloitusta. Keskustelulla on nääs tapana polveilla, hyppiä, palata takaisin, ohittaa jotakin, jne pysyttelemättä välttämättä siinä, mistä aloitettiin. Ja kyllä, tuossa lainaamassasi viestissäni sivuttiin aihetta sen verran, että kyseenalaistettiin vanhempien formaattien käytännöllisyys verrattuna mikrojärkkäreihin. Et tainnut lukea rivien välejä riittävän tarkasti?
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Voi kamalaa. Ihan hirveetä. Voisiko peräti olla niin, ettei se liittynyt itse aiheeseen mitenkään? Mitäs nyt pitäisi tehdä, ettei sinulle jäisi paha mieli?
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Jatkoa edelliseen. Tarkennus omista kokemuksista mikrojärkkäreistä: Olen valokuvannut vuosikymmeniä. Harrastus alkoi 14-vuotiaana vanhalla 6x6 Zeiss Ikonin paljekameralla ja muuttui nopeasti kinokameralla kuvaamiseen ja kuvien kehittämiseen omassa pimiössä. Ensimmäisen järkkärin hankin 16-vuotiaana neljäkymmentä vuotta sitten. Viime vuosina huomasin usein miettiväni, voisiko kamerakalustoni olla pienempi niin kooltaan kuin painoltaan. Se sisälsi kaksi Canonin 1-sarjan runkoa ja useita valovoimaisia, mutta isokokoisia objektiiveja ja pari salamaa. Etenkin matkakäytössä tuo kalusto tuntui turhan painavalta ja tilaa vievältä. Tämän vuoden alussa aloin tosissaan harkita Olympuksen 4/3-sarjaan siirtymistä. Kävin kokeilemassa tutun luontokuvauksen ammattilaisen ( tai oikeasti, onko Suomessa sellaisia?) kameroita, hänelle oli käytössään Olympuksen Pen E-PL5 ja OM-D. Totesin nopeasti kuvanlaadun riittävän hyvin tarpeisiini, mutta akilleen kantapääksi osoittautui tarkennusnopeus liikkuvaan kohteeseen. Vaikka tiedostin nuo ongelmat, tein päätöksen kaluston vaihdosta. Taustalla oli myös ajatus hakea uutta innostusta valokuvaamiseen uusien laitteiden avulla. Tiedättehän tämän jo pikkulapsista, uudet lelut tuovat uuden innon leikkimiseen. Uuden kaluston hankintaa helpotti se, että käytettyä tavaraa oli runsaasti markkinoilla. Ostin kaksi runkoa, E-PL5:n ja OM-D:n, sekä laadukkaita objektiiveja, joiden valovoima oli vähintään 2.8, tai parempi. Tärkeimmät objektiivit minulle olivat Panasonicin 35-100/2.8 ja 12-35/2.8, joista voi aistia laadun tuntua heti ensi kosketuksella. Ensi huuman haihduttua kameroista alkoi nousta esiin useita epäkohtia, joita en ollut pystynyt hetken kokeiluissa tiedostamaan. Runkojen käyttöliittymät tuntuivat surkeilta. Etenkin Pen oli käsiteltävyydeltään jotain, mihin en ollut aiemmin törmännyt. Rungon ulkoiset kytkimet olivat onnettoman pieniä ja valikot järjettömän monimutkaisia, täynnä tarpeettomia ja epäoleellisia asioita. Jopa kuvaamisen perustoiminnoissa oli jatkuvasti mentävä valikoihin. Oma perusajatukseni on, että kamerasta on pystyttävä säätämään mahdollisimman nopeasti ja helposti aika, aukko, herkkyys, valotuksen korjaus ja tietenkin tarkennus. Tulin nopeasti siihen tulokseen, että Pen ei ole mikään action-kamera, vaan rauhalliseen näppäilyyn sopiva helposti mukana kulkeva digipokkarin parannettu vaihtoehto. OM-D oli näistä rungoista se, johon olin laittanut enemmän odotuksia. Sen käyttöliittymää pystyi muokkaamaan melko paljon mieleisekseen ja lopputulos tuntuikin kohtuullisen hyvältä. Valikkosirkus sinällään oli samaa luokkaa Penin kanssa, mutta sitä ei tarvinnut niin paljon kuvaamisen aikana. OM-D oli kuitenkin sekin suuri pettymys minulle ja syynä oli Peniäkin surkeampi tarkennus. Penissä nimittäin pystyi säätämään keskipistetarkennuksen alueen hyvin pieneksi pisteeksi, mutta OM-D:ssä tuota säätöä ei ollut. Näin omalla kohdallani OM-D:n eduksi jäi oikeastaan vain parempi käyttöliittymä, muuten se tarjosi minun tarpeisiini samat ominaisuudet kuin Pen. Mielestäni Olympuksen maahantuoja harjoittama mainonta OM-D:n kohdalla lähentelee huijausta, mitä tulee väitteisiin rungon tarkennusnopeudesta. Olkoon tuolle rungolle saatu millaisia mittaustuloksia tahansa, käytännön kuvaustilanteissa se on valovuoden perässä parhaita peilijärkkäreitä. Tämä on hyvä tiedostaa, jos harkitsee peilittömän 4/3-järjestelmän kameran ostamista. Minulla oli käytössäni myös kaksi Panasonicin runkoa. Näistä DMC-GH3 oli monessa suhteessa vakuuttavan oloinen. Sen käyttöliittymä ja käsiteltävyys kaikin puolin tuntui hyvältä, selvästi paremmalta kuin Olympusten. Kahta asiaa en kuitenkaan pystynyt hyväksymään. Tarkennusnopeus liikkuviin kohteisiin oli edelleen onneton ja rungon koko laittoi miettimään. Miksi hankkia samankokoinen runko kuin perinteisissä peilijärkkäreissä on? Toki objektiivit olisivat paljon pienempiä, mutta silti. GH3 ei ole mikään taskukamera. Yhteenvetona omista kokemuksistani totean, että kyllä 4/3-järjestelmä on varmasti kehittymässä varteen otettavaksi vaihtoehdoksi perinteisille järjestelmäkameroille. Tällä hetkellä se ei sitä ole kuin joillakin osa-alueilla. Mahdollisuuksia sillä on vaikka mihin, sen ovat osoittaneet muutamat huippukuvaajat Suomessakin tuottamalla luontokuvia, joihin harva pystyy millään kalustolla. Näkisin, että toistaiseksi markkinoilta puuttuu ammattilaisten ammattikäyttöön suunnittelema 4/3-järjestelmäkamera. Nykymallit ovat enemmänkin suuria massoja erikoisilla ja suurelta osin turhanpäiväisillä ominaisuuksilla täytettyjä viritelmiä kuin ammattikäyttöön viritettyjä työkaluja. Tavallisen tallaajan on hyvä tiedostaa 4/3-luokan kameroiden erilaiset ja suuremmat haasteet verrattuna perinteisiin järjestelmiin. Vielä ei ole mahdollista valita pientä kokoa ja keveyttä antamatta paljon tasoitusta kuvaamisen helppouden ja osin myös lopputuloksen, eli hyvän kuvan suhteen. Kirjoitustani ei pidä ymmärtää niin, että pitäisin 4/3-järkkäreitä aina huonona vaihtoehtona, päin vastoin. Ne pystyvät tuottamaan todella korkealaatuisia kuvia ja niiden pieni koko voi olla joskus lyömätön etu. Monelle 4/3-järkkäri voi olla paljon parempi valinta kuin perinteinen kookkaampi peilijärjestelmäkamera. Mutta kuten jo aiemmin totesin, kaikessa ne eivät ainakaan toistaiseksi pysty isompiensa kanssa kilpailemaan, ainakaan samalla viivalla. Omalla kohdalla tein ratkaisun palata takaisin perinteiseen järjestelmään. Suuremman koon ja painon vastineeksi saan kaipaamiani ominaisuuksia, päällimmäisenä paljon parempi käsiteltävyys ja nopeampi tarkennus, jotka palauttivat minulle hetkeksi jo hukkaamani kuvaamisen ilon ja innostuksen.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Sinuako muuten vaan hirveästi ahdistaa nähdä täällä yksi viesti, jonka sisältö ei vaikuttaisi liittyvän itse aiheeseen ja päätit puuttua asiaan? Kyllä tämä on hieno foorumi, asenne kaikilla kivasti kohdallaan.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia Minuakaan tuo viestisi ei varsinaisesti ahdistanut, vaikka myös itse käytän digikameraani mieluiten vain valotusmittarina ja kuvaan ne valokuvat filmille. Mutta syvää ihmetystä herättää aina se, kun joku kokee oikeudekseen siirtää keskustelu pois asiayhteydestä ja keskittyä välillä kanssakeskustelijoiden (tai heidän mieltymystensä) halventamiseen.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. omia kokemuksia +1 Sitävastoin vaikka J.A.K on aiheen aloittaja, niin sillä ei keskustelun kululle valitettavasti ole oikeastaan mitään merkitystä mitä mieltä hän on aiheen käsittelyn/keskustelun luonteesta. Olen muutaman aiheen aloittanut, ja aina ne menee aiheisiin millä ei alkuperäisen aiheen kanssa ole ollut mitään tekemistä. Jostain syystä meikäläinen on saanut usein jopa moitteita siitä, miten tyhmän aiheen olen avannut, sehän aina innostaa harrastamiseen jos jotain kysyy ja siihen saa vastauksen, että kyselet tyhmiä Mutta tämä saittikeskustelu nyt on tällaista, haluaa tai ei.