Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Mulle siis kinokennoinen on sopivan tuntuinen studiokuvauksen takia. Yleisesti optiikoiden parhaimmalla toistoalueella 5.6-11 tausta pehmenee huomattavasti, toisinkuin pikkukennoisten vastaavilla aukkoarvoilla jolloin tulee läpiterävää. Siis paras piirto ja taustan pehmennys kunnossa. Sitten tietysti isommalla kennolla saa tarvittaessa lisää pehmeyttä, sitäkin tulee paljon käytettyä.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Ammattilaisuus ei takaa järkevyyttä. Mistä lähtien esim. µ43-kameroilla on saanut oikeasti parempaa jälkea kuin keskikoon filmikalustolla? Skannin koko megapikseleiksi muutettuna on yhtä turhaa kuin digikameroiden megapikselit - todellisen resoluution kanssa se ei kauheasti korreloi. Tämä ei ollut Sulannon kirjoituksen koko pointti tietenkään, mutta tarkoitushakuisesti tuossa kirjoituksessa haettiin sitä kuinka helppoja ja hyviä µ43-kamerat ovat ja kuinka niillä teknisesti hakkaa mennen tullen keskikoon skannit. Samaan aikaan kun bloggaajat, eli internetin tietäjät kirjoittavat totuuksia siitä kuinka hyvää jälkeä nykyisin saa, on lehtien kuvanlaatu laskenut lähelle pohjamutia. Miksi? No siksi, kun "kaikella saa hyvää jälkeä". Ja tätä kirjoitusta ei pidä tulkita siten, että tuollaisiin prosyyreisiin pitäisi kuvata keskari-diaa, vaan siten, että edelleenkään mikä vain kamera ei riitä kaikkeen.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? En nyt välttämättä alleviivaisi, että lehtien kuvien taso on noin romahdusmaisesti laskenut. Ja totuusthan on, että kyllä tuosta kohteesta parempaa jälkeä saa om-deellä kuin skannaamaalla keskikoon dian. Ja ammattilaiselle sen 'fiiliksen' lisäksi on olennaista nopeus, että saa käytetylle ajalle mahdollisimman paljon taloudellista vastinetta. Ei voi 'fiilistellä', skannata ja prikkailla roskia ja säätä värejä kohdalleen, kun digillä ne ovat kohdallaan parilla liukusäätimellä. As times goes by.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? No no, mites sitä sisälukutaitoa.... "In the final twenty years of his life, the Hasselblad was his camera of choice, with Moon and Half Dome (1960) being his favorite photo made with that brand of camera.[72]" Siis suosikki sillä kameramerkillä kuvatuista, ei nyt sentään koko tuotannosta.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Tätä keskustelua voisi verrata äänentoistoon tai varsinkin äänen taltioimiseen. Sinfoniaorkesterin nauhoittava hyvä äänittäjä valitsee sopivat mikrofonit ja sijoittaa ne tilaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänellä on käytössään erittäin laadukas laitteisto, jonka hän säätää ennen konsertin alkamista taltiointia varten. Koko äänentaltiointiketju tähtää alusta loppuun parhaaseen laatuun. Miksattu tallenne on lopputulos. Valokuvaaja voi pyrkiä samaan kuin äänittäjä eli signaali-kohinasuhteen maksimoimiseen ja tarkkaan valon taltiointiin. Editoitu printti on lopputulos. Tai sitten valokuvaaja ostaa mikrojärkkärin, ottaa pari räpsyä ja postaa kuvat nettiin linssin erottelukyvyn arvioimista varten. Tämä olisi sama kuin jos menisi läppärin kanssa äänittämään sinfoaniakonsertin muutamalla Anttilasta ostetulla halpismikillä. Asiat voi tehdä hyvin tai huonosti. Jos tärkeintä on se, että kamera ei maksa eikä paina paljon ja mahtuu vyölaukkuun helposti, niin kyllä, todellakin, mikrojärkkäri on erittäin hyvä valinta.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Audion tallennusta voi tosiaan verrata valokuvaukseen. Molemmat ovat myös huimasti kehittyneet 1900-luvulla analogisesti ja myöhemmin digitaalisesti. Molempiin liittyy myös sama pohdinta mikä on tarpeeksi hyvää? Kannattaako äänittää 196kHz taajuudella jos lopputulos on 44.1kHz? Ja mikä mikrofoni on paras vs. hyvä tietyssä tilassa. Käyttötarkoitus lopulta ratkaisee. Filmi vs. digikenno voidaan verrata onko äänitys analogisesti nauhalle miellyttävämpi lopputuloksen kannalta kuin kliininen digiäänitys
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? ^ maailma on analoginen, ei epäjatkuva tai digitaalinen
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Optisella näkimellä varustettu m4/3 kennoinen pokkari jossa vakain ja kino24-70mm F2.0 zoomi voisi olla kiva. Fuji X20 on lähellä, vai mitä näitä nyt olikaan.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Riippuu siitä, miten tarkkaan katsoo. Valokin on fotoneita, jos oikein silmin katsotaan....
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Lasketaanko mikrojärkkäriksi vain m43 kamerat, vai myös 43 peililliset ja aps-c peilittömät? Eikös Olympus ole hieman vihjaillut uudesta ammattilaistason 43 järkkäristä? Mikä on mikrojärkkärin määritelmä?
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Näitähän alkaa jo tulemaan markkinoille. Pikkukennoisen koko etu alkaa vain kaventua, mikäli siltäkin aletaan vaatia pienempää syvyysterävyyttä. Vaikkapa tuo sigman uusi dx koon f/1.8 zoomi on jo aika iso. Samoin nikon 1 sarjan 32mm f/1.2 on jo kohtuullisen kallis ja eikä mitenkään pienikään, jos verrokiksi otetaan vaikkapa 50/1.8g dx kamerassa.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Hyvä kysymys. Olen ajatellut niiden olevan pienikennoisia ja peilittömiä, mutta tuo nyt on vielä vähän epätarkka määritelmä.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Wikipedia kertoo tiedonjanoiselle: Micro Four Thirds system - Wikipedia
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Juu, jälleen tiedän mikä on micro järjestelmä, mutta onko aiheen aloittaja tarkoittanut juuri tuota määritelmää vai jotain muuta kokokriteeriä. Itse laskisin mm NEX rungot mikrojärkkäreiksi, tosin objektiivit ei sitä sitten ihan ole. Voisko Vita kertoa meille miehille, mitä hän tarkoittaa mikrojärkkärillä? Alkutekstin perusteella myös NEX pääsisi aps-c kennoisena mukaan.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Hiukan yleisempi määritelmä: http://en.wikipedia.org/wiki/Mirrorless_interchangeable-lens_camera
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Jos puhutaan mikrojärkkäristä, niin on kyllä yksinkertaisinta tarkoittaa maailmalla yleisesti tunnetun standardin mukaisia laitteita. Systeemihän on sikäli vakioitu, että esim. eri valmistajien objektiivit käyvät ristiin toisenkin merkkisiin laitteisiin. Muutehan tietysti on se ja sama, miten puhutaan, mutta sekaannuksia aiheutuu, ellei sitten samalla myös selitetä mitä tarkoitetaan.
Vs: järkkäristä mikrojärkkäriin. kannattaako? Olisiko mini, mikro ja midi -järkkärit? Onhan pentaxin q jne. T Jukka