Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Kun nyt RAW:sta puhutaan, niin viimeaikaisen kokemukseni mukaan RAW:n valottaminen "oikein" eli samalla tavalla kuin filmin tai JPEG:in on hupsua. Siinä menettää aikalailla lopullisen kuvan laadussa, etenkin kun se RAW pitää joka tapauksessa käpistellä koneella kuntoon. ETTR on se mitä sen kanssa pitää tehdä. Tosin silloin ei voi samalla saada valmista JPEG:iä eli RAW+JPEG asetus on käyttökelvoton, mutta elämä on. Ja takanäyttöön tuleva kuvakin on liki käyttökelvoton muuhun kuin asettelun ja tarkennuksen tarkistamiseen.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko 10 vuotta on tullut järkkärillä pelkästään RAW:tä kuvattua enkä keksi vieläkään kuinka huonosti valotetusta RAW:sta saadaan hyvä kuva. Ohjelmat ovat kehittyneet huimasti, mutta hyvään lopputulokseen päästään edelleen vain oikein valotetusta kuvasta. Kyse on muotokuvauksesta.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Minusta olisi myös hyvä, että autot katoaisivat.... Kuvaajat joutuisivat kulkemaan kuvauspaikoille polkupyörillä tai suksilla, ja kunto olisi pian ihan eri tasolla kuin nykylöllyköillä. En kyllä jaksa ymmärtää vanhan liiton miesten haikailua, että huonompi on parempi.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Se valotuksen pelivarahan riippuu digikuvissa kuvan sävyalan valotuksesta ja kameran dynamiikasta. Yli- tai alivalottuneelle alueelle ei voi tehdä mitään, ellei sieltä ole tallentunut mitään järkeviä luminanssiarvoja.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Jep. Canonin prutkulla (muista uudemmista ei kokemusta) saattaa joku punainen värikanava olla molemmista päistä yli vaikka kuvais studiokuvaa hallitussa olosuhteissa. Kirkasväriset vaatteet on kamalia, kirkas oranssi ja turkoosi-yhdistelmä vaikkapa. Jotkut itseruskistavat naamarasvat ovat mielenkiintoisia, lopputuloksena jotakin vihertävänsekaista kuraa joiden säätelyssä saa käyttää mielikuvitusta
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Sama se oli ennen filmilläkin, oli hyvä tietää millaista responssia eri meikit antavat ja esimerkiksi Max factorilla oli broadcast-meikkimallistonsa kuvausvaloja varten. Kantsuu varmaan Photariin virittää oma sävynpoistoproseduuri niitä itsestään ruskettavia törkyjä varten, koska niiden tuottama epämääräinen spektraalivaste voi saada kameran ohjelmiston sekoilemaan.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko +1 Ajan takaa samaa asiaa mainitessani tiff-tiedostot. Kun tiedät mitä haluat ja osaat, valotat sen kerralla kuntoon. Perimmäinen motiivi on koneajan vähentäminen. ETTR valottaminen on ihan samanlaista kuin dialle valottaminen (ja tämä EI sitten olen vanhaan aikaan haikailemista).
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Mikä koneajassa säästetään jos kuvalle ei tarvitse tehdä mitään säätöjä? Ainakin pienemmät RAW-kuvat siirtyy vikkelämmin kuin raskaat 16-bit TIFFit.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Ei periaatteessa mitään. Tosin näillä keskustelupalstoilla käy selkeästi ilmi, että kuville tehdään paljonkin ja joskus kieltämättä kuva "pelastuu" raw:n käsittelymahdollisuuksien ansiosta. Ajattelen tässä myös (omalta kohdaltani) sitä missä formaatissa säilytän ne kuvat jotka katson tarpeellisiksi ylipäänsä säilyttää. Koen samalla huonoksi sen, että raw-versioita on useita ja ei ole mitenkään varma, että ne aukeavat jollakin ohjelmalla edes 10 vuoden kuluttua. Siksi muutan tallennettavat 16 bittisiksi tiffeiksi.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Vanhojen haikailun sijaan taitaa vaan olla kyse siitä miten innovaatiot omaksutaan. Lainaus wikipediasta: Rogersin teoriassa [1] omaksujat luokitellaan viiteen kategoriaan: - Innovoijat (innovators) – 2–3% väestöstä: uskaliaita, koulutettuja, omaavat useita informaation lähteitä; - Varhaiset omaksujat (early adopters) – 10–15% väestöstä: sosiaalisia johtajia, suosittuja, koulutettuja; - Varhainen enemmistö (early majority) – 30–35% väestöstä: vastaanottavaisia tultuaan vakuuttuneiksi innovaation omaksumisen hyödyistä, useita eri sosiaalisia kontakteja; - Myöhäinen enemmistö (late majority) – 30–35% väestöstä: skeptisiä, perinteisiä, alempi sosio-ekonominen asema; - Hitaat omaksujat (laggards) – 10–20% väestöstä: vastustavat aktiivisesti uusia innovaatioita, naapurit ja ystävät pääasiallinen tiedonlähde, pelkäävät velkaantumista.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko niilok: minusta enemmänkin on kyse tässä tapauksessa siitä, onko "innovaatio" (photoshop) itseisarvo. Sen käyttäminen ja tavoitteet: korjata jotain, joka johtuu hankalasta kuvauskohteesta, kiireestä, huolimattomuudesta tai osaamattomuudesta vai onko tarkoituksena luoda sen avulla jotain täysin uutta (vrt. raw:lla "kehitetään" tiedosto). Olen käyttänyt photsohoppia versiosta 1 lähtien osin rutiininomaisesti osin tehdäkseni jotain sellaista joka kuvanottotilanteessa on ollut korkeintaan ohimenenevä ajatuksenpoikanen. Iso ero. EDIT: Nuo "vanhan liiton miehet" ym. tyyppiset lausahdukset ovat lähinnä aliarvostavaa vinoilua eikä tällä asialla olekaan mitään tekemistä sen kanssa.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Toisille on itseisarvo että kuville ei tehdä mitään. Itse pyrin siihen että kuva on kamerasta niin valmis kuin se on kohtuudella mahdollista. Moni asia on kuitenkin helpompi tehdä jälkeenpäin halutuksi, miksi sitä pitäisi keinotekoisesti rajoittaa? Luontokuvaus ja dokumentaarinen kuvaus on hieman eri juttu, mutta ne ei kuulu minun toimenkuvaani.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Kiinnostavaa. ETTR valotusta en kuitenkaan aivan hevin omaksu. Siitähän on väännetty täällä vaikka kuinka kauan, ja varsinkin tuossa vanhemmassa kamerassani (D700) ETTR on veitsen terällä kikkailua. Joskus onnistuu, useimmiten menee kirkkaan pään sävyliukumat rumiksi. On tietenkin olemassa sellaisiakin kameroita jotka ovat allergisia histogrammin vasemmalle reunalle, mutta ei siitä kannattaisi universaalia totuutta tehdä. Tämä siis silläkin uhalla, että kohta tulee tähän keskusteluun joku auktoriteetti joka sanoo minun pelkäävän velkaantumista ja kuuluvan elempaan siosio-ekonomiseen asemaan.
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Siksipä onkin hyvä, että ysiluokka osaa nykyisin huonosti. Ei tarvii osata
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko Mutta kuitenkin paljon parempi kuin filmillä! Filmillä et ongelmasta edes tietäisi!
Vs: Järjestelmäkameroiden mahtava koko On tullut harrastettua värivedostustakin pimiössä ja rullafilmin retusointia, kyllä sitä silläkin huomaa.