Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Olet hakoteillä. Valonvahvistin vahvistaa valoa, ei luo sitä tyhjästä. Valonvahvistin vahvistaa maisemassa jo olemassaolevan valon ja luo näin kuvan näyttölaitteelle. IR-valaisun käyttö on aivan toinen asia kuin valonvahvistus. IR-valossa voi sitten kuvata, jos laite on herkkä ir-alueen valolle. Periaatteessa sillä ei ole mitään väliä valaistaanko kohde IR-valolla vai näkyvän valon aallonpituuksilla olevalla valolla. IR-valo vain ei näy ilman sille herkkää laitetta. Valaisusta siis on kuitenkin kysymys.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Niinkö? No, puhutaan vaikka pimeänäkölaitteesta. Night vision. Tällaiselle laitteelle on se ja sama mistä se valo tulee: tähdistä vai IR. Kun halutaan tai joudutaan toimimaan ja kuvaamaan säkkipimeässä kohde valaistaan IR-valolla. Näihin saa kamerakiinnittimiä, mutta olen nähnyt kunnollisia adaptereitakin. http://www.saunalahti.fi/~veika1/prod01.htm Pari muuta linkkiä: http://www.cabelas.com/cabelas/en/templates/subcategory/subcategory.jsp?id=cat601612&navCount=0&parentId=cat602006&navAction=jump Valonvahvistin – Wikipedia How Night Vision Works in night vision Goggles, Scopes, Binoculars, Riflescopes - ATN corp
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ok, en halua alkaa kiistellä. Voit pitää käsityksesi. Tuo termi Night vision tarkoittaa vain yleensä pimeänäkölaitetta, ei mitään muuta. Minulla on jonkinlainen kuva siitä mitä yritän sinulle sanoa, ihan jollainlailla joskus liittyi ammattiinkin nämä asiat . Mutta jatka vain samaan tyyliin
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ihmetyttä miksi kysytään apua kun kaikki tieto tuntuu jo olevan ?? mietin jo hetken että onko koko topicci tarkoitettu provoksi ??
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen IR(infrapuna)-kuvauksesta sen verran että Sony:n joissakin malleissa tuo mahdollisuus on (ainakin F707 digikamera ja joku digi8videokamera). Toimii siihen tapaan että IR-moodissa värejä ei tallenneta, kameran sisällä poistuu jokin IR-suodatin ja kamerasta tulee kelvollisempi IR-kuvaukseen. Asetuksista saattaa löytyä kameran oma IR-ledivalaisu jolloin pimeään saadaan lähialueelle infrapunaista apuvaloa kamerasta. Käsittääkseni kaikissa järjestelmäkamerarungoissa on lähes läpipäästämätön IR-suodatin, infrapuna-alueen valon tallennus ei kertakaikkiaan onnistu. Siksi olen säilyttänyt tuon Sonyn f707 digikameran itselläni, infrapunalla kuvaus on hauskaa kun "kohtaus" tulee päälle.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Nämä aikaisemmat on netistä poimittuja speksejä. Olen aloittelija ja se on fakta. Etsin digijärkkäriä, jolla voi tehdä myös HDR-kuvia, koska tämä tekniikka näyttää kiehtovalta siihen tarkoitukseen mihin settiä haen. Siihen löytyi hieman tietoa ja bracketing tekniikka välttää minulle. Missähän rungossa tämä bracketing olisi paras vai ovatko kaikki suunnilleen samalla viivalla? Pidän kameraa huolella laukussa valmiina, en kastele sitä jne. joten säänkesto ei ole oleellista. Tavaliset järkkärit käyvät. Setin hintaluokka olisi n. 1 Keur runkoon ja max toinen mokoma putkeen, joka saisi olla luokkaa 70-300. Tällä hinnalla paras valovoima mitä saa. Yökuvaus meni hakoteille ja sitä ei vaadita (maksaa liikaa), mutta jos saisi Lapin kesäyön kuvat jollakin lailla. > Eli tämä setti, mitä neuvoja/tekniikoita on ottaa parhaat mahdolliset kuvat Lapin yössä > siellä on periaatteessa valoa, mutta hämärääkin. Valaistusolot vaihtelevat eli pitäisi saada kaapattua kuviin näitä erikoisia valoilmiöitä, ehkä vastavaloa, auringonsäteitä puiden lävitse.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ettei tule pettymyksiä sen HDR:n kanssa: 1. Liikkuvat kohteet eivät tule kysymykseen, niin nopeaa ei olekaan, että liikkuva kohde toistuisi peräkkäisissä kuvissa riittävästi samalla paikalla, että ne voisi HDR-tekniikalla liittää yhdeksi kuvaksi. Liikuva kohde haamumaisena efektinä on toinen asia. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää joka kuvassa. 2.Paras tulos saavutetaan kun käytetään jalustaa. Käsivaralta kamera liikkuu aina hieman laukausten välillä ja reuna-alueet eivät ole siten päällekkäin eri kuvissa. Kameran rungon haarukointitoimintoa käyttämällä ei tarvitse nostaa kameraa pois silmältä laukausten välillä, joten reunoja lukuunottamatta HDR:n saa aikaan hyvissä olosuhteissa myös siten. Peräkkäisten kuvien ottamisen nopeudella on tässä kuitenkin aika vähän tekemistä. 3. HDR kuva luodaan kuvankäsittelyohjelmassa, joten kaikki kamerat sinällään kelpaavat siihen. Merkillä tai mallilla ei ole väliä.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Usean valotuksen HDR ei järkkärillä ole edes yhtä usein tarpeen kuin pokkareilla, isossa kennossa riittää dynamiikkaa eri tavalla luonnostaan, varsinkin jos suostuu rajoittamaan ISOa. Yökuvaukseen paras väline on jalusta. Mikään määrä rahaa ei oikeastaan auta pimeä(maisema)kuvaukseen perus kameralaitteissa, vaan saman luokan tulokseen pääsee millä tahansa rungolla ja 50mm/1.8 objektiivilla, joka uutena maksaa 100-140e (Canon-Nikon, Telefoto). Laitetaas taas tämä esille... Nikon D100 & 50/1.8, ISO 1600: http://users.utu.fi/jemaku/sumu/3.html Seuraavana 100% croppi samasta ruudusta. 1/15s, käsivaralta (vaatii vakaata kättä, tai jalustaa). Tuollainen valomäärä on suunnilleen laadukkaan käsivarakuvauksen äärirajoilla (tai toisaalta ei vielä lähelläkään, varsinkaan jos värejä ei ole pakko saada). Aukkosarja: ... - 1 - 1.4 - 2 - 2.8 - 4 - 5.6 - 8 - 11 - 16 - 22 - 32 - ... Isot aukot noita pieniä lukuja vasemmalla... Sarjassa seuraava luku puolittaa valoa keräävän pinta-alan (ja yleensä myös hinnan, jos puhutaan samasta polttovälistä). EDIT: Siis aukkovälin valovoimaisempi optiikka tarvitsee puolet lyhemmän valotusajan, ja siis puolittaa tärähdyskuvion tai kohteen liikkeen piirtämät viirut. Ja yksi väli on siis myös yksi EV, toiselta nimeltään. Eli tuo 50mm kino-ajan normaalioptiikka on hinta/valovoima-suhteeltaan täysin omassa sarjassaan. esim. 28/1.8 tai 85/1.8 ovat monta kertaa kalliimpia, eivätkä optiselta laadultaan sen kummempia.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Ketju muuttuikin lopussa asialliseksi. Kiitoksia tiedoista. Nyt kun olen omin nokkineni katsellut objektiiveja monesta lähteestä niin 2.8 aukollinen putki on objektiiviltaan melkoinen jöötti. Eli ehkä tuo aukoltaan n. 4 on parempi kopromissi kannettavuuden suhteen. Olen muutenkin panostamassa keveämpään kalustoon joka suhteessa. Jotenkin tuntuu tuon Nikon D80 hyvältä rungolta. Jos ottaisi zoomin, olisiko tämä uusi tulokas ok? NIKON AF-S VR-objektiivi 70-300 mm f/4.5-5.6G IF-ED http://www.pixmania.com/fi/fi/380911/art/nikon/af-s-vr-objektiivi-70-300.html
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Olen ollut tosi tyytyväinen tuohon kombinaatioon. Kandee kysyä verkkokaupankin hintaa.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Jokaiselle tarpeen mukaan, mutta ei tosta valovoimasta huvikseen makseta. Pimeässä ei ole valoa kuvattavaksi, mutta kun vähän on, niin isolla aukolla kuvataan vielä jotain käsivaralta tai erityisesti, kun liiketta pysäytetään. Salama tietty toinen kumpaankin juttuun. Vielä oleelliseempaa on lyhyt terävyysalue. Kohde on terävä, muuten kuva on mössöä. Se tehdään isolla aukolla. Saadaan kohde esiin.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Jees. Valo taitaa olla se kaikkein kallein ominaisuus. Tuleeko mieleen jotain vastaavaa putkea, jonka hinta ei karkaisi silti tuosta hirveästi? Ymmärsin, että kiinteä 300mm olisi aina zoomia valovoimaisempi. Kuinka paljon tästä monipuolisuus kärsisi? Voisiko maisemakuvia varten hommata jonkun lyhyen budjettiputken ja korvata tuon pienen pään sillä? Painoahan siitäkin tulee jos kahta objektiivia kantaa, mutta hyvin vähän merkitystä. Enemmän pitäisi kai satsata keveämpiin kenkiin ja punttisaliin.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Maisemakuvauksessa usein liikutaan pienissä aukoissa joten ajatuksesi kuulostaa minusta ihan fiksulta. 300/4 ja 18-70 tms. ja ollaankin jo ihan sun budjetissas.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Kuten Pikkuteemu totesi, joka yleistsuumi - vaikka halpakin - ja esim kiinteä 300 4 voisi olla jees. Toi kolmesatanen kestää vielä hyvin 1,4 telejatkeen, mutta ei kannata silti odottaa liikoja. Pikkulintuja pitää silti päästä hyvin lähelle.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Tuossa on etäisyys ~4m kohteeseen. Putkena EF 300 4L, 1.4TC ja runkona 20D. Ongelmaksi enneminkin muodostuu se, että lähitetäisyydeltä pitää päästä himmentämään f8-11 välille, jotta saa edes jonkinlaista syväterävyyttä kuviin.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Tuo on jo erittäin hyvä kuva. Käykö uuteen D80 Nikoniin vanhojen mallien objektiivit. En nyt muista mitä Nikon runkoja ne oli, mutta jokin FE tai TE tai sinne päin. Filmirunkoja.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Vanhat manuaalitarkenteiset lasit sopii D80:een ja niillä pystyy kuvaamaan manuaaliasennossa, mutta valotusmittari ei kai toimi lainkaan. Sopiva valotus pitää siis löytää hyvällä arvauksella ja histogrammista katselemalla. D200 ja kalliimmissa toimii sitten valotusmittarikin.
Vs: Järjestelmäkamera luontokuvaukseen Näin minunkin ymmärtääkseni ai ja ais Nikkoreiden kanssa. Poikkeuksena lienevät Nikkor- P objektiivit jotka eivät käy.