Ja sen satatuhatta kuvaa; nyt vain valitsemaan ne hyvät.....joskus täsä..vaikka huomenna..ainakin käännän vaateriin..tai no lomalla..
Ääh. Kumpa äiti ostaisikin Eikä tämä mikään heräteostos todellakaan ole. Tarvitsen kameran noin 600e, toisen akun, 20e, 1gt kortin, 50e, noilla pääsee pitkälle.
No eikös sulla oo jo se 300:en ? 10D ois tuossa 600€ pinnassa ? En tiedä, saako 350:stä vielä siihen hintaan käytettynä ?
on mut siis tavan eos300, ei d. ja senkin huutokauppa sulkeutuu 2h päästä. 10d on juu, mut objektiivit päälle, niin eipä riitä 600..
Siis mä luulin, että sulla on optiikkaa siinä 300:ssa. Niillä ois voinu kuvata siinä missä filkallekin. Sitten jää järkät vähiin tuolla hintakatolla. Jotain paketteja lienee myynnissä 1000€ kieppeillä, siis missä on optiikkaa... niin Nikonilla, kuin Canonilla, unohtamatta Pentaxia ja Minoltaa jne jne jne.
Niin no siis onhan mulla tuollanen canonin 28-80/3.5, mutta aika huonohan tuo on.. pitää nyt miettiä. Käytetyn 300d tosin saisi jo 500e, että sikäli edullinen, kun on tuo salamakin tuossa (speedlite 380ex).
Miksi digikameran seuraksi on "pakko" ostaa läjäpäin muuta hilpettä? Ihmetyttää että toisaalta voisi pärjätä filmirungolla, mutta jos ostaa digirungon niin sitten yllättäen pitää olla vaikka mitä muuta tavaraa. Varmasti alkuun pääsee yhdellä akulla ja pienelläkin muistikortilla. Ei ole pakko ostaa monen gigatavun edestä muistikortteja jos tyytyy ottamaan vähemmän (ja kenties parempia) kuvia. Vai onko se täysi mahdottomuus kun kuvat eivät sinällään maksa mitään?
Ei ne kuvat kameraa vaihtamalla parane, usko pois. Aika monella digitaalisuus vain on jotenkin pakko, se on niin coolia kun on digijärkkäri. Eli siis ikäänkuin ulkoinen pakko ajaa siihen että perinteiset välineet eivät kelpaa. Hinta-argumentti ei pure, toisin kun monet näyttävät väärin laskevan kuvaaminen ei missään nimessä tule halvemmaksi, etenkin jos on jo olemassa käyttökelpoista kalustoa. Lähinnä jos kaipaat pitempää polttoväliä niin pidä nykyinen filkkarunko ja hanki jatkoksi sopivampaa optiikkaa.
Tuokin riippuu aivan täysin käytöstä. Ei digitaali onnelliseksi tee, eikä tosiaankaan kuvia paranna... päinvastoin käy useasti hetkellinen huononnus. Ne kotialbumin ja webin kuvat voi aivan täysin ottaa halvemmillakin optiikoilla.. Optiikankin tarve ja sen mukanaan tuomat vaatimukset riippuu aivan käytöstä. Eli +95%:lle tästäkään porukasta ei digillä ole mitään taloudellista järkeä, mutta joillekin on. Tietyt edut tuo mukanaan tietyt haitat.
Juu kato kuvia muistikortilta tv:n kautta ja olen tyytyväinen-tyyppisesti ratkaisuna. Ei kanata teetättää niitä kalliita kuvia, eikä säilyttää, varmistaa tai käsitellä. Ihan hyvin onnistuu. ..Mutta olennaista oli termisi: "Varmasti alkuun pääsee" Kyllä vaan, kyllä vaan! Nimenomaan! ;-D
"Äiti osta!" -huudahduksesta tuli mieleen se, että tosiaan jos itsellä ei ole rahaa paljon, mutta joku muu, vaikka äiti tai mikälie, suostuu kameran hankkimaan, niin silloin digillä on kyllä etua paljon. Esim. mulla ei ihan oikeasti olisi varaa filmien kehittämiseen. Sillä tavalla ei varaa, että rahaa ei yksinkertaisesti ole. Rippilahjaksi sain valita itselleni halvan kameran. Sen jälkeen kustannukset on ollut omaostama kameralaukku, jalusta ja akkuja. Luulen, että digikamera on tullut mulle hyvin paljon halvemmaksi tähän mennessä. Nekin rahat mitä noihin on mennyt on jo tulleet takaisin myytyjen kuvien muodossa, puhumattakaan siitä, mikä arvo kameralla mulle itselle on ollut. Filmijärkkää olis kiva toisaalta kokeilla. Ehkä yhden filmin kuussa vois ottaa. Luulen, että varat riittäisi siihen. Katsotaan miltä alkaa rahamaailma näyttämään kun tästä uudesta työstä alkaa tulla fyrkkaa tasaisemmin. Nyt on vasta yksi palkkapäivä ollut ja nehän meni heti edellisten laskujen maksamiseen. En usko, että kaikille tulee digijärkän hankkimisen jälkeen mikään hirveä lisälaitebuumi, tai ainakaan mikään sietämätön. Itselle en usko, että sitä tulisi, vaikka spekulaatiota tuokin on. Digijärkän ostamiseen mulla olis monta hyvää syytä, mutta digijärkän ostamatta jättämiseen riittää yksi syy, ja se on, että viimeksi mulla on ollut 1000e rahaa joskus silloin kun... hetkinen, milloinkohan? Ei, kyllä autokin on osamaksulla mennyt. Eli ei kai koskaan. Totta on se, että digikameraan saa palamaan varmasti sietämättömiä määriä rahoja, ja jos tahtoo kuvansa aina kehitettyinä, kustannusero filmikameraan muuttuu jo. Ainoa erohan on sitten se, että filmiä itseään ei tarvitse ostaa (sanotaanko se 7e/24 kuvaa, mutta kaikkia näistä et kehittäisi, joten filmin hinta voi hyvinkin olla vaikka 14e/24 kuvaa). Digijärkän ja filmijärkän hintaerot on kuitenkin niin mahtavat että kuvaahan sillä aika pitkään filmille. 800e uudesta digijärkästä, 150e käytetystä filmijärkästä (ihmiset luopuu noista nykyään niin halvalla). Mulle tilanne on siitä eri, että mä en oikeastaan tee paperikuvilla yhtikäs mitään. Katson kuviani oikein mielelläni kuvaputkelta, paperilta en ollenkaan mielelläni. Tietty jos otan suurennoksia jostain, vaikka seinälle, on poikkeustilanteita. Digimuodossa myöskin kaikki kuvat työnantajille menee, jos kuvia lehtiin myy. Ei esim. Keski-Uusimaahan, johon olen kuvia myynyt, edes kelpaa mikään filmi kun ovat ajat sitten pimiönsä purkaneet koska sielläkin kuvataan diginä.
ihan tulee mieleen sfnet.keskustelu.valokuvaus ja sfnet.keskustelu.valokuvas.digi Digicamera.net - Valokuvausfoorumi • katso viestiketjua - Järjestelmä kameran edut + kameran valinta.
Minkälainen kamera sinulla on nyt? Todellakaan ei äiti tai kukaan muukaan osta mulle kameraa. Ja mulla taitaa varusteet jäädä sille kamera+ kortti tasolle.
paljonko porukkaa sä tarvit vastaamaan kysymykseen "Onko panasonic järkevämpi ostos, kuin eos 300d kit?"? >/
Tasapuolisesti semmone 456700000kpl, mutta ite en ala arvioimaan.. Tällöin kannattaa kyllä jättäytyä järjestelmäkameran ulkopuolelle. Niiden paras puoli kun on se järjestelmä.
Konica Minoltan Z10. Tuollainen halpa pitkäzoominen SLR-like pokkari. Sillä saa kuvia musta ihan riittävän hyvin. Ei sillä saa Fangion musakuvat.com-tasoisia keikkakuvia kuin aniharvoin, mutta saa sillä joskus niitäkin ihan hyvin, tai sellaisia mistä itse oon tykännyt. ( Photo by Polle Koninkaulus , Photo by Polle Koninkaulus , pari bändikuvaa ihan mun harrastuksen alusta, mistä nyt ei oo kuin puolisen vuotta kylläkään. Kyllä kaipais uudelleenkäsittelyä nuo kuvat kun jo vähän kehittyneemmällä silmällä katsoo.) En oikeastaan kaipaa mitään sen enempää kuin optista etsintä ja lisäherkkyyttä. On aika ikävää kun lähetetään kuvauskeikalle jotain jazzbändiä kuvaamaan ja siellä joutuu otsa rypyssä väkertämään ihan sitä varten että pääsee laitteiston rajoituksista yli. Olisi ihan kiva jos pystyisi keskittymään pelkästään omiin rajoituksiinsa ja niiden ylittämiseen. Toisaalta kun olosuhteet on kunnossa niin ei tuo kamera mikään este ole. Silloin saa syyttää vain ja ainoastaan itseään. Ja kyllä sitäkin tulee tehtyä siis.
Valokuvausharrastukseni alkoi digikameralla, jonka kanssa kuvasin noin vuoden. Kohinaiset kuvat, jatkuva tietokoneen ääressä istuminen, teettämättä jääneet kuvat, kökkö etsin, liian vähän laajakulmaa ja syväterävyyden puute johtivat lopulta siihen, että ostin filmijärkkärin, läjän mustavalkofilmiä ja osallistuin työväenopiston mv-kuvauskurssille. Uskallan väittää, että oikeastaan aloitin harrastukseni vasta nyt. Aikaisemmin räpsin kortteja täyteen "kuvaaminen-on-ilmaista" -menttaliteetilla, mutta nyt valokuvaan. Liekö vaikeaa arvata, kummalla kameralla olen parhaat otokseni tallentanut? Niin ja laskeskelin juuri, että digikalustostani saamallani rahalla sain paaaljon laadukkaamman kameran, kunnon salaman, läjäpäin filmejä, valokuvauskurssin - ja edelleen ollaan plussan puolella. Epämuodikkuus on edullisempaa kukkarolle PS. Ja ainakin filmi-EOSin kittilinssi on ollut todella positiivinen yllätys. Näinköhän digikitti on sitten huomattavasti surkeampaa laatua, vai eikö mv-kuvista erota niitä kaikkia pieniä teknisiä vikoja ja puutteita, joita kittilasit ovat kuulemma pullollaan? Vai onko se vaan muodikasta ja itsensä ylentämistä marssia samantien kauppaan ostamaan "L:ää nokalle"?