Vs: Muotokuva Eipä nyt tule mieleen minkä muotokuvausoppaan neuvoja tässä seurataan, mutta tykkään kuvasta. Vähän kuin katukuvausta, en parempaa luonnehdintaa keksi.
Vs: Muotokuva Siistiä että mainitsit tuon katukuvauksen. Olen viimeaikoina fiilistellyt eräänlaista orastavaa kuvausfilosofian tynkää näiden ihmiskuvieni yhteydessä, lähinnä liittyen kuvaamisen mielekkyyteen. Toisin sanoen olen yrittänyt saada tällaisiin tehtyihin kuviin samanlaista hyvää meininkiä (siis itselle, kuvatessa ja kuvauksia suunnitellessa) ja intuition hurmaa (versus totaalinen kontrolli) kuin spontaaneihin tilannenäpäyksiin, joita tykkään kuvata erityisen mielelläni. Esimerkiksi tämä kuva syntyi siten, että seurasin hyvänoloista kosmista värähtelyä toissalauantaina ja kuokin Henrican ja Annien kuulumisenvaihto-/teenjuontisessioihin keikkasetin kanssa. Kivan kuvan lisäksi sain keksejä ja kuumaa juomaa p.s. Oppikirjana tässä näyttäisi olleen Avedonin "Portraits"
Vs: Muotokuva Oikein kiva ja erilainen. Luonnollinen nätti ja pehmeä valo. Asennot, poikkeuksellinen rajaus ja ilmeet jees.
Vs: Muotokuva Kuva on mielestäni mielenkiintoinen. Jostain syystä katse hakeutuu kuitenkin vinoon lampun varjostimeen enemmän kuin henkilöihin. Ilmeet ovat todella varaukselliset, melkein jopa paheksuvat. Niiden perusteella ei uskoisi, että olisi saanut keksiä tai muita pikkuleipiä saati edes valoisan ajan kofeiinipitoisia juomia. Kutenkin hauska kuulla, että kaikilla on ollut mukavaa, koska jollain tavalla se välittyy kuvasta. Tässä on jotain hienoa, mitä on vaikea osoittaa, ehkä ne on on mainitut värähtelyt. p.s. Pyörähdin juuri Amsterdamissa ja paluulennolla kuulin tutultani, kehen törmäsin yllättäen, että siellä olisi ollut Avedoninin näyttely, mutta se jäi nyt näkemättä, mikä harmittaa.
Vs: Muotokuva Sama havainto täälläkin. Katsehan tuppaa hakeutumaan vaaleampiin kohtiin, tässä tapauksessa siis lampunvarjostimeen. Avedonia tästä saattaisi saada mv-käännöksellä
Vs: Muotokuva Satunnaisotosmaisuus, näennäisen huoleton rajaus, kasvojen ilmaisema lievä typerrytyksen ja yllättyneisyydenkin tunnelma sekä hieno valo- ja värimaailma miellyttävät minun kroteskia silmääni. Tosin sanoen: Kuva on mitä ilmeisimmin aikas harkittu - vaikka näyttääkin (ja tarkoituksellisesti) räpsismeiningiltä. Ilmeisesti saavutettu mitä on haettukin, joten voisin epäillä onnistumista. Kiva juttu. - Eero edit: poistin yhden n -kirjaimen ja lisäsin yhden rivivälin.
Vs: Muotokuva Kyllä oppikirjan mukaan katse hakeutuu myös ihmisten silmiin sekä kontrastirajoihin. Kuvissa varmaan menee vähän yksilöllisesti milloin mitenkin, joskus jopa niin kuin oppikirja sanoo . Tavallaan tässä kuvassa näkisin, että katseen eksyminen varjostimeen ei ole pelkästään huono juttu (eipä kyllä kukaan näin väittänytkään). Varjostin kuitenkin toimii kuvassa elementtinä ja tuo lisämielenkiintoa. Kannatettava kehityssuunta. Intuitio-kuvaamista ja kuvan elementtien kanssa leikittelyä näkee melko harvoin katukuvauksen ulkopuolella.
Vs: Muotokuva Värien suhteenhan tämä ei ole mitenkään erityisen tehokas kuva. Ja kun sommittelukin on epäkonventionaalinen, ja neitojen ilmeen moniselitteiset, niin on ymmärrettävää että katsoja hakee selitystä vinossa olevasta lampun varjostimesta ;-)
Vs: Muotokuva Mielestäni ihminen on valokuvassa erityisen kiehtova silloin, kun hän näyttää siltä että hänellä on hallussaan jokin salaisuus, jotakin kosmista tietoa, mistä valokuvalla yritetään vangita todisteenmurunen. Tämmöistä meininkiä koetan hakea kuviin ja tässä opin tiellä jalostaa omaa silmää - oppia erottamaan erilaisia 'salaisuuksia' ja harjoitella valitsemaan & käyttämään niitä kiinnostavasti ja toimivasti erilaisissa yhteyksissä. Lampunvarjostin on taustalla sommitelman vuoksi + härnäämässä. Kuvahan toimisi mukavasti myös Henrican kyynärpään tienoilta katkaistuna. Kiitoksia muuten palautteesta - tästä parit boonuskuvat siis, ikään kuin saman paletin eri päistä: