Nykyisin tekijöitä on paljon. Alucat, Anytec, Alucraft jne. Löytyy hyvinkin tulevia ja kelirikkoaikaankin käyttökelpoisia.
Kyllä sitä ihan oikeasti on paniikissa, kun pimeällä selällä kelkka pysähtyy hyhmään. Ryhdyt repimään sitä pois siitä. Kelkka jatkaa uppoamistaan. Pillkihaalarit märkänä. Tunnet kun jää vajoaa alta. Ainoa valo on lähinnä pohjantähti. Kyllä siinä marraskuinen pohjoistuuli on ns. tissi poskessa. Muistona.
Merellä ollessa näkee, millä kuljetaan, ja mitkä seisovat laiturissa. (Varsinkin silloin marraskuussa hiukan tuulisemmalla kelillä ) Liikun tosin merellä pääasiassa jokin verran suuremmilla veneillä, mutta vuodesta -74 aina jonkinlaisella.
(Nää menee muusta kuin valokuvista jutusteluksi herkästi, mihin olen myös syyllinen, koska laitoin räpsyjä aihe edellä. Mutta onko se tässä nyt ja nykyään niin huono juttu, ettei loppuun asti mennä.) Liu'ussa tyhjentyvästä veneestä täytyykin tarinoida kun sellainenkin mainittiin ja alumiiniin puhe on mennyt. Mun eka vene merelle vaihtui Elannon jäsentarjoukseen uudesta Faster 440R mallista, jonka haimme Rastilan sillan kupeen liikkeestä. Vuosi taisi olla 82. Tyhjennystulppa toimi pitkällä vivulla mutta kun pari kertaa oli vene täyttynyt vedellä Kaivarin laiturissa meni hermo ja tuli soitettua tehtaalle Kellokoskelle. Siinähän oli vaan pikku käytännön ajattelemattomuus, ettei tulppaa nähnyt siellä takana syvimmässä peröpeilin osassa ja sopiva roska saattoi jäädä väliin suljettaessa. Vaikkpa kruunukorkki. Mutta kylläpä saatiin loistava kohtelu tehtaalla Juha Snelliltä. Vaikka venekin oli jo tarjouksessa olleena ylivuotinen niin laittoivat siihen laadukkaan kalvopumpun ja kysymättä lisäksi vaihtoivat hienot vaneriluukut alkuperäisten punaiseksi maalattujen peltiluukkujen sijaan. Päivittivät siis uudistettuun versioon ja kaikki takuuseen ilmaiseksi. ed. siis käsikäyttöinen pilssipumppu, ehkä Whale ed2. siis tuo ajattemattomuus oli suunnittelussa eli mitään varmuutta ei voinut olla oliko tulppa tiiviisti vaikka vipu oli kiinni-asennossa
Joo. Näyttää Nikonien käyttöohjeilla pääsevän pitkälle. Suunnilleen kaikessa muussa pärjää maalaisjärjellä. MOT. Ja Buster. Tuo venemaailman Canon.
Me ajeltiin paljon crossimoottoripyörillä jäällä ja yks kaveri oli aina ensimmäisenä ja viimeisenä liikkeellä saaristossa. Sillä oli naru kiinni apurungossa ja kanisteri narun päässä, että löytyi kun lähdettiin naaraamaan. Kyllä sitä sitten välillä naarattiinkin. Itse en ole kertaakaan upottanut, mutta lähellä on ollut. Ilman vauhtia olis mennyt.