It-tykkiäkin voi kuvata niin että se on suorastaan kaunis. Ylväs. Komea. Kuten on mahdollista kuvata kohdetta kaltoinkin - vaikkapa kaunista naista niin ettei itseltään näytä. Kyse on paljolti lahjoista ja opituista taidoista. Kaikilla ei riitä rahkeet, eväät eikä sisu kehittyä harrasteessaan. Eikä selittelyt ikinä paranna epäonnistumaa... Pienet erilaiset näkemykset rajauksesta saa nyt jäädä sillä yksi tykki voi pelastaa viikon kuvallisesta täyskatastrofilta. Oikein ihana tykkikuva! Hyvä -dramaattinenkin- valo. On todettava että katson, poikkeuksellisesti, kuvaa tabletilta ja tämä hieman söpöistyttää joitakin kuvia. Mutta on niin suuri tarve kehua ja kannustaa. Niin surullisia jotkin jutut olleet... voi voi ... Vastapainoksi kaipaa jotain hyvää ja tämä antoi mahdollisuuden. It-tykki...
Itsellesi kiitos ihanasta tykistä. Vaikea kirjoittaa ilman jatkuvia virheitä kun painaa uni öögia. Ei jaksa nyt korjata virheitä teksteissä. Pääasia että jotenkin ymmärtää.
Maltillisesti kuvakulmallista draamaa, hyvin taustaksi sovelias taivas, ripaus masentavaa betonia, sopiva värimaailma... Tässä kuvassa on itseasiassa todella paljon kohdallaan.
Simply Clever ŠKODA’s engineers design Simply Clever solutions for various situations we have to deal with in life. So whether you’re doing a spot of regular anti-aircraft defense, you'll always be prepared.
Niinpä. Lohjan Kalkkitehtaan pitkäaikainen johtaja Petter Forsström (Kalkki-Petteri) oli kova jätkä. Kun sota-aikana valtiolta ei liiennyt it-aseita kalkkitehtaan suojelemiseen, osti Petteri omat tykit, muistaakseni Sveitsistä. En tiedä oliko Suomessa muita yksityisiä it-pattereita. Jossain vaiheessa Petteri sitten lahjoitti tykit valtiolle. (Äijään liittyy paljon muitakin juttuja, googlettakaapa. Jäi eläkkeelle oltuaan 65 vuotta toimitusjohtaja, koska "yleinen eläkeikä on 65 vuotta".)
Kuvan Škoda voittaisi Mersunkin 6-0 Koala-kustannus – Mersu - Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa
Kiitoksia positiivisista kommenteista! Ja mukavaa että on vähän keskusteluakin virinnyt. En tiedä onko sama keissi mutta noista SakkeM:n mainitsemista tykeistä tuli mieleen, että joku aika sitten HS:ssä oli juttua vastaavista tykeistä jotka yksityinen taho hankki suojaamaan tehdasta. Niistä on vieläkin metsässä jäljellä korkeat betonitornit, joihin pääsy tosin lienee estetty. Tornien huiput ylsivät sodan aikana puiden latvojen yläpuolelle.
Boforsin 40-millinen maksoi ennen Talvisotaa nykyrahaksi muutettuna noin 300 000 euroa kappale. Ei mahdottomia, mutta rahaa kummiskin.
Vertasitko possun, leivän, perunan tai pellon hintaan suhteessa työmiehen tuntipalkkaan? Vai ostoskassiin Prismassa?
Paljonkohan se silloin sitten maksoi ja kenelle ja minkä lähteen mukaan? "Ennen Talvisotaa" on myös aika pitkä ajanjakso. Olikohan sillä isompi arvo kuin parhaalla työhevosella? (Tietysti mittaamaton kun sellaista tarvittiin eikä ollut tarjontaa. Niin hevosen kuin tykin suhteen.)
Kaikestako pitää tehdä jonninjoutavaa lässytystä? Puhukaa kuvista, kuvaketjussa. Menkää tykittämään ruunia höpöpalstalle!
Voi jeesus... Työväenopistossa voisi olla googlettamisen kursseja? No, Ilmatorjuntamuseo myy tuommoista julkaisua, ei maksa kuin vitosen: Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-1990 - ILMATORJUNTAMUSEO Sen mukaan 40 mm Bofors maksoi 1937 noin 800 000 markkaa (Muistatko vielä, mikä se oli?) Kun kaivetaan Tilastokeskuksen muunnin ja syötetään sille vuosiluku ja hinta, saadaan nykyrahan vastaavuudeksi 302 200,58 euroa. Maksajana oli Suomen valtio ja maksun saajana myyjä, ruotsalainen Bofors-tykkitehdas. Suomihan osti sitten lisenssin, ja Valtion Tykkitehdas valmisti ko. mallia kymmeniä kappaleita. Talvisodassa 40 mm Boforsilla pudotettiin 128 lentokonetta, ja jatkosodassa noin 400. Pudotusta kohti ammuttiin 392 laukausta, mitä pidettiin vähäisenä. Hevosen hinnan saat ihan itse selvittää... (BTW, joskus kun tein taittoja ja julkaisujen suunnittelua, tein Helsingin ilmapuolustuksen jonkin juhlavuoden näyttelyn julkaisun. Siinä yhteydessä se tuli oikoluettuakin aika tarkkaan En nyt enää ole ihan varma, mutta luulen, että se oli tuo: Antikvaarinen kirjakauppa Menec - Ilmatorjuntavoitto 1944. Helsinki pelastui )
No hyvä! Markan muistan, sotaa en. Muistan kuitenkin että ennen mun syntymää markasta poistettiin nollia. Markasta tuli penni ja satasesta markka. Tai siis "muistan" senkin samoin kuin sodan.. ja siitä että seteleissä oli vuosi 1963. Mutta kiitos lisätiedoista. Täytyypä harjoitella hevosen hinnan selvittämistä. Löysin vasta viitteen taas ihan toiseen aikaan ja toiseen markan arvoon. Hevosen hankintahinta oli 1800-luvun loppupuolella 250-400 markkaa. https://www.lapinlahti.fi/loader.aspx?id=009c3e6d-03dd-4750-b296-124a66eab26f Saattaapi olla että kivääri on maksanut 1800-luvun loppupuolella hevosen verran. Viittiikö Sakke googlata onko näin?