Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Niin nykyään... tai niin, ehkä ei koskaan. Mutta keskarikokoa olisi aika hyvin jo käytettynä. Voi siirtää ja tehdä siitä ison monella valotuksella.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Kysymys piirtoympyrän koosta on suhteellinen, suhteessa käytettyyn kuvakokoon. Kuvaan 24x36 digikennolle ja yhdistän kuvia fotarissa. Tällöin panoramassa tulee aina ympyrän reuna vastaan. "Kuvakoko" on siis lähes piirtoympyrän levyinen. Mitä suurempi piirtoympyrä, sitä laajempi panorama. 150-millisissäni ympyrät vaihtelevat välillä 190mm-254mm. Vinjetointia saa poistetuksi fotarissa, mutta pidän sitä kuitenkin vältettävänä objektiivin ominaisuutena. Aivan toinen seikka on tehdä vinjetointia fotarissa. Silloin (yleensä) tummenetaan kuvan keskikohta keskipisteenä kaikkia reuna-alueita. Palkilla (filmille) kuvattaessa siirroista aiheutuu vinjetointia vain säädön suunnassa ja se on harvoin tavoiteltu kuvallinen tehokeino. Digikuvausta varten esim. Sinarilla on P3-järjestelmä, jossa on digikennon mitoituksella olevat objektiivit. En tunne laitteita enempää, mutta ominaisuudet ovat tykkänään erikokoiset kuin filmikuvauksessa. Näissä jutuissa kuvatut välineet ovat leimallisesti filmiaikana tuotettuja ja luonteenomaisia filmikuvaukselle. Fysiikan lait tosin ovat samat tallenteesta riippumatta. Aivan yksi lysti, minkä otsikon alla juttu on, kun sisältö on ymmärrettävää.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Ehkä, mutta ettei digissä tarvita ympyröitä, oli kyllä Jukelta hauskasti sanottu. Joo, siis määrittely siitä, mikä on iso koko.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä No, mä kuvaan kyllä käytännössä, en teoriassa. Käytän siis vain hyväkseni ominaisuuksia ylittämättä niitä.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Joo, P3:ssa käytettävien sinaron digitalien piirtoympyrä on ihan shiftillä varustettujen keskarilasien kokoa, koska kennopintaa on vain 645:n verran. Miksi panoraamassa tulee ympyrän reuna vastaan, panoraamakuvahan otetaan nodaalipisteen ympäri kiertämällä, shiftausta käytetään silloin kun on valittu auttamattomasti liian pieni kenno sinne palkin taakse...
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä On valittu ainut käytössä oleva kenno, kun ei ole valinnan varaa Shiftauksella imitoidaan filmikokoa, ei kuvaustekniikkaa.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä - kun 395mm piirtoympyrä ei riitä Tässä esimerkki, kun tarkennettu täydellä aukolla eikä tsekattu kuvaa himmennettynä. 165mm Super-Angulonin 395mm piirtoympyrä loppui pahasti kesken.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä - kun 395mm piirtoympyrä ei riitä Mukava kuva, ja ennen kaikkea onnellisen näköinen mies. T Jukka
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Piirtoympyrästä johtuvan vinjetoinnin arviointi on kyllä yllättävän vaikeaa. Pimeillä laseilla sitä ei aina himmennettynäkään näe. Toisaalta perinteinen vv-suojien yms. vinjetoinnin tarkastuskeino, katsominen tähyslasin viistotuista kulmista tai linssin puolelta, suotimen/vv-suojan laidasta että tuleeko tähyslasi näkyviin vai ei, myöskään ei vaikuta takuuvarmalta konstilta. Jonkun kerran käynyt vähän sama efekti, vaikka olen katsellut tähyslasin nurkista tai linssin etupuolelta että himmennettynäkään näkyville ei tule itse tähyslasia. Toiset neuvovat nimenomaan käyttämään tätä tapaa ja toiset selittävät että näin ei voi tarkastaa piirto-ympyrää koska se ei ole sidoksissa aukkoon (paitsi piirto/valoisuuden muodossa ja siksi spekseissä on yleensä ilmoitettu f/22)
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Tästä sitten klasi joka on tarkoitettu 9x18" negalle, ainoa miinupuoli on koko/paino n.90lg http://www.ebay.de/itm/Huge-Aerial-Lens-Kodak-Aero-Ektar-6-3-48-1217mm-/270852760106?pt=Film_Cameras&hash=item3f1015222a
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=apo%20symmar%20360%20mm%206%2C8%20%20photos&source=web&cd=1&ved=0CCEQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.galerie-photo.com%2Fobjectifs-gf-caracteristiques-apres-henri-gaud.xls&ei=8M-HT4vLH8zVsgb8w7ijCw&usg=AFQjCNEzGGvaB9XgxAmdbsx9RB7PrWfOMw&cad=rja Pdf 632 lasia listalla
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä G-Claron on vanha prosessilinssi. Käytettiin varmaan reproissa ja isoissa suurennuskoneissa. Linssi on lähes täysin symmetrinen (Gaus) ja korjattu korjattu apokromaatiksi. Olen nähnyt G-Claronilla tehtyjä korukuvia, joiden terävyys ja kontrasti oli henkeäsalpaava. Vastaavasti ei varmaan kaikkein paras muotokuvalinssi, kun huokoset voi laskea Jos se vaan on kunnossa eli tarkentuu äärettömään, niin kyllähän siinä on huikea linssi maisemakuvaukseen. Terv. niffe
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Moro,itsellä hyllyssä G-Claron WA 270 mm f 11 ,kuulemma ympyrää"riittävästi" Äärettömään en ole kuvannut ei ole tietoa kuin pelittää.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä http://www.schneideroptics.com/info/vintage_lens_data/large_format_lenses/symmar/ Sanokaas muuttuuko piirtoympyrä kun Symmarista ottaa toisen linssiryhmän pois? Angle of coverage (piirtokulmako?) on niissä 70 astetta normaalisti. The Symmar was originally introduced in 1920. It is a 6-element, 4-group, symmetric design with a 70° angle of coverage. The Symmar lenses are "convertable". Like most large format lenses they are constructed with two cells which fit into the front and back of a shutter. By removing one of these cells and using only half the lens, the user can create a lens with substantially longer focal length. The resulting longer focal length lens will produce a softer image that can be useful for portrait photography. 24x30cm kameraan olisi yksi vaihtoehto Convertable 300 /500 Symmar. Toisena katselin Apo-Nikkoria, joille on ilmoitettu piirtoympyrä 1:1 vetämällä joten siitä laskee äärettömän ympyrän jakamalla kahdella. 24x30cm diagonaali lähenee 400mm. edit. Löysin yhden maininnan asiasta, jonka mukaan piirtoympyrä ei juuri muuttuisi. Siten "angle of coverage" kapenee. At the 500mm focal length, you won't see much change in image circle size.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Sain eilen antiikkisen Cooken Series V, 8x10'', focus 13,31'' (338mm). Se on tripletti. En ole ennen tutkinut erikseen objektiivien piirtoympyrää mutta heti paketin aukaistuani taisin yhden tavan löytää. Oli aurinkoinen ilma ja asetin aurinkoa kohden levyn (lehden) ja mittanauhan, sitten objektiivin täydellä aukolla sen eteen ja etsin polttovälin. (Ei syttynyt lehti palamaan mutta varmaan kuuma oli. Terassin lasit olivat myös välissä.) Katsoin että objektiivin optinen akseli osoittaa tiettyyn kohtaan ja sitten käänsin objektiivia niin pitkälle että auringon kuva alkoi vääristyä, himmetä ja hävitä. Etsin kohdan missä kuva oli vielä varsin samanlainen kuin auringon ollessa kohtisuoraan optisella akselilla. Vähän takaisinpäin siitä ja luin optiselta akselilta ihan vapaasti sihtaamalla lukeman mitasta. Ero keskikohtaan oli 16cm joten piirtoympyrää on 32cm. Tämän jälkeen sama aukolla 64, joka on pienin aukko tässä. Piirtoympyrä kasvoi reilusti ollen 50cm.
Vs: Ison koon lasien piirtoympyröitä Kyllä, en valehdellut. Muistan toki lukeneeni jotain epämääräistä selostusta pimeästä huoneesta ja pistemäisestä valonlähteestä, mutta minua kiinnosti piirtoympyrä nimenomaan äärettömään. Vähintään keksin soveltaa aiemmin kuulemaani kun aurinkoisella terassilla paketin avasin. Ne on nuo maailman erilaiset pyörät jo keksitty ja luultavasti sitä olisi mielipuoli jos saisi tyydytystä ihan uusien pyörien keksimisestä. Nimittäin tuskin ne kovin fiksuja olisivat. Vanhoissa on vara parempi. Tuossa on yhdellä tapaa mitattu piirtoympyrä yhdelle klassikko-objektiiville nyt kaikkien tiedossa. Valmistajan mukaan se riittää vain 8x10 tuumalle. Kuvaamalla näkee sitten kuinka paljon piirto heikkenee reunoille. Olen lukenut ettei ihan kaikki konstruktiot kasvata juurikaan piirtoympyräänsä himmentämällä. Lieköhän siinä eniten merkitystä objektiivin rungon rakenteella eli siinä missä kulmassa mekaaninen vinjetti tulee kuvaan?
Tässä on aloittelijalle vinkkiä kuinka tutkia erilaisia objektiiveja, että minkäkokoista kuvaa ne piirtävät. Sopii myös englantia ymmärtämättömälle.