Kertokaahan mulle näistä kameroista ja koko kuvausprosessista. Vanhan ketjun löysin jossa oli juttua ihan palkkikameroista ja fieldeistä ja vähän pressikameroistakin. Jaksaisittekohan vähän kerto noiden kuvausfilosofiasta ja käyttötarkoituksesta ja eroista, sekä ehkä hieman vertailla mahdollisia kameroita ja kertoa hintaluokkaa. Ehkä hieman omia kokemuksia laitteista ja tähän liittyen omasta kuvaustyylistä. En kylläkään nyt "hetkeen" (pitkään aikaan) ole hankkimassa mutta homma on alkanut hieman kiinnostaa, ainakin olisi kiva näistäkin jotain tietää. Filmien kehitys siis onnistuu ilmeisesti eri spiraalilla/purkilla samaan tyyliin itsekin ja vedoksiakin saisi Vastavalon (Tampereen Yliopiston kameraseura) pimiöllä jos hommaisi pitempipolttovälisen suurennusobjektiivin. Skanneritkin näkyis tuolle 4x5 koolle taipuvan vielä tommosessa "harrastajahintaluokassa". Jos tämmöinen sitten "isona" tulis hankittua, niin luultavasti en jaksaisi ainakaan ihan raskasta palkkia kanniskella, vaan joku liikuteltavampi sen laitteen tulisi olla. Asiasta innostuin mm. tämän portfolion selailun jälkeen (ainakin oletan että osa kuvista on isomman koon filmille kuvattu): http://www.stephanvanfleteren.com/portfolio.htm (Edit: voi tietty olla että 6x7 tai 6x9 riittää noihin, mutta kuitenkin..)
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Mulla ei ole kovin pitkää kokemusta laakakameralla kuvaamisesta, joten vastaukset ovat enemmän omia käsityksiä kuin perimmäisiä totuuksia. Täydellistä vastausta ei varmaan ole. Kokeillaan karkeita yleistyksiä kuitenkin: Jos noista kameratyypeistä lähtee liikkeelle niin mainitsemallasi jaolla pressi- ,field- ja palkkikameran ominaisuudet muuttuvat pressistä eteenpäin niin, että säädöt monipuolistuvat ja käsivaramahdollisuudet ja tilanteisiin reagoiminen heikkenevät ts kohteet ovat staattisempia. Paino on kameramallikohtainen ominaisuus. Mikä itselle sopii riippuu siitä, mitä haluaa kuvata. Itse päädyin keskitien ratkaisuun eli puufieldiin. Kohtuullisen kevyt ja kohtuullisesti säätöjä. Maisema ja potrettikuvaus oli ajatuksissa. Vaativaan arkkitehtuuri tai tuotekuvaukseen säädöt eivät riitä. Palkki voisi olla sopivampi, jos niitä kuvaa. Pressikamerat olivat aikanaan sanomalehtikuvaajien työkaluja. Käsivaralta kuvasivat ja arvaamalla tai mittaetsimellä tarkensivat. <COLOR color="red"]EDIT:</COLOR> Etu ja takalautojen kallistuksilla, siirroilla ja kierroilla hallitaan sommittelun hienosäätö, syväterävyyttä ja perspektiiviä -lyhyesti. Tarkemmin esmes tuolta Filosifiasta en osaa sanoa, mutta oma kuvaustyyli on laakakameralla enemmän etukäteen pähkäilevä ja harkitseva kuin intuitiivinen ja kokeileva. Tahti on hidasta. 10 laakaa päivässä on ennätys, mutta siihen joutui räiskimään. Itsestä se varmaan on kiinni. Voisihan tuolla ottaa samalla tavalla kuvia kuin kinarilla -otetaan varmuudeksi, josko siitä tulisi jotain -tyylillä, minulta se ei ole onnistunut. Hintaluokka normaaliopiskan ja parin kasetin kanssa lähtee 4x5:n noin 500 eurosta ylöspäin. Isompiformaattiset ovat jo lähdössä kalliimpia. Tuolla rahalla saa minkä tahansa noista yllämainituista tyypeistä, kun sopivasti kohdalle osuu. Ei tosin välttämättä luokkansa tähteä, mutta kuvauskelpoisen pelin kuitenkin. Filmin kehitys ja kasettien lataaminen onnistuu kotonakin. Minulla on Jbon systeemi ja vaihtopussi. Spiraalille menee kerralla 6 laakaa eli 3 kaksipuoleista kasettia. Jos sinulla on koolle sopiva suurennuskone käytössä niin laki juu. Minä olen joutunut tyytymään skannerilla vedostettuihin. En ole viitsinyt haalia lisää pölyä negoihin pinnakkaisia ottamalla. Parhaimman käsityksen saa, jos on mahdollista lainata jostain kamera kokeiltavaksi. Olisiko tuossa alkuun, muut voivat lisätä ja korjata mun väärinkäsityksiä.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Kokeilu tosiaan varmasti olis mukavata. Mitenkä nuo kasettihommat toimii, montako filmiä menikään kerralla kameraan ja miten niitä vaihdettiin jne.? Joku tuommoinen potrettien yms. tapainen se varmaan olisi, mikä itselle sopisi. Mitenkä hyvin noille presseillä tai fieldeillä kuvaa kohtuullisen nopeasti, kannattaako käsivara unohtaa jo heti alkuun kun näistä puhuu ja minkälaisia aukkoja olis käytettävä? Arkkitehtikurssilla oli joku Arcan palkki ja siitä oli puhe, että vaatii aika pientä, ettei tule kovaa vinjettiä yms.. Jos joku pystyy lonkalta heittelemään parit jollain lailla suositeltavat vaihtoehdot niin voisin niitä googlailla myös.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) kasetit on kaksipuolisia nykyään. Yhteen kasettiin menee kaksi laakaa, yksi kummallekin puolella. Kuvaus fieldillä ja palkilla jalustalta etenee kutakuinkin seuraavasti, kun on keksinyt, mistä haluaa kuvan ottaa: suljin avataan suurimalle aukolle ja tähyslasilta sommitellaan, tarkennetaan ja säädetään syväterävyys ja perspektiivi halutuksi. Valon mittaus ja arvot opisjaan ja suljin kiinni. Kasetti sisään ja pelti pois. Laukaistaan kamera lankalaukaisijalla. Pelti paikalleen ja laitetaan muistiin kumpi puoli tuli kuvattua. Seuraavan kohdalla sama alusta. On pressikameramalleja joihin voi laittaa kaseti nvalmiiksi ja ottaa pellin pois. tarkennus mittaetsimellä tai arvaamalla, samoin valotus mittarilla tai arvaamalla. Sommittelu erillisesta kehysetsimestä. Nykykamroihin tottuneelle kynys kuvata käsivaralta Pressin kuvausnopudella on aika korkea. Onnistuu, mutta vaatii rutkasti asennetta. Fieldeissä ei valmiina ole etäisyysasteokkoa tai kehysetsimiä, mutta ei sellaisia mahdoton ole itsekään tehdä/rakentaa. Varsinaisesti niitä ei ole siihen takoitettu -ymmärtääkseni. Ovat enemmän nimensä mukaisesti mukana kulkevia usein keveitä kenttäkameroita. Menevät pienempään pakettiin kuin palkit ja ovat hieman nopeampia saattaa kuvauskuntoon. Pressikameroista mm Graflexeja liikkuu USAN ebayssa. En tunne niitä lainkaan, joten malleja en osaa sanoa. Linhofilla on usean tyyppisiä kameroita. Horseman ja Toyo ovat muita merkkejä. Puisia fieldejä ovat esmes Tachihara ja Shen Hao. <COLOR color="red"]EDIT:</COLOR> Edullisimmat laaka-kamerat taitavat löytyä Suomesta mm laukun myyntipalstalta. Sen verran kameroista, että on myös kameramalleja, jotka osuvat väliin tai ei kunnolla mihinkään tässä käyttämääni kameratyyppiluokkaan. <COLOR color="red"]EDIT 2:</COLOR> Isonkoon opiskojen valovoima suurimmillaan on f:4:n hujakoilla, usein heikompi.. 4x5:llä syväterävyys on erittäin pieni tuolla aukolla, joten käsivarakuvaus vaatii himmentämistä reilusti ja tai siirtoja. Käsivarakuvas onnistuu silti, kun sen osaa. Siitä on esimerkkeinä paljon lehtikuvia mm sodan ajalta. Helppoa se ei ole.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Juhaa tuossa jo aika paljon kuvailikin, mutta vähän mun juttuja... Ensinnäkin "laakafilmikuvaaminen" on sitä aidointa, vain aste camera obscurasta eteenpäin. Optiikka, aukko ja "takaseinä=filmi" joka siirretään sopivalle etäisyydelle objektiivista jonkinlaisen tarkkuuden takia. Tosin tuohon käytetyssä ajassa merikotkat parveilevat nakkikioskilla ja se kaunotar, jolle ehdotit muotokuvausta, on jo ollut Kreikassa töissä, toista viikkoa. Homma on siis "hidasta", mutta suunnittelemalla voi tietty tehdä ihan mitä vaan. Esim. mäkihyppääjän alastulon kriittisen pisteen yli tai kioskimurron tai mitä tahansa, jonka vain voi tietää etukäteen. Mutta, laakafilmiä ei varmaan voi perustella käyttöön jollei: ole tarve studiokameran säätöihin ja terävyysalueen ja jopa "perspektiivin" hallintaan ole tarve kehittää yksittäisiä filmejä eri tavoin ole halua löytää rajojaan detaljien suhteen kuvissa, joita saa aikaiseksi ole kiinnostusta hankkia yhä suurempia ja painavampia pimiölaitteita ole kiinnostusta kantaa painavia romuja turhaan ole kyllästystä kaikkeen liialliseen Silti, ensimmäinen laakanega on jotain suurta. Ja parhaimmillaan näkemys tiivistyy niihin muutamaan hyvään kuvaan vuodessa. Siis niihin, jotka ovat heti haluttuja, ei toivottuja. Itse toivon joskus löytäväni 8x10" kameran, kun vastaava suurennuskonekin tuli hankittua... Ideoita olisi kahteen kuvaan - toinen keväällä ja toinen kesällä. Laakaa ei näppäillä. ... ellei sitten jollain Linhofin käsivarakameralla/jenkeillä... Noi on se toinen laakafilmijuttu. Periaatteessa kai isoa negaa halutaan kuitenkin käyttää, jotta saadaan mahdollisimma "laadukas" kuva aikaiseksi. Koolla on väliä, ei voi mitään. Vaikka sisältö tuskin paranee merkittävästi, on isolla koolla yleensä apuna pari muuta juttua: a) pakko miettiä, ennenkuin saa edes systeemit paikalle b) ei millään ehdi ottaa 10-12 huonoa kuvaa, hyvä jos edes sen yhden Hienoa hommaa!! Nauti, mutta älä odota helppoutta
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Itse kanniskelin Sinarin P mallia kommandoreppuun pakattuna maastossa useita vuosia.Totesinkin,että varsinainen palkkikamera maisemakuvaukseen on turhan monipuolinen.Säädöistä riittää etulaudan nosto- ja kallistusmahdollisuus.Olenkin nykyään pärjäillyt mainiosti Crownilla,josta on poistettu mittaetsin.Tarkentaminen käy parhaiten mustan hupun alla luupilla tähyslasilta suoritettuna.Jalusta on tietenkin pakollinen varuste,mutta Crown ei vaadi kovin järeää sellaista Sinariin verrattuna. Päivän annos filmiä on yleensä kaksi kasetillista 400:sta ja toiset kaksi kasettia ladattuna 100:lla laakalla.Näidenkin yhteensä kahdeksan lätyn käyttämiseen menee jo päivän energia. Filmin kehittäminen ja pimiötyöskentely ei ole sen kummaisempaa kuin pienemmilläkään filmikokoloilla.Välineet ovat vain hieman suurempia. Svitantille vihjeenä,että sitten kun innostut,niin täällä on Crown Graphic varustettuna huolletulla 135 mm:n Optarilla,muutamalla 9x12 kasetilla ja parilla paketilla 9x12 filmiä.Tälläisella paketilla jo pääsee aloittamaan.Hintataso tälläiselle setille on kohtuullinen 450 euroa.Sen jälkeen se vie mennessään kaiken ajan ja rahan.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) "Muistiin laittamiseen" on hyvin yksinkertainen keino. Kasetinkannen kanta on toiselta puolelta valkoinen/hopea tms. vaalea ja toiselta puolelta musta. Kasettia ladattaessa laitetaan valkoinen puoli päälle ja valotuksen jälkeen musta, jolloin ollaan aina selvillä valottamattomista/valotetuista filmeistä.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Tuo esimerkiksi on hyvä konsti, edellyttäen, että on tuollaisia kasetteja. Mun vanhat Ritewayt eivät ole. Joissain on pellin toisen puolen yläosa musta. Vaihtopussissa ladatessa ne menevät miten päin sattuu, joten olen joutunut käyttämään toisia konsteja. Uusimmilla muovikaseteilla kätevämpää.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Itse olen työntänyt darkslidet paikalleen ennen kun alan filmiä lataamaan. Sitten vaan avaa hieman kasettia ja työntää filmin paikalleen. 100%:sti mennyt oikeen tähän mennessä. Tosin itellä on pari 4x5 kasettia, joissa on kirjoitettu valotettu / valottamaton eri päin kun 9x12 kaseteissa. Vaikee arvata, että enää en kanna niitä 4x5 kasetteja mukana ollenkaan. Kertaalleen jouduin pläräämään kaikki kasetit tuon sekasotkun takia läpi, kun en ensin tajunnu mistä on kyse. Meni vissiin 5 valottamatonta filmiä viduiks sen takia. Ja noi kun ei ole halpoja...
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Tärkeintä lienee, että on omat rutiinit, joita aina noudattaa. Se karsii virheet. Mikä muuten estää maalaamasta/teippaamasta kasetinkansiin omat merkit? Mäkkärin kasetinkansi osittain paikallaan -keino saattaisi toimia hyvin vaihtopussissa, kunhan pussi on riittävän suuri.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Aina kannattaa hankkia suurimman koon vaihtopussi; en oikeastaan ymmärrä miksi sen pitäisi olla pieni. Suurinpiirtein saman tilan vievät laukussa.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) muotokuva ilman mittaetsintä menee niin että ensin tarkennetaan. sitten toivotaan että kohde ei liiku ja ladataan kasetti kameraan. sitten laukaistaan. fieldin helppous oli mulla harhaa koska helppous mulle tarkoitti "ei jalustaa" ja jalustan kanssa on sitten sama onko palkki vai mikä. mulla ensin oli crown graphic (hintaluokka 200 euroa - oikeasti) ja nyt on toyo-view(palkki). fieldeissä etulauta voi rajoittaa opikan kokoa (takaelementin kokoa). tarkkoja kuvia on vaikea saada. staattisia kohteita pitänee kuvailla, lapsien kuvaamiseen tarvitaan suopeat jumalat tai paljon valiumia. kyllä se tässä taitaa mennä kuten keskarissakin, vasta kun yrittää kinariruudusta keskarivedosta niin tajuaa "laatueron". mutta kuten tuossa jo tulikin, hyvä kuva voi silti sattua myös kinoruutuun, harmi juttu sinällään ,D
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Ensimmäisen LF vedostussession jälkeen on kyllä sanottava jotta VOI JUMALAUTA miten paljon sävyjä tuohon 9x12 negaan mahtuu. Tosin jotain ongelmantynkääkin löytyi. Missä lienee vika kun lähes jokaisessa negassa on reunassa hieman vähemmän valottunut raita. Näkyy vedoksessa tummempana. En oikeen keksi sille mitään syytä. Valovuotohan tuo voisi olla, mutta miksi kaikissa kaseteissa vain toisessa reunassa. Ja vuoto olisi jokaisessa kasetissa. En nimittäin löytänyt yhtään negaa jossa tuota ei olisi ollut. Ja kasetteja on ollut käytössä kuutisen kappaletta. Täytynee skannailla pinnakkaisista kuva jossain vaiheessa, jotta voin pistää tännekin.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) ...tai vähemmän kehitetty? Kehite ei ole päässyt vaikuttamaan koko aikaa. Puhdasta arvailua, mutta tuokin kannattaa ehkä tutkia.
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Hmmm tuo kehitteen vähäisyys voisi muuten olla syynä... Tosin laitoin juuri sen määrän mitä Jobon tankille käskettiin laittaa. Ihmettelin, että miksi ero 9x12 => 4x5" on niin iso. (1200 ml => 1500 ml) Täytynee seuraaviin laittaa vaikka parisataa milliä lisää kehitettä josko sitten kehittyis paremmin. Itse asiassa 4x5 negoissa joita kehittelin muutaman, niin ei näkynyt tuota. Josko siinä tuo 1,5 l riittäisi. Kiitoksia hsm
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Haiskahtaisi tuo reunoilla oleva vaalea rantu enemmänkin kehitysvirheeltä, kuin valotuksen aikaansaamalta. Jobon purkilla aiemmin paljonkin kehittäneenä muistelen tuon liikuttelun olleen tärkeä noilla laakafilmeillä. Monipuolinen liikuttelu, että virtaukset siellä purkissa ovat joka suuntaan tasaiset. Purkkia ylös alas ja samalla kiertoa silleen vähän kahdeksikolla. Nuo laakapitimet ovat aika ronkeleita liikuttamisen suhteen. Jos näkisin esimerkin, niin osaisin varmaan heti sanoa, johtuuko liikuttelusta. Kapa
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Meille opetettiin että (9x12 filmilläkin) Jobon purkki "piripintaan" liemiä vaan, ja liikuttelustrategiana jatkuva pitkin pöytää edes takaisin rullaaminen jolloin ajat lyhenee 10-15%. Purkki taisi kyllä kai vain puolikas tuosta, eli sisään mahtui yksi spiraali juuri ja juuri. (Perus-Patersoneihin verrattuna purkki - tai pätkä oli siis yllättävän pieni, siis sellainen minimaalinen osa isompaa, laajennettavaa Jobon systeemiä mitä ensisijaisesti kai on ajateltu käytettäväksi Jobon kehitysautomaateissa.)
Vs: Ison koon kuvaamisesta (4x5 ?) Kukaan ei ole tainnut vielä muistuttaa mahdollisuudesta kehittää laakafilmit altaassa? Itse käytän sitä systeemiä, mitään ongelmia ei ole (vähällä kokemuksellani) ollut, joten aikomus olisi jatkaa samalla tyylillä. Niko