Otsikossa ongelman aihe. Selittäkääs ensin näiden perimmäinen tarkoitus ja mahdollinen suhde. Mulla olis nimittäin (koulu)tehtävänä kuvata eräs kuvasarja filmille. Filminä on mustavalkonen Ilford FD4 125. Lisäksi käytössä on Nikon D70s, jolla ajattelin ensin testata mm. kuvakulmia, ja kuvata vasta lopulliset versiot filmille. Ongelma onkin se, että millä ISO-arvolla kuvaan testikuvat, jos filminä on filmikamerassa (Nikon F50) tuo edellä mainittu? Nimim. aloittanut digillä.
ISO ja ASA on vaan eri standardiorganisaatoita, mutta arvot on samat, nykyisin taidetaan kylläkin pelkästään käyttää ISO merkintää(?). edit: eli siis ASA 200 = ISO 200
Niin ja siis toi ASA nimitys vaihdettiin ISO:ksi aikoinaan, eli muuten kaikki pysyi ihan samana. Asa on lyhenne "American Standards Association" sanoista ja ISO "International Standards Association".
Eli siis suhde on, ja se on 1:1 Myös lukuarvortaan erilaisia DIN-standardin arvoja on käytetty aikaisemmin, mutta ne ovat jääneet kutakuinkin pois.
mutta kennon valmistajat eivät välttämättä noudata ihan tuota ISOn speksiä. Ainakaan Kwannon. Canonilla kun hintalappu pienenee niin vastaavasti 50ASA vastaava todellinen iso arvo kasvaa ,) D70sestä en tiedä, valotusmittarillahan tuo selviäisi (vaikka F50kin mittarilla).
Samaa olen huomannut. Ainakin muutamassa artikkelissa DPReview kertoo benchmarkeissaan sulkeissa 'todellisen' ISO-arvon. Oliskohan ollu ainakin 300D:ssä kun todellinen ISO arvo on merkitty arvo kertaa puolitoista. Muiden merkin laitteissa en muista nähneeni moista erikseenmerkitsemistä.
Juu, ihan samoin kuin ennen ASA400/DIN27.. Se että kamerat antavat erilaisia valotustuloksia johtuu todella monesta asiasta, muta yksinkertaistaenhan kaikki voi sanoa olevan ISO-eroja, aivan kuten vaikka ISO800 filmienkin erilaiset ISO:t..
Mistä olet poiminut nuo arvot? Mulla nuo ISO-arvot menee kyllä hyvin pitkälle yksiin filmikameraan verratessa (tai ainakin niiden valotusmittareihin samoista pisteistä. Myös arvolla 50 ISO, se puolittaa oikeasti varsin tarkkaan tuon 100 ISO:n (ehkä edullisemmat kuluttajakamerat poikkeavat, tai sitten olen mittaillut pieleen)
Lunasixistä, jolle olen kalibroinut kehitykseni ,) ..mutta seuran Minolta spotti antoi saman suuntaisia arvoja. Mutta sitten kuitenkin pitää sanoa että noillahan ei ole mitään väliä niin kauan kuin tulee kaikista prosesseista hyvä jälkeä.. ...350deestä en ole nyt varma oliko se 125 vai 160 kun se sanoi satasella olevansa. edit: ...no pitihän tuota nyt tarkistella. studio salamoilla olin mitannu noi korrellaatiot mutta nyt iltasella ambient tungsten olosuhteissa näkyisi olevan aukon heitto... ei nää mun testit sitten taas taitaisi ihan iso-sertifikaattia saada kuitenkaan. .. noh pääasia että plus-xän kehityksessä kaikki klappi on niinpäin että tulee nappi kehityksiä.
Tuo on totta, eikä filmiä ja digi-ISO:a voi oikeastaan suoraan vertailla. Kohina ja rae on niin eri asioita ja eri näköisiä, kuin myös tuo dynamiikan käyrä.. Mulla on tuo "ammattilaiskamera" 1Dmk2, johon canon on ehkä panostanut enemmän ja sen on ikään kuin ehkä oltava ainakin valotuksessa lähelle noita sovittuja ISO:n arvoja, luulisi
Näin ne pojat internetissäkin puhuvat. .. ja istuuhan se tuohon mun alkuperäseen verrantoonkin. euroja kun on pitänyt laittaa jonoon enempi mk2sen kuin mun viskotun G2sen ostossa ,D
Tarkennuksena vielä: Standardin mukainen ISO-arvo sisältää sekä ASA, että DIN-arvot, eli ISO merkintä pitää olla esim: ISO 400/27º Jos merkintänä on pelkkä 400 on kyse ASA-standardin merkinnästä, ja 27º on DIN-merkintä. Käytännössä nykyään käytetään vain ASA-lukua, kun puhutaan filminopeudesta. Hieman lisää infoa wikipediasta
Kaikissa Canonin kameroissa tuo ISO on oikeasti herkempi kuin mitä kameran arvo väittää. Ei tee eroa, onko kyseessä 1DmkII vai 20D, ainakin jos ao. testailusivustoon on uskominen.... Suoraan linkki, esim. 5D:n testiin, jossa ko. asia on mainittu: Canon EOS 5D Review Itse en tätä ole 20D:llä huomannut, tai ainakaan se ei ole haitannut. Perusasetus on 3/4 aukkoa alivalotuksen puolella.. noin keskimäärin, riippuen valon suunnasta ja kohteesta, mitä kuvaan. Pistettä kun ei perskeles ole.... no seuraavassa rungossa se on.
Historiaa Vanhoja käytössä olleita herkkyystaulukoita olivat mm. Hurtier&Drieffeld, Schneiner, Neuvostoliitossa oli GOST-asteikko jne. Mulla on jossain vertailutaulukko, mutten löytänyt tähän hätään. Tuuppaan jonnekin esille kun löydän sen.
Kommentoidakseni tekemisiäni.. Kuvasin siis tossa tammikuun alussa mv-filmille kuvasarjan koulutyötä varten. Tyhmänä en vaan ole edelleenkään oppinut, että Nikonin D70s:n näyttö esittää kuvat aina paljon kirkkaampina kuin mitä ne todellisuudessa tietokoneen näytöllä on (kontrastit ja kirkkaudet ihan kondiksessa kuitenkin). Pimiössä vedostusvaiheessa noita oli kuitenkin helppo parannella; vähemmän valoa, enemmän kontrastia, ajan kanssa kikkailua. Mustavalkopaperikuvat nyt aina on hienoja oli ne mitä shaibea tahansa (varsinkin itse vedostettuna), mutta selkeä apu oli siitä, että osas noita aikoja ja aukkoja sovittaa yhteen kameroiden kesken. Suurin ongelma (kuvatessa ynnä vedostaessa) oli niiden kuvien kanssa, joissa kuvauksen kohde oli valon tuottajana. Ne onnistuivat kuitenkin itselleni riittävällä tasolla. Ylipäätään, kiitos kuuluu teille jotka mua autoitte tässäkin probleemassa. : P