Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Nyt potkaisit kyllä pyhää lehmää persauksille. Jokainen täällä ymmärtää, että ylisämpläys skannauksessa on skannerivalmistajan markkinointiosaston julma vitsi, mutta annapa olla, kun ylisämpläys tehdään digikameroissa. Silloin pystytäänkin yht'äkkiä luomaan merkityksettömien pikselien populaatio, josta japanilaisen tähti-insinöörin jalostamilla suuperalgoritmeillä poimitaan vain ne kaikkein merkityksellisimmät (ne, jotka ovat saaneet ns. Kalifornian aurinkoa?) ja luomaan uutta sisältöä kuviin. Tämä visuaalisen valaistumisen konkretisoituminen tietysti edellyttää Epsonin tulostinta, jotta saadaan 12 värillä kaikki tallella olevat 128 sävyä tulostettua.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Taustoitan kysymystäni vielä hieman, ettei mene ihan pikselien viilaamiseksi. Minulla on siis digijärkkäri (m43) yleistä kuvausta varten ja nyt mietin (sen lisäksi) eri vaihtoehtoja teknisesti laadukaampaan luontokuvaukseen. Ja niitä ovat: 1. Täyskennnoinen digijärkkäri (esim. Nikon D800) 2. Hasselblad + 6x6-filmiskanneri (503Cx + 80 mm löytyy kaapista) 3. Field-tyyppinen laakafilmikamera + V700 tasoskanneri. Hinnaltaan nuo kaikki osuvat samaan "parin tonnin" kategoriaan, kun huomioidaan se skanneri. Hasselin tapauksessa tosin skanneri on aika kallis, esim. Nikonin 9000 filmiskanneri, mutta laakafilmin kanssa selviäisi (kai) halvemmalla V700:lla. Kuvien määrä on niin vähäinen, ettei filmikustannus ole ongelma. Laakafilmissä kiinnostaisi kuvan laajemmat säätömahdollisuudet (terävyystason säätö ja pystylinjojen korjaus) ja se, että kuvasta on tarvittaessa saatavissa varsin huippulaatuinen skannaus ja isokin printti teettämällä ne liikkeessä. Nikonissa ja Hasselissa taas järjestelmäkameran näppäryys. Kuvien tulisi olla kotikonsteinkin saatavissa digitaaliseksi, koska tykkään niitä korjata/muokata jälkikäteen. Esim. säätää värisävyja ja korjata noita kaatuvia puita pystysuoriksi. Perinteinen vedotus ei siis ole juurikaan nyt mielessä. Näiden eri vaihtoehtojen vertailemiseksi kyselin noita megapikseleitä, jotta nuo saisi kuvan teknisen laadun suhteen jotekin samalle akselille. Pikseleiden lisäksi mittari voisi ihan hyvin olla maksimi printin kokokin.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Luontokuvaus onnistuu parhaiten digillä. Huippukamera on Nikon D800 mutta hiukan tinkimällä saa edulliset Canon 5D (MkII tai III). Näillä mennään jos kuvausaiheet vaihtelevat. Maisemakuvaus onnistuu laakafilmillä ja field kameralla. Tämä on fiilistelyä eikä aina täysin järkevää. Hasseli on sikäli hankala että ellei haluta neliö-kuvia niin pitää rajata n. 645 kokon. Silloin mielestäni maksikoko on jotain A3-A2 välillä. Skanneri on myös kallis. Itse olen hankkinut halvat Graflex Crown Graphic (4x5) ja tätä täydennän Mamiya RZ:llä joka on aivan uskomattoman alihinnoitettu nykypäivänä. Digit ja lintu- eläinkuvaus jätän muille.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Joo, tarkennan vielä että kyse on pääosin laajojen maisemien, järvien, jokien, kasvien yms. "staattisten" kohteiden kuvauksesta ja jalustalla, ei niinkään nopeasti liikkuvien eläinten kuvaamisesta. Kinokoossa käytetyt polttovälit olisivat 24, 50 ja 100...200 mm + jonkinlainen makro.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Harrastaja voi harrastaa millä kameralla tahansa. Jos ammatikseen kuvaa niin digimaailma on melkein pakko ja täytyy hankkia parasta.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Tuo rajaus onnistuu kyllä helposti sitten tietokoneella. Toki noin 645 kasettejakin on saatavissa, millä säästää hieman filmikustannuksia. Filmiskannerin lisäetu olisi siinä, että saisi samalla muutaman tuhat vanhaa diaa nykyaikaiseen muotoon. Yksi vielä mainitsematon vaihtoehto on myös field-kamera, 6x9 rullafilmiperä ja diaskanneri. Se olisi tuplasti parempi kuin tuo hasseli.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Joo, kyse on ihan puhtaasi harrastuksesta, vaikka noita kuvia joskus ihan myisikin tai jonkun näyttelyn pitäisi. Siksi esim. skannauksen nopeus, mahdollisen HDR-skannauksen työläys, field-kameralla kuvaamisen hitaus ja kaluston ikä ovat suhteellisen merkityksettämiä asioita. Ja toisaalta hintakatto tulee vastaan tuossa parin kolmen tonnin kohdalla.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Digi siis löytyy ja sopinee hyvin luontokuvaukseen. On ehkä oravanpyörässä juoksemista jos miettii D800 eli kohta olisi hankittava D800 Mk II. Field toimii taas vain niin kauan kun filmiä on saatvana. V700 skanni 4x5 tai jopa isompi pitäisi mielestäni tuottaa paremman resoluution kuin Hasseli ja hyvä skanneri sekä field+V700 on huokeampi hinnaltaan
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Jos sen keskikoon kameran ei ole pakko olla 6x6, niin ehkä kannattaisi harkita kombinaatiota Mamiya RB67 + 90 mm (tai 65 mm) + Epsonin V700. RB67:n kuiluetsimellä ja normaalilasilla saa iipeistä alle kahdensadan euron, joten tuollaisen kombinaation kokonaishinta jäisi alle tonnin. Itse käytän RB67:aa varsin paljon ja pidän siitä kovasti (ja skannaan juuri tuolla V700:lla) EDIT: Tuolla on joitan RB67-kuviani jos olet kiinnostunut, skannit tosin taitavat pääsääntöisesti olla aika tavalla pienennettyjä https://www.flickr.com/photos/54100950@N02/sets/72157627512028029/
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Ei ole pakko olla 6x6, on vain tuo Hasselin 503Cx jo olemassa. Toki saahan siitäkin myydessä jotain rahaa, että ei sinänsä ole itsetarkoitus. Siinäkin on kyllä yksi näkökulma, että tuo jo olemassa oleva digikamera ei välttämättä hirveästi poikkea isommasta järjestelmäkamerasta (Hasseli tai Mamiya), mitä taas taas field-kamera tekisi jo ihan rakenteensa puolesta. Osaatko muuten sanoa jotain vertailua tuon RB+V700 kombinaation laadulle? Esim. verrata sitä johonkin digikameraan?
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Jos skannaa 6x7 niin voi hyvikin olla tyytyväinen kuvanlaatuun. Mutta jos omistaa fieldin niin voi käydä mielessä että voi harmi ettei kuvannut laakafilmiä. Sellaista se on.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Minun ehdotukseni - ei muuta kun filmiä Hasseliin ja metsään kuvaamaan. Ellei ole skanneria niin V700 on hyvä hankinta alkuun.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus V700:lla saa noin 2400dpi maksimissaan irti kun kontrastia on tarpeeksi. 6x7:lle se on karkeasti (en jaksa miettiä maskin rajaamaa todellista kuva-alaa) 37 megapikseliä. Todellisuus on heikompi, koska kontrastia ei läheskään kaikkien detaljien kohdalla ole niin paljoa. Olisin kokemuksesta taipuvainen väittämään todellisen vastaavuuden V700-skannatun 6x7:n kohdalla olevan siellä noin 12mpix-maastossa. Taannoin netistä löytyi hyvä testi. Bronicalla 6x6:sta kuvaava ja Coolscan 9000:lla kuviaan skannaava vertaili laajemmin jälkeä 5D mkII:n kanssa. Tulos oli 6x6:n eduksi joissakin detaljeissa ja aikansa vielä jatkoi 6x6 + Coolscan 9000 -linjaa. Sitten vähin äänin vaihtoi digin puolelle. Ei filmillä voi kilpailla digin kanssa ellei lähdetä laakakokoon ja kunnon skannereihin. Toki silloinkin pitää muistaa diffraktion tasaava vaikutus: esim. 4x5:sta ei saada rumpuskannerillakaan kuin luokkaa 40-50mpix irti silloin kun päästään käyttämään siirtoja siten, ettei tarvitse himmentää laatuobjektiivilla kuin max. f/16. Himmennystä lisää, heikompi objektiivi tms. niin tarkkuus putoaa heti. Toki sama se on diginkin kanssa. Isot megapikselit vaativat koko ketjulta paljon.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus No, vähän vaikeaksi menee. Filmin ja digin toisto on jo lähtökohtaisesti niin toisenlaista. V700:n mukana tulevat filmipidikkeet ovat aivan onnettomia, filmi ei pysy suorassa joten ostin betterscanning nimisestä firmasta paremmat pitimet ja jälki parani selvästi. Kokeilin myös märkäskannausta, mutta se ei itse asiassa parantanut tulosta ollenkaan. Tulostimeni paperin maksimikoko on A4 ja siihen kokoon jälki riittää aivan hyvin, luultavasti riittäisi vielä A3:een. Kuitenkin selvää on, että V700 ei vielä ota rullafilmistä läheskään kaikkea irti. Hienoimmat detaljit jäävät puuttumaan, siltä osin RB67:n lasit eivät tuolla skannerilla aivan oikeuksiinsa pääse. Pitäisi olla se Braunin MF-120 mutta se maksaa puolitoista tuhatta. Skannaus kaikkiaan on kokemusta vaativaa, automaattiasetuksilla jälki ei välttämättä ole paras mahdollinen. Pääajatus skannauksessa on saada negasta tai positiivista mahdollisimman paljon informaatiota talteen, siksi raakaskannit usein näyttävät vähän tylsiltä ennenkuin niille on mitään tehty. Harmaasävyjen ja värien suhteen skannatut kuvat eivät minun silmiini häviä digikuville ollenkaan, värisiirtymät ovat itse asiassa ajoittain minun silmiini paremmat, mutta se on tietysti subjektiivista. Olen sekä RB67:sta että tuosta Epsonista jotakin kirjoittanut tuonne http://sekametelisoppaa.wordpress.com/category/valokuvaus/ Niin, ainakin täyden kennon digikamera hyvällä lasilla toki voittaa hienojen detaljien toistossa. Eri asia sitten on, milloin tuo ero tulee näkyviin ja miten merkittävä se on. Sitä, kääntäisikö tuo Braunin skanneri jo tilanteen toisinpäin, en pysty arvioimaan ollenkaan.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus En usko, että baruni mitään kääntää. Jos siinä olisi tarkennuspisteen valinta, kuten esim. coolscaneissa, se voisi hyvin toimiakin. Filminpidikkeet taitavat Braunissa olla sen verran köykäisiä, että kun af- tarkennus on ainoastaan keskipisteellä, niin filmin kaarevuudesta johtuen joka kohta ei tule skannissa olemaan tarkka. Sen sijaan kun katselen entisellä flextightilla ottamiani skannaamiani kuvia hasselin 66 negasta, niin enpä ainakaan nikonin d700 päässyt lähellekään samaa tarkkuutta. T Jukka
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Jos tuohon Brauniin joskus on rahaa, niin todennäköisesti siihen joka tapauksessa pitää hommata saman tien paremmat pitimet. Sinänsä vaikea ymmärtää, että vielä tuollaisessa 500 - 600 euron hintaluokassa (esim. juuri V700) valmistajat käytännössä ryssivät koko tuotteen ala-arvoisilla filmipitimillä.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Enemmän megapikkelsiä voi aina toivoa. Mutta kuvaaminen ja harrastaminen on kokonaisvaltaista, joku pitää digikuvasta ja toinen haluaa harrastaa filmikuvaamista ajattomalla kameralla. Itse toivon että filmiä on saatvana tulevaisuudessakin ja mun kamerat RZ sekä 4x5 riittää kuvakoohon jonka minun on mahdollista tulostaa itse. Näillä näkymin en tarvitse suurempaa resoluutiota.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Huhut filmin kuolemasta taitavat olla pahasti ennenaikaisia. Mitä olen joidenkin kauppiaiden kanssa jutellut, niin on kuulemma pikemminkin jonkinlainen filmiboomi (siis kuluttajien keskuudessa) menossa. Kyllähän vaikka jollakin RB:llä kuvaamisessa on toisenlainen fiilis päällä kun digijärkkärillä, aivan kuten sanotkin. Kullekin makunsa mukaan.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Kiitos arvioistasi. Itselläni on vanha tasoskanneri (Epson 4180) ja olen sillä noita 6x6 dioja skannanut. Saa ihan hyvää nettikelpoista tavaraa, mutta ei pääse laadullisesti edes m43-järjestelmän tasolle. Ja V700 on tuosta epäilemättä paljon parempi tasoskanneri, mutta periaatehan siinä on sama. Laakafilmin etu skannatessa lienee vielä sen jäykkyys, onhan se paljon paksumpaa kuin rullafilmi.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Tiedän hyvin, että toistan itseäni mutta on (melkein) pakko. Huolellisesti valotetusta ja kehitetystä filmistä löytyy paljon enemmän tavaraa kuin uskoisi. Sitä vaan on todella vaikeaa saada esin vaikka Imagonilla tai jopa hienolla rumpuskannerilla. Harvoilla on kotona laitteita, joilla kaikkein hienoimmat ykstyiskohdat näkyvät ylipäänsä. Tuo terävyyshukka, joka syntyy niin suurennettaessa pimiössä ja/tai skannattaessa on vain hyväksyttävä, eikä se nyt itse asiassa mikään laatukriteeri olekaan. Niin kauan kun kennoissa käytetään jos jonkinlaisia suotimia, eri paksuisia suojalaseja ja kennon pinta on pintarakenteeltaan kuin Vanajan Vohvelikeksi, niin kauan se ei voi päästäkään siihen mihin parhaimmat optiikat pääsevät. No, toisaalta, ei siihen pääse tavallisilla, järkevillä filmeilläkään Kyllä isommilla filmikoolla on kiistatta laatuetunsa. Jos sitten haluaa käyttää hyväkseen vaikkapa palkin säätöjä, voi aina harkita skannaavaa digiperää ( http://www.betterlight.com/products4X5.html ) tai tehdä itse skannerista.