Moi! Osaisiko joku hieman valaista, millaisiin filmi-digi-vastaavuuksiin päästään ison koon kameroilla käytännössä. Jos referenssinä on vaikka Nikonin D800 (36Mpix kenno), niin miten se sijoittuu tekniseltä laadultaan seuraaviin yhdistelmiin: 1. 6x6 filmi, kuvattuna esim. Hasselbladilla ja skannattuna laadukaalla filmiskannerilla. 2. 4x5" laakafilmi, kuvattuna laadukkaan objektiivin läpi ja skannattuna esim. V700 skannerilla hyödyntäen HDR tekniikkaa. Siis suuruusluokat tarkkuuden ja dynamiikan suhteen riittävät, kun yritän tässä hahmotella eri järjestelmien välisiä eroja, en aloittaa mitään sotaa minkään paremmuudesta.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Laskin, että teoriassa 6x6 kuva skannattuna 4000 dpi:n tarkkuudella tarkoitais noin 78 Mpix kuvaa ja 4x5" skannattuna 2000 dpi:n tarkkuudella noin 80 Mpix kuvaa, mutta onko tämä mitenkään verrattavissa tuohon 36 Mpix kennoon? Entä mikä ero on on dynamiikassa?
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus http://static.timparkin.co.uk/static/tmp/cameratest-2/large.html Filmin ja digin vertailu printtiä varten on hakalaa, filmi ei yleensä vaadi digi suurennosta. Digi taas vaatii sen lähes aina. Tossakin testissä kyl se outo, että 8x10 ja 4x5 välillä ei näyttäis olevan juuri mitään eroa.. vaikka käytännössä ero on aika merkittävä. Toi V700 skanneri kannattaa kyl unohtaa alkuunsa, jos tarkoitus on oikeasti tehdä laadukkaita printtejä. Flextightilla saa suoraan 68megapixelin skannin 4x5" negasta, jossa kaikki on terävää ja pienimmätkin yksityiskohdat näkyvät. Ja tämä ei vaadi mitään huippu laseja. http://aleksikoski.com/temp/Untitled55.jpg Tonne menee yksi demoruutu, se on 15megaa.. täyskokoinen skanni 4x5" negasta flexillä. Ja toi on kuvattu halvalla 4 elementtisellä laajiksella, jostain 60 luvun alkupuolelta. Leitmayr Munich Weitwinkel Anastigmat 90/6.8, ei mikään monikalvopinnoitettu hifilasi. Silti pienetkin yksityiskohdat näkyvät. Ja jos haluan tosta suuremman printin, mun ei tarvi tehdä sitä photarissa.. vaan voin skannata sen suuremmaksi. Jollon kun alkuperäinen terävyys säilyy, eikä kuvaa tarvi korjailla terävöityksillä. Digin ja filkan vertaaminen printtikäyttöön ei ole kovin suoraviivaista, se suurin ero tulee olemaan se terävyys. Perus täyskennosissa on AN filtteri ja lookki on aina pehmeä. Filkassa taas on rae, ja kunnolla skannattuna lookki on aina suhteellisen terävä.. jopa sillon, kun kuva on täysin epäterävä itsessään. Silti kuvassa on terävä elementti, rae.. luomassa sen fiiliksen terävyydestä. Lopullinen lookki tulee siis eroamaan. Filkan pullonkaula on aina myös skanneri, siksi parempi laittaa isot rahat mielummin skanneriin kuin kameraan & linssiin.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus En tiedä, onko tuo mies tosissaan, mutta hauskaa tekstiä suoltaa. Kapa
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Mikäs tossa on kovin uskomatonta? Kuinka paljon sulla on kokemusta skannaamisesta?
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Teoriassa skannamalla saadaan huikea datamäärä. Kuitenkin mielestäni tarkkuutta ja olennaista informaatiota filmissä jää 2000ppi luokaan. Digipixeli on aika tarkka mutta filmissä on raetta joka tulee teräväksi kun skannaa suurella resoluutiolla. Kuitenkin mielestäni saavutettu etu on pieni. Martin
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Jos resoluutio on ehdottomasti tärkein asia ja etenkin kuvan 'digimäisyys' niin epäilen että filmi on aina silloin huonompi vaihtoehto ja että digikameralla onnistuu lopputuloksen saavuttaminen helpommin. Paljon järkeä filmikuvauksessa ei ainakaan maailman digikuvaajien mielestä enää ole.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Flexin 4x5" skannaus tarkkuus on juuri toi 2040dpi. Sen jälkeen lisää kuvainformaatiota ei juuri saavuteta, ellei käytetä jotain erikoisfilmejä (ortho tms.) ja huippu linssejä. Hyöty löytyy lähinnä siitä, että filkan voi skannata suuremmaksi tulostusta varten. Jollon vältetään se digitaalinen suurennos, joka luo pehmeyttä kuvaan. Ja tietenkin se suhteellisen suuri tarkkuus, 68megapixeliä (pienellä rahalla). Tätä tarkkuutta taas ei suoraan voi verrata AN filtteröityy kennoon, koska skannereissa ei sitä ole. Vähän sama kuin digiä jossa on AN ei voi verrata suoraan digiin jossa sitä ei ole. Samalla voi muistaa, että keskari linssit ovat tarkempia kuin lf lasit. Parhaat keskari lasit saavuttaa sen 100lp/mm ja LF lasit pyörivät siinä 60-70lp/mm paikkeilla. LF laseja myös joutuu himmentämään enemmän, saavuttaaksen saman syväterävyyden, joten difraktio syö enemmän. Vertailu ei aina ole ihan helppoa.. ja suoraviivaista.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Olen sivuston kummajaisena kanssasi monessa samaa mieltä, mutta tuo difraktion kuvaan tuleminen tapahtunee aina samalla syväterävyydellä on sitten median koko mikä tahansa - tietääkseni.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Difraktio riippuu aina linssin himmentämisestä. Teoreettisesti vähäisin difraktio saavutetaan aina suurimmalla aukolla (käytännössä tämä riippuu lasin laadusta). Ja koska LF:ssä joudut himmentämään enemmän, saavuttaaksesi saman syväterävyyden.. kärsit enemmän difraktiosta. Noita lukuja voit kattella, niin saa käsityksen siitä missä vaiheessa linssin suorituskyky laskee käytännössä: Large Format Lens TESTS Laadukas lasi on hyvä esimerkkinä: Fuji EBC 135mm f/5.6 f/11 76 76 48 f/16 68 68 48 f/22 54 60 54 Piirtokyky siis alkaa tippumaan sitä mukaan kun himmentää, tämä johtuu difraktiosta. Vastaavuus esim. 6x7 keskarissa f/11 aukolle olisi (sama syväterävyys saavutettaisiin siis): 6 x 7 (2.00x) 81 mm f/6.8 Kinarissa: 41 mm f/3.4 Suurempi aukko, vähemmän difraktiota. http://www.bobatkins.com/photography/technical/pixel_matters.html Tsekkasin mikä on Nikon D800 kennon maximaalinen lp/mm tarkkuus, ja toi sanois että 102lp/mm on teoreetinen maximi. Mamiya 7 sarjan laseilla saavutetaan maximissa 120lp/mm käytännössä. Mun käsitys on, että D800 häviää hieman laadukkaalle keskarille, mutta ero ei ole enään valtava. LF:lle se taitaa hävitä vielä jonkun verran. Ite suosittelen 8x10" formaattia, jos haluaa erityisen hienoa jälkeä ja jalustapuuha sopii omiin tarkoituksiin.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Tämä ym c:n linkki on mielestäni huippuhyvä ja testiä vertaamalla omin silmin niin voi itse huomata olennaiset filmi/digi jutut resoluution suhteen. Kuitenkin siinä ei näy valmiita printtejä eikä siinä ole yritetty selvittää muita vaikuttavia tekijöitä. Minusta jos itse epäilee että digi voisi olla sopivampi väline niin se todennäköisesti on. Filmikuvaaminen vaatii jääräpäisyttä.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Tossa testissä vaan hämää se, että 8x10 ja 4x5 välillä ei näy kovin merkittävää eroa.. vaikka ero on aika valtava käytännössä.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Olen edelleen sitä mieltä, että difraktio astuu kuvaan sitä myöhemmin mitä isompi on fyysinen aukko. Jos ongelma alkaa m4/3 lasilla jossain F8 aukolla, niin se alkaa kinokoon objektiivilla vasta aukolla F16 ja sitä isommissa formaateissa suhteessa vielä myöhemmin. Jostain kumman syystä noilla aukkolukemilla syväterävyys on juuri yhtä iso.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Kyl toi difraktio (hoohoo kilipolisi idari) on aika suoraviivainen juttu ja täysin riippuvainen aukon koosta. Toi ongelma joka syntyy riippuen kennon koosta, riippuu siitä kuvan resoluutiosta.. ja siitä millon difraktiosta alkaa olla haittaa. Esim. 4x5" negassa pieni difraktio ei haittaa, koska sitä resoluutiota on niin paljon. Mutta pienessä 4/3 kennossa difraktio alkaa haittaamaan kovin nopeasti. Toisaalta, filmi myös sietää difraktiota paremmin kuin kennot. Kennot ovat erittäin herkkiä difikiraktiolle ja pitävät siitä että valo tulee hyvin suoraan.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Tohon D800 max Lp/mm lukuun kaivoin vielä verrannolliseksi Tmax 100:sen max lp/mm resoluution joka on 120. Eli: D800 max 102 lp/mm Tmax 100 max 120 lp/mm Jos haluaa yksinkertaistaa... en silti lähtis vertailemaan täysin erikokosia, ja eri käyttötarkoituksiin suunniteltuja järjestelmiä.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Juuri näin, eli fyysisestä aukon koosta, ei sen suhteellisesta koosta jota kuvaa F arvo.
Vs: Isojen filmikokojen digivastaavuus Diffraktioepäterävyys on jokaisella kenno/filmikoolla saman "levyinen" suhteessa kuvan korkeuteen aina samalla syväterävyydellä ja kuvakulmalla. Se ei näy millään kenno/filmikoolla enempää eikä vähempää. Samasta syystä myöskään resoluutio ei vaikuta diffraktion aiheuttamaan epäterävyyteen. Se on aina sama suhteessa kuvan korkeuteen resoluutiosta riippumatta. Korkeammalla resoluutiolla diffraktioepäterävyys vain peittää enemmän pikseleitä tai hopeahiukkasia.