Kunnollisia kuluttaja-skannereita ei käytännössä ole. Mutta miksi? Nikonien valmistus on loppunut ja vaikka ne olivat sitä parasta ryhmää, nekin kärsivät melkoisesta flaresta (käytän tätä termia koska en tiedä sopivaa kotoperäistä termiä skannereille). Nyt tuli Opticfilm 120 keskikoolle, mutta sekin antaa kovin pehmeätä jälkeä. Ainakin esimerkkiskannit ovat olleet aika vaatimattomia. Kontrastin puute vaivaa ja USM:ää tarvitaan reilusti. Kuin Epsoneissa konsanaan. Sitten tätä teknisempää puolta, eli mikä näissä konstruktioissa on suurin syy huonoon tulokseen? Rakenteelta tunnen vain Epsonit (luultavasti muut tasoskannerit ovat samanlaisia) ja Minoltan filmiskannerit (Nikonit lie vastaavia). Tasoskannerin ja filmiskannerin suurin ero on tasoskannerista puuttuva automaattitarkennus ja se, että filmiskannerissa filmi liikkuu kapean kuvaportin ohi kun taas tasoskannerissa itse kuvaportti + peili - linssi - kenno -yhdistelmää liikutetaan kuvan ohi. Tasoskannereissa on lasi vielä välissä. Kuinka suuri sen vaikutus on, sitä en tiedä. Ei välttämättä suuri, käytetäänhän lasia suurennuskoneissakin filmipitimissä. Tasoskannerista voi kuitenkin helposti modata lasittoman jos haluaa. Vaan paraneeko tulos siitä? Missä se tarkkuus suurimmalta osalta oikein menetetään, jos tehdään oletus että filmi on saatu laitettua juuri tarkennustasolle. Menetetäänkö se tarkkuus a) Peilin huonolaatuisuudessa b) Eikö optiikan kyky riitä? c) Liikkuuko filmi/kenno liian epätarkasti? d) Onko kenno yksinkertaisesti susi? Entä mikä on suurin syy huonoon kontrastiin? Se ei ole pelkästään tasoskannereiden ongelma, Opticfilm 120 näyttäisi kärsivän siitä ja ainakin minun nykyinen Minoltan filmiskanneri myös (edellinen yksilö ei kärsinyt!). Huonoa kontrastia voi aina paikkailla USM:llä, mutta samalla nousee ylös myös kohina ja 'grain aliasing'. Esimerkiksi Epson V700 tarvitsee 3200dpi-skanneille photoshop-termein ilmaistuna noin Amount 300, Radius 1,2 ja Treshold 0 -määrän. Tai jos haluaa vielä enemmän kaivaa niin tupla-USM: Ensin Amount 200, Radius 2 ja sitten uusi USM jossa Amount 100 ja Radius 1... Käsissä ja kaupoissa on siis laitteita jotka parhaimmillaankin tekevät juuri ja juuri välttävästi sen johon ne on suunniteltu. Jopa siinä määrin, että digikameralla ja makro-objektiivilla päästään skannerista ohi! Miksi näin on?
Vs: Mikä skannereissa mättää? Kameroita kehitetään niin tehokkaasti koska ne myyvät. Markkinajuna jätti filmin omalle pikku kylälleen eikä enää siihen edes pysähdy. Ehkä kylän oma asukas suunnittelee vielä toiveitten laitteen ja valmistaa sitä omille porukoille. Toiseksi, olisiko kuitenkin tässä tilanteessa järkevää keskittää suunnittelu nimenomaan digikameran käyttöön. Kun olisi vain nerokkaan hyvät säädöt reprotelineessä niin jopa (kinoa isomman) filmiruudun kuvaaminen monessa osassa olisi sujuvaa. edit. lisäystä
Vs: Mikä skannereissa mättää? Onhan se vähän merkillistä kun Opticfilm 120:aa ei tehty kunnolla kun sitä kuitenkin ruvettiin valmistamaan. Tuolla vähittäismyyntihinnalla on mielestäni mahdollista saada kunnollistakin tavaraa, jos valmistajalla vain tahtoa on. Voisipa tulla myyntiäkin sitten enemmän..
Vs: Mikä skannereissa mättää? Joo, noista kameralla skannaus-vehkeistä on keskusteltu ties kuinka monesti. Mutta miksi skannerit jo vuosia sitten (no eihän sen jälkeen ole tullutkaan kuin Opticfilm) tehtiin noin susiksi. Mikä on se kriittisin säästöpaikka ja mitä kannattaisi parantaa? Digikameralla voi reprota, mutta vaikkapa muutaman kinorullan reprottelu osakuvina on hieman työlästä....
Vs: Mikä skannereissa mättää? Valmistajan ei tietenkään kannata parantaa mitään. Yrityksen tehtävä on tuottaa rahaa omistajilleen, ja jos kerran kilpailua ei ole ja tuote menee ostajille täydestä, tuotekehitys ja paremman tuotteen myyminen olisi yritykselle haitallista. Toinen asia on sitten suhteellisuus: ei kannata kauheasti moittia harrastajaskannereita ennenkuin saat kokemuksen paremmista laitteista ja perspektiiviä niiden laatuun.
Vs: Mikä skannereissa mättää? Ei mulle tulisi mieleenkään kinoa osina kuvata. Sen sijaan siihen voisi kehittää jopa automatiikkaa filminsiirtoon. edit. Kun muistan että olet itsekin saanut ihan yhdellä valotuksella parempaa digikameralla kuin skannerilla. Jos laatu ei siinäkään riitä niin varmaan helpoin tie on parantaa kuvausvälineitä ensin. Vai miksi kannattaisi haikailla tuhansien eurojen hyvästä skannerista. Niinhän ne flaresta kärsivät Nikonitkin jo maltaita maksoivat.
Vs: Mikä skannereissa mättää? Vedoksethan tehdään pimiössä. Mutta on kummallista, että tuo opticfilm vaikuttaa tosiaan aika sudelta, mitä itsekin olen katsellut. Vähän kuin pullonpohjan läpi olisi skannattu. T Jukka
Vs: Mikä skannereissa mättää? Objektiivi on suurin este. Lasit, peilit ja kenno ei niinkään. Eversmart Supreme tasoskannerissa valo kulkee ensin lasin läpi kylmäpeiliin, siitä Rodenstockin tekemän objektiivin läpi, siitä toiseen peiliin, kolmanteen moottorilla liikkuvaan peiliin, anti-blooming lasin läpi kennolle. Objektiivi on samaa kooltaan ja painoltaan samaa luokkaa kun järkkärin objektiivi. Haluttu tarkkuus saadaan líikuttamalla objektiivia moottorilla edes takaisin noin 15-20 senttimetriä pitkällä radalla. Koko rakennella liikkuu x-y tasolla kelkassa. Flextight on sitten vastaava rakennelma kun ei haluta tasoskanneria. Eli tarvittava optiikka vie paljon tilaa ja sen vaatimat ratkaisut ovat melko kalliita. Tällä päästään noin 5000 dpi optiseen tarkkuuteen ja A3 kokoinen skanneri painaa sitten 70 kiloa.
Vs: Mikä skannereissa mättää? Nykyisin lähes kaikki skannerit ovat tasoskannereita, enää on vain ns. virtuaalirumpuskannereita kuten tämä http://www.filmscanner.info/en/HasselbladFlextightX5.html Mainitsemasi "filmiskanneritkin" ovat tasoskannereita. Ensimmäiset skannerit rakensi PDI Life Time, nämä oli rakennettu 1930 luvulla vanhasta puusorvista sävyfilmien laadun tasaisuutta valvomaan. Myöhemmin 1930-luvulla näistä kehitettiin 1:1 sävyfilmille vakiovalolähteellä valottavia värierotteluun soveltuvia rumpuskannereita. Rumpuskannerit yleistyivät 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun lopulla tulleet tasoskannerit syrjäyttivät ne miltei kokonaan 1990-luvulle saavuttaessa. Skannerit luetaan erityyppisiksi vain sen mukaan kulkeeko originaali lukupään ohi tasossa (tasoskannerit) tai pyörien rummulla (rumpuskannerit). Originaalityyppi; filmi, dia, värinega tai heijastava pintakuva (printti) eivät skannereiden jakoon eri tyyppeihin vaikuta. Nämä mainitsemasi nimitykset ovat vain laitteiden markkinointiin "kyhättyjä" nimityksiä. Tasoskannereiden historia on vieläkin pidempi kuin rumpuskannereiden n. 80 vuoden historia. Ne kehittyivät hiljalleen 1900-luvun alun "kuvanjyrsimistä", joista tunnetuin oli aluksi mekaanisesti metallilaatalle kaivertava saksalainen Hellin Klisograph. Myöhemmin (1960-luvulla) laite kaiversi värierottelut optisesti muovilaatalle. Mm. 1970-luvun alussa käymässäni graafisenalan ammattikoulussa oli Crosswieldin rumpuskannerin lisäksi ko. Vario Klisograph. (Vario = myös suurennussuhdetta voitiin muuttaa) pS. Koko skanneri nimityskin tulee ranskan kielestä: Scan-a-graver = Lukee ja kaivertaa
Vs: Mikä skannereissa mättää? On jonkin verran tullut seurattua Opticfilm 120:n käyttäjätestejä. Ei niitä vielä kovin paljon ole ja niistäkin vähistä mitä olen nähnyt useat on tehty ei ehkä välttämättä kaikkein korkealuokkaisimmista negoista mikä vaikeuttaa silmämääräistä arviointia. Muotoilisiko sanansa nyt vaikka niin, että olisin itse kovin kiitollinen jos saisin aikaan niin hyviä skanneja mitä Opticfilmillä olen toistaiseksi parhaimmillaan nähnyt tehtävän. En tiedä millä arvostelijat itse skannailevat, rumpuskannereilla varmaankin. Skanneja voi seurata täältä. Jos viitseliäisyyttä riittää niin joistakin keskikoon kuvista löytyy 'original' kokoversio (10 000 x 10 000 taitaa olla isoin mitä Flickr suostuu ottamaan vastaan). http://www.flickr.com/groups/plustek_opticfilm_120/pool/
Vs: Mikä skannereissa mättää? Siispä kuluttaja-luokassa parannuksiin pääsisi vain pureutumalla optiikkaan. Liikkuvakelkkaiseen skanneriin ei edes käytännössä voi modata laatu-optiikkaa kiinni.Filmiä siirtävään (filmiskanneri kansan- ja markkinoinnin kielessä) voisi periaatteessa vaihtaa toisen optiikan. Johan Alhonen pääsi hyviin tuloksiin leffafilmi-skannerillaan, eli hyvä optiikka ei välttämättä maksaisi hirmu ja. Kameraan pohjautuva repro-skannerikin vaatisi hyvän makro-optiikan ja filmin kuvaamisen osina + yhdistämisen jos halutaan se kaikki todella irti. Potkahan hiljan blogissa esitteli om-d -diareproilua. Ei toki halpa lähestyminen eikä helppokaan.
Vs: Mikä skannereissa mättää? Epson V700... Toki pitäisi samasta diasta saada verrokki jotta oikeasti näkisi erot. Tähän saakka ei ole kuitenkaan näkynyt sellaista selvää eroa kuten esim. Samainen epson verrattuna nikonin kinoskanneriin. Flare on toki opticfilmin tapauksessa vielä epäselvää. Samoin kyky selvitä tiheistä sävyistä. Yli 3.0 tiheyden todella skannaavan skannerin kun näkisi... Epsonin potku loppuu käytännössä noin 2.8 tienoille, minoltan scan-dual IV ei jaksa edes sinne.Tosin digireprossakin tarvittaisiin 11-12 aukon dynamiikka tai HDR-lähestyminen jotta tuo onnistuisi.
Vs: Mikä skannereissa mättää? skanneriperä on se oikea ratkasu jos lähtee tohon reproiluun, kunnollinen vanhan mallin skanneriperä maksaa vähemmän kuin mikään uusi digikamera (just ostettiin kaverin kanssa pökkiin sellanen, maksoi 300e)... ne antaa suoraan rgb arvot joka pikselille ja tuottavat suuremman resoluution kuin mikään digikamera. Sehän on jo käytännössä flextight se.. no, ilman sitä flextightia... mutta toisin kuin flextight, erillinen perä antaa mahollisuuden skannata vaikka kuinka isoa orginaalia, kerralla tai osissa.. riippuen minkä kokoista printtiä haluaa. Samalla voi helposti myös valita optiikan käyttötarkoituksen mukaan, flexissä yksi optiikka hoitaa kaikki negakoot. Digikameralla reproilu on mun mielestä todella hölmöä, siinähän on AN filtteriä ja se resoluutio on muutenkin hatusta vedettyä värikuvilla, kun ~1/3 väreistä vaan jää tallentamatta ja ne vedetään hatusta. Sen pitäis jo kertoa se, että ainoastaan nää ihmeen 20e leluskannerit käyttävät kamerakennoja... foveon kennolla pärjäis jo, mutta se on ehkä kallis sijoitus skanneriksi. mut nää on laaturatkasuja, kuluttajavärkit on tehty just siihen et skannataan koko rulla kinaria tms. ei niitä ole tehty mitään näyttelyprinttejä varten, se pitäis ymmärtää. ei flexilläkään mitään koko rullaa tosta noin vaan skannata parhaalla laadulla, se kestää helvetin kauan ja vaatii manuaalista duunia. eli jos vaaditaan helppoa, niin saatte keskinkertaista.. tai jopa huonoa. Ps. Itseasiassa foveon on hyvä esimerkki, se on kennotekniikka jolla saata parhaan laadun... mutta et saa iso 1000000, joten jengi ei siitä niin kiinnostu.. miksi? koska joutuisit näkemään enemmän vaivaa kuviesi eteen. Siitähän kaikessa modernissa tuotannossa on ollut kyse jo pitkään, se on ns. perseenuolenta taktiikka... "kuluttajien oikeus" sinä ansaitset ja sitärataa. Nuollaan sitä ihmisen henkistä persettä, eli egoa.
Vs: Mikä skannereissa mättää? Olen skannannut molemmilla Epsoneilla (V700 ja V750) ja tällaisella Nikonin Nikonin LS 9000 ED:llä. Testi Epson vs. Nikon: http://www.photo-i.co.uk/Reviews/interactive/Epson%20V750/page_6.htm Mielestäni suuremman eron kuin itse laitteilla, sain käyttämällä kussakin skannerissa siihen soveltuvaa SilverFastin AI skannausohjelmaa (huomattavasti parempi kuin Epsonin oma Epson Scan). Epsonin V750 poikkeaa V700:sta siinä että laitteessa on optinen lasi, joka aiheuttaa vähemmän flare-ilmiötä, kuin tavallinen lasi.
Vs: Mikä skannereissa mättää? skanneriohjelmalla ei ole mitään merkitystä (paitsi se, että kykeneekö se raakaskannaukseen ja valotuksen manuaalisäätöön.. jos ei, sillä ei tee mitään), itseasiassa on harvinaisen hölmöä käyttää mitään muuta kuin raakaskannausta... käytännössä sä siirrät kuvankäsittelyohjelman tehtäviä alkeelliselle skanneriohjelmalle. Ja vielä päätäntävaltaa ohjelmalle joka, ainakin toivottavasti, on hölmömpi kuin sinä. Skanneriohjelman ainoa tarkoitus on säätää valotus siten, että maximoit sävyalan joka tallentuu tiedostoon. Nää ohjelmat on juuri hyvä esimerkki siitä, miten helppoa vaatimalla saadaan keskinkertaista tai erittäin huonoa.
Vs: Mikä skannereissa mättää? skanneriohjelmalla ei ole mitään merkitystä, itseasiassa on harvinaisen hölmöä käyttää mitään muuta kuin raakaskannausta... käytännössä sä siirrät kuvankäsittelyohjelman tehtäviä alkeelliselle skanneriohjelmalle. Ja vielä päätäntävaltaa ohjelmalle joka, ainakin toivottavasti, on hölmömpi kuin sinä. Skanneriohjelman ainoa tarkoitus on säätää valotus siten, että maximoit sävyalan joka tallentuu tiedostoon. Nää ohjelmat on juuri hyvä esimerkki siitä, miten helppoa vaatimalla saadaan keskinkertaista tai erittäin huonoa. [/quote] Höpö höpö, olipahan tietämätön kommentointi. Ilman ohjelmaa et saa näitä skannattuja tiedostoja edes koneellesi. Amen.
Vs: Mikä skannereissa mättää? Höpö höpö, olipahan tietämätön kommentointi. Ilman ohjelmaa et saa näitä skannattuja tiedostoja edes koneellesi. Amen. [/quote] jos ne on jos skannattu, ne on jo tiedostoja (kuten sanoit) ja luultavasti tietokoneella?... heh, jos kyseenalaista jotain, kyseenalaista itseäs.
Vs: Mikä skannereissa mättää? J. Vuokolle ja muillekin tarkasteltavaksi ihan vain mielenkiinnon vuoksi. Joku on tehnyt samasta diasta kaksi skannia, toinen Epson 750-skannerilla (terävöitetty!) ja toinen Opticfilmillä. Molemmat skannattu samalla resoluutiolla. Kuvat löytyvät sivun keskipaikkeilta: http://photo.net/digital-darkroom-forum/00ZpLQ?start=230
Vs: Mikä skannereissa mättää? Onko Epson noin paljon parempi? Plustek on vielä huonompi kuin pelkäsinkään. T Jukka