Vs: Iso Roba (practising street photography) puuttuuko tästä päähenkilö? kauniskuva, taustat hanskassa.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Eiks tämän tyyppisen vastavaloon otetun katukuvan klisee (jota pitää noudattaa) ole, että kävelijän varjo mahtuu mukaan. Siis rajausta alhaalta auki toisenlaisella kameran suuntaamisella tai objektiivivalinnalla. Eikä se ehkä ihan pelkkää klisee ole, vaan olisi parantanut muuten ihan hyvää kuvaa.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Hmmm... jos kokonaisen varjon eheys parantaa kuvaa perinnesyistä, se on nimenomaan rikkomisen arvoinen paikka. (Vrt. britti, joka arvelisi, että "tuomioistuin, jossa tuomarilla ei ole peruukki päässä, ei tunnu oikein professionaaliselta") Mielellään olisi hyvä olla jokin syy sille, että eheä varjo on hyvä asia. Perustelu löytyy ranskasta ja eksistentialismista - eli HCB:n glorifioinnin kulttuurimaisemasta. Rikkomaton varjo on todiste ihmisen olemassaolosta ja etusijasta ympäristöönsä nähden. Tämä perustelu voi päteä, riippuu ihan kuvaajasta. Havaintopsykologinen peruste on toinen: täydellisessä siluetissa henkilö ja varjo muodostavat yhden mustan pinnan, josta on vaikea hahmottaa mikä on mitäkin. Kun varjo on kokonainen, symmetria auttaa tulkitsemaan hahmoa. Varjon kokonaisuudelle tuntuisi olevan perusteluja, mutta en ole ihan varma, olisivatko ne riittäviä tässä tilanteessa. Kuvasta tulisi laveammalla rajauksella ihan eri kuva.
Vs: Iso Roba (practising street photography) rikkonainen varjo parantaa kuvaa koska etualan hahmo astuu sillä ulos kuvasta tehden muutenkin 3 ulotteisesta kuvasta vielä syvemmän..
Vs: Iso Roba (practising street photography) En tiedä vaivaako sinua sama varovaisuus kuin minua kadulla kuvatessa. Tässä kuvassa kohteena on Iso Roba eli siinä mielessä tuo street osuu hyvin Katukuvaus vaatii selkeän kohteen, jotta se toimisi kuten sen mielestäni pitäisi toimia. Kohteen ptiäisi olla selvästi katsojan huomion keräävä. Nyt minun makuuni oikealla on ehkä turhaa väjyyttä. Kuvassa itsessään ei ole mitään moitittavaa. Valo tulee mukavan loivasti.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Entä toi mies, jonka varjon olen ilkeämielisesti poikkaissut? Ja toi nainen, joka seisoo aika kuvan vas reunassa ja katsoo ehkä kävelevää miestä? Mä olen ollu aina vähän huono noudattamaan sääntöjä... Makuasioia, sanoisin. Vaivaa takuulla varovaisuus mua kadulla kuvatessani. Mä löydän kohteeksi tosiaan ton kuvasta pian kävelevän miehentapaisen ton ihmisiä kuhisevan kadun lisäksi. ........................ Toivottavasti mä en nyt selitelly kamalasti, minusta se on niin turhaa. Mutta sanotaan että koitin vähän selventää... Kiitos kommenteista!
Vs: Iso Roba (practising street photography) hesassa ja vielä mustavalkoisena, oh hoh, onpas muutosta ! Hyvä Heli !!!
Vs: Iso Roba (practising street photography) Menee minunkin puolelta selityksesi, mutta viittasin katukuvauksen traditioihin ja varjon katkeamiseen tyylilajissa joka oli tarkoitettu sarkastiseksi. Aina pitää ottaa etäisyyttä konventioihin... Jopa silloinkin kun arvostaa niitä. Mutta sen verran vielä kuvasta, että ehkäpä siihen olisi voitu jonkinmoisella sommiteluun liittyvällä ratkaisulla saada lisää jännitettä. Kysymys päähenkilön puutteesta tai kommentti väljuudestä viittaa tähän. Ja noi varjot ovat hyviä jännitteen luojia - ainakin minun mielestäni. Joskus jopa huvittelen kuvaamalla ensisijaisesti varjoja. Se muu mikä kuvaan sitten mukaan (ns. "kohteet") ovatkin lopulta taustaa. Toisaalta sen hc-b henkisen katukuvauksen genren piirteen tämä kuva täyttää erinomaisesti, että käytetään 50mm normaaliobjektiivia. En tiedä käytetystä kalustosta mitään, mutta kuvassa on inhimillinen perspektiivi. Eikä sille ehkä aina mitään voi, että suomalaiset katunäkymät ovat usein aika autioita ja staattisia. Inhimillistä sekin.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Mitäs mä, klovni, täällä aukenen ( nerojen seassa - mutta auetaan nyt - kerrankin ) ? Lievästi häiritsee komposition epätasapainoisuus; Vasemmalla rikottu silhuettiukon varjo ja hieman muutakin mielenkiinnon terästäjää, oikealla sitten lähes tyhjää. Kun on ihmisiä, katuja ja taloa ym. tilpehööriä, saisi näillä olla jonkin katsojaa koskettava vuorovaikutus. Visuaalisesti. Paino on kovin epätasaisesti jakautunut tosielle puoliskolle. Jotenkin hätäiseltä vaikuttava laukaisu. Kykenet paljon petraamaan. Kivaa on että kuva on Stadista ja ÄmVee, mutta ei se itse kuvaa ja sen sommittelua - saati sisältöäkään petraa. On siinä jepulistakin mutta ottaen huomioon tekijän ja aiemman kuvallisen ilmaisun tasonsa, odotan ensi kerralta tarkempaa katsetta ja otetta. Anteeksi, etten kykene kuin rehellisyyteen. Rakkaudella. - Erska
Vs: Iso Roba (practising street photography) kuvan tarkoitus täyttyy mainiosti. Linjat tukee hienosti liikettä. Väljyttää on, mutta olkoon, tunnelmaa välittyy, mutta välittyköön, oppeja on, mutta olkoon. Heli on osaltaan katukuvaaja vaikka on joain muuta itsestään joskus sanonut. Tunne kuvaaja tunteesi Tunne se kuviisi Kerro ajatuksesi Unohda jo viimein Rajaajasi (oppikirjasi?)
Vs: Iso Roba (practising street photography) Kun kuvaa "striittiä" ni kannattaa ettiä semmosia jänniä sattumia ja paikkoja, joissa saa kuvasta mielenkiintoisen ja joka tekee vähän eroa siihen arkipäivän näkymään siellä kadulla... Tai sitten "tehdä" vaan valolla kuvaan se koukku. Näkee niin paljon sitä, että vaan mennään ja napataan kuvia jostain partajengistä ihan vaan siks että ne on tietyn näkösiä ihmisiä... Ja kuvat on sitten aika tylsiä, koska kyllä niitä näkee siä kadulla muutenkin niitä pappoja tai muuten persoonallisen näkösiä ihmisiä. Pitää sen kohteen tallentamisen lisäks tehdä siitä kuvasta myös visuaalinen, kadullakin vaikka ei mallia pääse ohjaileen. Tässäkin toi valo tulee ihan kivasti tyypin hiuksiin, en tiä sit kuinka sattumaa on. Jää vaan turhan pieneksi kuvassa toi tyyppi kun se kuitenkin on oikeastaan ainoa juttu mitä kuvassa on. P.S. Senkin takia toi "katukuvaus"-nimike häiritsee, että usein tuntuu ettei sillon yritetä samalla tavalla ottaa hienoa valokuvaa kuin muuten ulkona liikkuessa. Nojataan liikaa johonkin tiettyyn tilanteeseen tai ideaan, joka voi olla sinänsä hyväkin mutta toteutus jää ontumaan... Tai sitten siihen että nyt kuvataan jotenkin aitoo settiä ja pitää olla nopea, eikä voi panostaa visuaalisuuteen. Pitäis just yrittää ihan yhtä kovasti saada siihen kuvaan visuaalisuutta kuin siellä metsässä tai studiossa, missä ne muut ny sit kuvaakin. Joskus voi jäädä johonkin mestaan kyttään sitä sopivaa ohikulkijaa sopivaan kohtaan pitkäksikin aikaa, jos on hyvän idean jostain paikasta saanu. Sikäli siis vaikeampaakin, kun (yleensä) ei onnistu että pyytää kaveria seisoon just siinä missä haluis. <SIZE size="1"]P.P.S. Mihkään 50mm objektiivin taikavoimaan ei kannata luottaa, vaan kuvata sillä mikä tuntuu parhaalta. Monesti sanotaan just Cartier-Bressonin kuvanneen vain 50mm objektiivilla, eikä koskaan rajanneen kuviaan... Mutta nääkin legendat on monesti kumottu (vaikka kyllä se pyrki rajaan kuvan valmiiks jo kamerassa ja suosi kai eniten 50-millistä). Sitäpaitsi 35mm on varmaan suosituin objektiivi jos tän tyylin kuvaajilta kysytään.</SIZE>
Vs: Iso Roba (practising street photography) Joo, 35 mm mut cropissahan se on sen 50 lähelle. Kiitos kaikille kommenteista.
Vs: Iso Roba (practising street photography) jotenkin ite tykkään keskittyä vain yhteen obiskaan ja se on 50mm.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Onhan toi hieno kuva; noi talorivit ja katukiveykset, ym. ...kaikki johtaa katseen noihin pikkuhahmoihin, kaukana tuolla kuvan keskellä... tosta päähenkilösta ja sen varjosta joka katkeaa on vissiin jo sanottu jotain, mut se on hyvä just noin! ...tietty voi miettii jos valokuvaaja ois menny nöyränä polvilleen ja ottanu sen kuvan alempaa ni sen ois saanu mahtumaan ruutuun??!? mut tietty se ois sit ollu tunnelmaltaan ihan eri kuva... mut joo, polttovälistä ja noista perinteistä tuli mieleen, kun toi mun zoomi on laajimmillaan just tota 50-millistä vastaava, ni sillähän sitä enimmät kuvat viime aikoina on tullu otettua ja siinä pysyy toi perspektiivi hyvin kasassa ja "kohteet" loitolla... kun jollain kolmevitosella joutuisi menemään melkein iholle asti; yäks :-( hmmmmmmm, on se vaan niin hieno fiilis että rahatilanne pakottaa käyttämään just sitä "ainoaa oikeaa" polttoväliä a'la Cartier-Bresson... mut onhan siinä kyllä jotain "taikaa" ...tai sit se on vaan se fiilis mikä perinteistä kumpuaa... hmmmm, kaits toi otsikointi kans sen verran noihin perinteisiin viittaa, et six jotkut ei vissiin anna tosta papukaijamerkkii ...mut lisää kuvia olisi tosi kiva nähdä?? ...meikän löpinöistä just nyt ei kannata enempää miettii, kun mulla on tollanen Doisneau-syndrooma päällä; niin mikään ei enää kelpaa!!! ((kun vielä kaappasin kaikki sen kuvateokset mitä kirjastosta löyty ja nyt fiilistelen niitä hulluna)) Jeeeee!!! ...hyvä meininki ja lisää kuvii kehiin )))
Vs: Iso Roba (practising street photography) Kuten sanottu niin kyllä se Cartier-Bressonkin kuvaili eri polttoväleillä (*) (vaikkakin saattoi olla niin että suurimmaksi osaksi käyttää viiskybästä), eikä se 50mm ole mitenkään maaginen ainoa oikea. Ei toi Cartier-Bressonkaan sitä siks suosinu että se olis ollu joku oikea, vaan siks että se sopi hänen tyylilleen (tai ei ehkä halunnu roudata ja vaihdella kalustoaan). Objektiivivalikoimaansa ei kannata valita kenenkään toisen kuvaajan mukaan, ellei tarkoitus ole kopioida (ja silloinkin vain jos tosiaan kopiointi jotenkin sujuu sillä). Ja tosiaan 35mm polttoväli (tai vastaava kuvakulma) on luultavasti vähintään yhtä suosittu valinta kiinteäpolttovälisissä objektiiveissa katukuviin, kuin se 50mm. Ainakin filmiruutuja valotettaessa. PS. Sitäpaitti perspektiivi ei riipu polttovälistä, vaan etäisyyksistä. Lähemmäs ois usein hyvä mennä, se vaan vaatii vähän uskallusta. Tietysti laajemmalla helpommin pääsee lähelle niin että saa ne tarvittavat kokonaan kuvaan. (*) <SIZE size="1"]Ks. esim. http://theonlinephotographer.blogspot.com/2006/03/shadow-list-number-7-is-jim-hughes.html kommentti nro 10 ja 11</SIZE>
Vs: Iso Roba (practising street photography) Jotenkin etäinen ja liian varovainen kuva "katukuvaksi", olisin ahkä kaivannut henkilön lähemmäksi, enemmän läsnäolevaksi tms. tai ehkä vaan tyhjä ei nyt pue kuvaa... een tiedä, kunhan pohdin. Jos varjo on aihe/pääosassa ei sen katkeaminen paranna minun mielestä kuvaa.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Samaa mieltä pikkuteemun kanssa. Hyvä kuva. Varmaan parannettavaakin löytyisi, mutta maailma ei ole täydellinen. Pakko nillittää taas tästä. Ymmärrän kyllä tämän insinöörimäisen ja putkinäkömäisen ajatuksen. Insinööriä usein hämmentää, että se oma ihq kamera saa todellakin aikaan kuvan ja koko valokuvakin koetaan usein objektina. Kuitenkin etäisyys on aina polttovälin mittainen. Ilmeisesti se on perspektiivin vääristymä (distortion), joka aiheuttaa tätä yleistä hämmennystä.
Vs: Iso Roba (practising street photography) Hä? Mitenniin etäisyys on polttovälin mittainen? Kuvan perspektiivihän riippuu kuvassa olevien elementtien keskinäisestä etäisyydestä, sekä kuvaajan etäisyydestä niihin. Siihen ei polttoväli vaikuta paitsi siten, että tietysti jos haluaa esim. 180 cm pituisen henkilön kuvaan kokonaan päästä varpaisiin, joutuu menemään kauemmaksi 50mm objektiivilla kuin 35mm objektiivilla (sama kamera).