Pitäkää mielessä että intin voi käydä monella eri tavalla! -Jos ei halua sinne aukkiin niin ei kannata olla "no en mä tiedä" vaan "en lähde"... nimimerkillä komppanian päällikön kanssa jonkun kerren suuntautumisesta keskustellut... ja 6kk siellä lusittiin. -Lomien läpi menemättömyys ei tarkoita etteikö lomille lähdetä... komppanian päällikkö näki varmaan aina punaista kun ilmestyin sen ovelle niiden aukki keskusteluiden jälkeen =D ... "lomat ei menny läpi..." ja aina lähdettiin lomille kun tarvis oli ,) ps. hajotkaa aamuihinne ,D ps2. tj - vitusti ,D
Ahaa! No mä vähän ajattelinkin! Oon kyllä tiänny jotta ne vanhat hevoostallit on tyhyjätty, mutten tarkasta ajasta ollut varma...Vekarajärvi oliki vähän outo nimeksi, Pahkajärvi on paljo tutumpi
HelItR 2/02 Esikuntapatterin B-mies ja B-kuljettaja tykkimies Ouvinen toivottaa hajottavia aamuja kaikille alokkaille.
Myönteinen Muovinen rohkasee kannustavasti. No ehkä toi hymiö vähän loiventaa kommenttia. Kyllä siel on oikeesti ihan hauskaa kunhan ei ota ihan kaikkee ihan tosissaan. Välillä tulee pakostakin navakoita vitutuspuuskia, mut tuleehan niitä joskus muutenkin.
Kyllä intti oli yllättävän positiivinen kokemus kuitenkin jälkeenpäin, mahtava ryhmähenki sen suureksi osaksi teki. Jos tietysti osuu samaan tupaan oikeanlaisia tyyppejä, sitten kun kouluttajat sattuvat olemaan vähemmän niitä vittumaisempia niin se fiilistä nostaa. Tietysti armeija vituttaa välillä kun on suljettu olemaan kasarmilla ja tietyt siviilioikeudet on poissa, on sopeuduttava omituisiin sääntöihin. Oma ajattelu pahimmillaan kiellettyä. Ja pitkät odottelut maastossa on yllätys varmasti monelle, aika menee monesti vain odotellessa. Kuitenkin vapaudesta nauttii sitten ehkä hiukan enemmän kuten iltalomilla. Mutta nuorena se armeija kannattaa käydä, ei sitä kauheasti jaksa enään vanhemmiten. Varsinkaan jos sattuu korkeampi arvoinen olemaan itseään nuorempi. Ja muutenkin se touhu intissä on lastentarha meininkiä. Kuitenkin tsemppiä inttiin menosta ja naattikaa ainutlaatuisesta lomasta, sen verran ainutlaatuinen kokemus se tulee olemaan. )
Lastentarhameiningistä pääsee aika helposti eroon hankkiutumalla jonkinlaiseen erikoisjoukkokoulutuseen. Serkkupoika sanoi joskus hyvin, että armeija on mahtava paikka ennen sinne menoa ja sieltä pois päästyä, mutta v..tuttaa siellä ollessa. Aika kultaa nopeasti muistot. Omasta palveluksesta on nyt 7 vuotta ja kertaamassa oon käynyt joka vuosi. Tuo meidän 19 hengen porukka hitsautui aika tiiviiksi ja vieläkin "vuokraillaan" vuosittain mökki jossa käydään lennättelemässä enemmän tai vähemmän hylsyjä ja jäi armeij ajoista pari sellaistakin heppua mukaan joita nykyään lasken parhaimpien kavereideni joukkoon. Itselleni muistuu ehkä ikävimpänä muistona koko inttiajalta yhden isomman leirin peruuntuminen. Leiri olisi valmisteluineen ja loppuhuoltoineen kestänyt 3 viikkoa ja se peruuntui lupa-asioiden takia aivan viimehetkillä. Seurauksena tuosta oli 3 viikon nysvääminen kassulla, kun eihän skapparit noin nopeasti mitään järkevää tekemistä keksi. Ja silloin jos intissä ei ole tekemistä, niin aika kuluu h--i--t--a--a--s--t--i ja tuo 3 viikkoa oli oikeasti aikamoista tuskaa. Kaikki rankat jutut tuntuu aina hyvältä sen jälkeen kun niistä on selvinnyt, joten noista jää lopulta aina hyvä maku suuhun, mutta joutenolo on yksinkertaisesti prseestä.
No ne on ne B-miesten jutut tuollaisia lähes aina, ovat jopa ylpeitä kun eivät pärjää.... Bu-ha-haa terveisin A1-luokan kersantti
Voi voi ja niinpä . Meidänkin poitsu menee tänään. Hyvä malli varataan muihin tehtäviin . Juurikin tuonne.
Tosin itse paremman tekemisen puutteessa menin vapaaehtoisena ja kävin rippikoulunkin samalla reissulla, sainpahan luvat ampua kovilla sekä miehiä että naisia.
Tuo on kyllä niin totta kuin olla voi, en kyllä uskalla kuvitellakaan kolmen viikon odottelua... Meillä oli aivan vihoviimeinen viikko juurikin tuota, ei ollut mitään tekemistä niin istuttiin vaan, pyöriteltiin peukaloita ja pelattiin korttia. Ei jumaliste se aika mateli...ja oli kuitenkin viimeinen viikko, olis pitäny olla ilo ylimmillään.
http://www.pipari.net/aicon/intti Tuolta löytyy meikäläisen hajoilukuvia. Mutta myönnettäköön että oli siellä välillä kyllä helvetin hauskaakin. Eli Niinisalon homelamelleista kuvat alkavat ja päättyvät sitten SatTR/AuK:n hieman asiallisempiin hajoilutiloihin. Valokuvausharrastus oli tuolloin vasta alussa, joten älkää ottako kuvia niin vakavasti. Aseina noissa morttikaudella oma canon g3 ja auk-kuvissa osassa kelkku ja osassa AuK:n joku olympuksen rohjake. Satuinpa olemaan kurssin virallinen valokuvaaja ja sain kirjallisen kuvausluvankin jopa ampumaleireille Hajoilkaa ja nauttikaa, toivotteleepi 1/04 Aulis @ reservi
Sieltä pääsee pojat jo huomenna viikonloppuvapaalle. Hassu juttu mutta kun vietiin poitsua silloin sinne niin olin ihan näkevinäni Helmerin parkkiksella. Kuvista vain olin tunnistavinani tai sitten oli kaksoisolento kyseessä
Nonii, ekat viikonloppulomat. Eihän se D50 mahdu sinne pakkiin sitten millään. Kaapissa se on käytännössä pysynytkin, eikä oo tuvan ulkopuolella kuvattu, vaan muutama siellä sisällä. Kaapeli tais jäädä inttiin et kuvia ei nyt sit pois sielt kaivella. :/ Onhan se perseestä. Meikäläinen ylipainoinen paska päätettiin sitten sijoittaa teräksisen keihään timanttiseen kärkeen, kolmanteen panssarijääkärikomppaniaan. Lisää voitte lukea täältä: Front page - The Finnish Defence Forces No, ainakin saa käytellä RK95:ttä, ja koulutus pitäis olla sen verran kovaa että voi olla että vähän laihempina tullaan takaisin. Ainakin meidän Alik. Seppälä on kuulemma laihtunut 30 kiloa tiedustelukoulutuksen aikana. Jaa'a. Sen voin kyllä sanoa että aika puhki oon nyt, täynnä mustelmia ja syöksyihottumia, pikku haavoja ja ruhjeita. Mut mitäpä tuosta.