Infrapunaa digillä

Vs: Infrapunaa digillä

Digi on haarukointia ajatellen kiva, kun filmikulutkin pysyy aisoissa. Modauksen haittana on tietysti se, että tuon jälkeen vekotin on pelkkä ir-kamera. Tietysti laittamalla pelkän optisen lasin (kuten jotkut ovat tehneet) voi kuvata myös värivirheellisiä värikuvia tai sopivan erillisen ir:n poistavan irtosuotimella myös suunnilleen hyviä värikuvia. Pelkän ir-suotimen kanssa on joillain rungoilla helppo säätää myös fokus uudelleen ir:lle, jotta autofokuskin toimii.

Mainitsemallasi keinolla säilyy näkyvyys kameran läpi. Pelkällä optisella lasilla ei säily, kun tarvitaan erillinen ir-suodin nokalle.Tämä on tosin mielestäni liioiteltu asia, kun aina voi käyttää irtoetsintä eikä kuvaa tarvitse sommitella millilleen välttämättä.

Filmin hauskuus on mun mielestä siinä, että käsin pideltävyys säilyy, kuvankin näkee mittaetsinkameroilla ja filmiä vaihtamalla voi siirtyä suoraan mv-kuviin tai vaikka tavalliseen värikuvaan. Laite on ir-kuvailuun dedikoitu siis vain kyseisen filmin ajan.

 

Vs: Infrapunaa digillä

Ai se ei toimi säätämättä... kamerassani on sitten vikaa. Se korvike-suodin valitaan tietenkin siten optisesti sopivaksi, ettei tarvita mitään säätämistä (jos sitä nyt muutenkaan juuri tarvitsee, kun suodin on heti kennon päällä, jossa kohtaa valo ei enää kummemmin ehdi taittua sivuun).

Jos ja kun hyödynnetään objektiivalikoimaa kalansilmästä pitkiin zoomeihin, ei kameran oman etsimen käytön mahdollisuus ole kovinkaan liioiteltu etu. Ei liene sattuma, että kameroihin pääsääntöisesti rakennetaan monipuolinen etsin - josta samalla valitaan tarkennuspisteitä, tsekkaillaan valotusaikoja ja muuta vastaavaa.

Myös digikameroita voi pidellä käsin ja kuvankin niillä näkee...

 

Vs: Infrapunaa digillä

Kyllä mun pojan Canon powershot 530 näkee infrapunaa ilman mitään purkutoimenpiteitä.
Testatkaapa kurkistamalla kameralla esimerkiksi infrapunaisella säteellä toimivan kaukosäätimen silmää kun säädintä käytetään: pitäisi näkyä valkeana valona.

 

Vs: Infrapunaa digillä

pokkareissa useinkaan ei oo sitä IR-suodatusta ilmeisesti.. mutta esim canonin järkkäreissä on kai kaikissa? oliskohan muissakin DSLRissä sitten

 

Vs: Infrapunaa digillä

Kaikissa digikameroissa on - joissakin enemmän ja joissakin vähemmän. Yleisesti ottaen: mitä uudempi ja kalliimpi kamera (eli mitä parempi kuvan laatu), sitä enemmän se suodattaa IR:ää.

Joku pokkari voi rekisteröidä kaukosäätimen signaalin, mutta kun kameraan laitetaan kesäpäivänä IR-suodin , tehollinen valovoima vähenee 10-11 aukolla. Ei aika onneton pokkari on lopputuloksena - valotusajat jäävät sekunnin tienoille. Ellei sitten kuvaa vain sitä kaukosäätimen signaalia.

Jotkut vanhat pokkarit, kuten Olympus C-2000 ovat paljon parempia ja niillä pääsee "kesäkelillä" usein puolen sekunnin valotusaikaan tai selvästi allekin. Jalustakaan ei ole välttämättömyys.

Mutta IR-modifioiduilla - olipa pokkari tai järkkäri - päästään käytännössä samoihin valotusaikoihin kuin normaalikuvauksessa, eli kuvaajalla on "täysi" valinnan vapaus ja käyttöergonomia. (Tai melkein, sillä järkkärin valotusmittari ei mittaa ihan oikein. Pokkarissa on sekin yleensä kunnossa.)

 

Vs: Infrapunaa digillä

Paljon IR:ää kuvailevalle tuo modaus voi olla tosiaan houkuttavaa. Käsinpideltävyys menee suotimen kanssa ilman modausta useimmilla kameroilla, kun ollaan sekunttien valotusajoissa. Käyttöerogonomiaa en ole koskaan juuri miettynyt, kun mulle kelpaa ulkoinen etsin (en kuvaa fisulla tai telellä ir:ää) tai sitten ollaan jalustan kanssa modaamattomalla kameralla joka tapauksessa liikkeellä, jolloin suotimen voi laittaa paikalleen sommittelun jälkeen.

Ainakin mun Canonilla valotusmittaus on mitä sattuu ir-suotimen kanssa ja autofokus myös sahailee minne sattuu, jos tarttuu mihinkään. Siispä mulle on aika olematon hyöty nähdä edes sitä infoa näytöllä.

Modatulla rungolla nuo asiat muuttuvat toki heti. Autofokuspisteet yms ovat silloin tarpeen, etenkin jos kamera on säädetty toimimaan ir:llä oikein, tehtiin säätö sitten lasipalan sopivalla paksuudella tai ruuvia kääntämällä.