Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now

ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

Keskustelu osiossa 'Filmikuvaus' , aloittajana r-e, 19 Marraskuu 2010.

  1. J.Vuokko

    J.Vuokko Well-Known Member

    8 192
    63
    48
    Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    Myöskin 1+1:llä olen pärjäillyt, mutta pitää jossain välissä kokeilla myös noita muita laimennoksia niin saa sitä oikeaa ensikäden tietoa.
     
  2. Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    Paljon sitä aikaa pitäisi lisätä?

    Onko siitä jossain olemassa jotain virallista tietoa?
    Ei osunut ainakaan tuosta silmään: http://www.kodak.com/global/en/professi ... 78/j78.pdf"]http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/j78/j78.pdf
    ja siinä puhuttiin muutenkin kapasiteetista vain tuoreisteen kanssa.

    Ostin pari gallonan pussia, kun kaipailen toista kehitettä Rodinalin rinnalle. Vielä en ole kokeillut. Pitkään mietin kumpaako ostaa, x-tolia vai D76:tta. Kokeillaan nyt tätä ensin.
     
  3. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 779
    749
    113
    Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    Ei vaan osunut silmääsi: With time compensation; increase the development time by 15 percent after every four 8 x 10-inch sheets or 4 rolls per gallon processed.  (STORAGE LIFE AND CAPACITY)

    Ei siinä virhettä ole! Tietenkin taulukossa on suluissa litraa kohden kapasiteetti. 

    Ilfordin kertomana (ID-11) ajanlisäysohje kuuluu +10% filmiä (135/36) kohden.  Se tarkoittaa tässä sitä, että sama lisäys aina, jolloin 10. filmi olisi tupla-ajalla.  Ja koskee litran määrää stockia.

    edit. yliviiva -  Suoraan ID-11 pakkauksesta kopsattuna:  2+10%, 3+20%,4+30%, 5+40%, 10+90%.  Lisäksi: 11+100% Do not use

    Siinä on muuten erilainen ajanlisäysohje stockin monikäyttöön: 5% ajanlisäykset ja max 7 filmiä. (ehkäpä 5% lisätään siinä aina edelliseen aikaan, vai tuleeko siten loppua kohden merkittävää eroa?  10-> 10,5 -> 11,025 -> 11,57625 -> 12,155  jne)  Näin onkin meillä sitten jo kolme erilaista ohjetta niin kapasiteetin kuin ajanlisäystenkin suhteen. Kodak, Ilford ja Cookbook.

    Kirjastä onkin tuossa luettavissa aika paljon tekstiä. Opin mm. sen, että (nyt voin sanoa: tokihan) tasaavaa vaikutusta voi kehitteissä tapahtua muistakin syistä kuin vain tietyillä laimeilla kehitteillä standitilanteissa.  Mielenkiintoista oli  että D-76 muuttuu sekoituksen jälkeen siten että vasta tietyn ajanjakson kuluttua se on aktiivisimmillaan tai  jyrkimmillään, ja siitä se sitten taas "laimenee".  Lukekaa toki.  :)

    Se jää arvailujen varaan, miten merkittäviä erilaiset kerrotut ominaisuudet ovat.  Että mikä on niitten määrällinen vaikutus.  Ettei kävisi vain niin kuin helposti syvälle aiheiden yksityiskohtiin sukellettaessa: unohdetaan katsoa kokonaisuutta minkä näkisi ulompaa, eikä sieltä jo pieneksi muuttuneen polun päästä. 
     
  4. Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    Mulla ei ole kuin yksi kirja ja sekin on helvetin yksitoikkoinen: 40 + vuotta D-76 käyttöä, kunnes erehdyin kuvittelemaan että materiaalin myynti olisi joku bisnes ja aloin omilla varoillani testaileen ties vaikka mitä...
     
  5. c

    c Well-Known Member

    5 391
    109
    63
    .

    .
     
  6. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 779
    749
    113
    Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    "Valottaa varjojen mukaan"  on suuntaa-antava nyrkkisääntö negatiivifilmeille ja se tarkoittaa runsaampaa valotusta kuin heijastuvan valon mittarin näyttämä keskiarvo.  Kun valotetaan yli ja kehitetään ali, sehän on myös N- (N miinus) prosessi, jolla saadaan sävyala varmemmin mahtumaan negalle ja se sopii tyypillisesti aurinkoiselle säälle.

    Mutta tuntuu että tämä on selvää sinullekin ja halusit vain kyseenalaistaa tuon säännön ainaisen toiston ja nähdä mahdollisuuden sen väärinkäsitykseen. Kun kohteen valon ja varjon ero on tarpeeksi suuri, eihän se tietenkään sitten toimi riittävän hyvin.  Mutta aika hiton hyvin se toimii kun mittaa noin keskiharmaasta johon ei paista suoraan aurinko.  Yksi perinteinen mittauspaikka on useimmilla aina mukana oleva käsi, jota on hyvä kääntää sopivasti valon suuntaan nähden.

    Valotus kuitenkin määrää pitkälti varjon mustuman ja kehitys valokohtien. Ts. pitempään kehittämällä tummat kohdat negalla tulevat tiheämmiksi suhteessa varjokohtiin.

    Filmien herkkyys riippuu myös kehitteestä.  Tämä todellinen herkkyys näkyy varsinkin siinä miten varjot saavat mustumaa. D-76 alentaa herkkyyttä, mitä filmipakettiin on merkitty.  Microphen nostaa sitä. (Määrät on luettavissa Cookbookista edellä.)
     
  7. Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    No, kun sitä on tarpeeksi monta kertaa tehnyt voi mitata sieltä mistä haluaa ja huomioida sen niin kehitysajassa kuin liikuttelussakin.

    Kokeilin joskus standia 50-luvun Kameralehden teollisuuskuvausjutun innoittaman todella jyrkissä olosuhteissa kuvatulla Panatomic-Xllä. Toimi hyvin, mutta ei minulla ole ollut syytä käyttää standia tai edes semi-standia kaikissa filmeissä - päinvastoin. Silloin kun tarvitsin pientä raetta käytin Panatomic-X ja kun se lopetettiin, Pan F tai APX 25sta. Rakeen koko ei ole ollut mikään suurempi ongelma paitsi että en ole pitänyt 1+25 Rodinalin mielestäni reippaasta rakeesta sen enempää Ilfordin HP5sen kuin Tri-X kanssa.

    Nykyisin näyttävät kriteerit olevan kaiketi skannauksien vuoksi erilaisia, koska rae korostuu niin paljon pimiöön nähden. Toisaalta nykyiset keskiherkät filmit kuten TMax ja Delta 100 ovat käytännössä rakeettomia, joten hitaidenkin käyttäminen on jäänyt leikkimisen tasolle.
     
  8. r-e

    r-e Member

    618
    0
    16
    Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus

    Liittyen keskustelun aloitukseen, päädyin kehittämään 1+1:llä. Tää kun oli eka kerta ID-11:lla. Katsotaan mitä tulee.
     
  9. J.Vuokko

    J.Vuokko Well-Known Member

    8 192
    63
    48
    Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus


    Varjojen mukaan valottamin tarkoittaa sitä että varjoja alivalotetaan vain vähän jolloin niihin jää hyvät detaljit.
    Tyypillinen esimerkki on mittaus tummasta varjosta ja alivalottamalla tätä 2 aukkoa.

    Jos valo on konstrastikasta niin silloin yläsävyt (ja mahdollisesti ihon sävy) pitää tuoda alas lyhentämällä kehitystä -> kehittämällä loivemmaksi.

    Tästä sanonta "valota varjojen mukaan ja kehitä valojen mukaan"


    Sellainen pomminvarma valottaja käyttää jotakin 2-kylpykehitettä ja mittaa kohteen tärkeästä varjosta (varjosta joka on tumma, mutta jossa haluaa vielä nähdä yksityiskohtia) valon ja alivalottaa tulosta 2 aukkoa. Silloin sekä varjoissa että valoissa riittää sävyjä esille kaivettavaksi paperin jyrkkyyksiä vaihdellen.
     
  10. Vs:pikku-zone-teemu

    Kaikki esittää mielipiteensä asiasta niin sitten minäkin.
    Kohdistuvaa valoa kun mittaan olen haarukoinut oman varjojenmukaan olevan FP4+125@80 , ja vastaavasti kehitysaika oli x minuuttia valojen mukaan.
    Ei N ei N+ eikä - vaan valaistusominaisuudet esitetään valtavassa toleranssissa.