ID-11:ta, joka ilmeisesti on samaa ainetta kuin D76, voidaan käyttää stockina tai 1+1- ja 1+3 -suhteeseen lantrattuna. Mikä vaikutus tuolla on? Pers'aukisena houkuttelis tuon 1+3 -suhteen käyttö...
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Minuakin kiinnostaa aihe. Miten se vaikuttaa terävyyteen, rakeeseen, sävykkyyteen, varjoalueiden ja kirkkaiden alueiden toistoon? Netistä löytyy monta erikantaista vastausta. T Jukka
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Nyrkkisääntönä: Laimentaminen tasaa hieman kontrastia, lisää hieman reunaterävyyttä ja samassa yhteydessä lisää hieman raetta. Oikea vastaus: kokeile ja vertaa itse niin näet eron konkreettisesti. Mielipide: rahansäästö on aina oikein hyvä peruste . Ei ne erot NiiiIIiIiiIn suuria ole, ja nehän voivat olla jopa haluttuun suuntaan.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Säästäväinen tietenkin käyttää stockina, jolloin voi kehittää 10 täyspitkää kinofilmiä litralla aina ohjeen mukaan aikaa lisäten. Ominaisuudet toki muuttuvat matkan varrella. Tuoresteen käyttö sitten jatkoaihe..
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Ihan mielenkiinnosta, onko kokemusta miten ominaisuudet muuttuu 1.rulla vs. 9.rulla?
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus ^ En ole seurannut niin tarkkaan. Menee varmaan sitä 1+3:a kohti.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Litran pakkauksen sijasta osta galloonan satsi, liuota se lämmitettyyn (30C) tislattuun veteen ja jaa litran lasi tai Cokis pulloihin ja laita aivan piripintaan ja säilytä jääkaappiin. Ala käyttää yhtä satsia ja tuoresta toisesta pullosta noin 10cc per rulla. Jos ei kulu niin paljoa per kehitys, kaada vähän tuota käyttösatsia pois. Kun olet näin mennyt yhden 1+1 litran läpi, ala taas toisella 1+0,7 litralla uudestaan. Tulee tasalaatuista, eikä tarvitse arpoa mitään pidennyskertoimia. Hiukka "sisäänajettu" D-76 on yksi varmimpia ja parhaita MV negakehitteitä maan päällä.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus ^^ No, eikö sentään kannattaisi hankkia tuorestetta. Vai onko liian isot myyntipakkaukset siinä. Tuoreste kun on varmaan tehty niin, että tasalaatuisuus pysyy.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus 1000/10=100 -> 100 kehitystä kahdella litralla. Kuulostaa aika paljolta. Kuka tuota on kokeillut? Mutta jännä systeemi. Ehkä sitä tuorestusmäärää pitäisi kuitenkin lisätä? cc = ml gallona pyöristyy 3,8L (jenkkigallona)
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus ^ Siinä on hieman ikiliikkujan fiilistä. Voiko olla totta? Ohjeen taustaa olisi kiva kuulla, mistä peräisin ja onko joku jopa kokeillut. Vertailuna Refinal-tuoreste, jota minulla sattuu olemaan. Agfa Refinal on Ilford Microphenia vastaava, ellei jopa identtinen. Tuoreste on jauheena kuten kehitekin, A ja B osineen. Tämä on 5 litran pakkaus, josta siis sekoitetaan 5 litraa. Sisältö painaa 463g ja käyttöohje on noin 12ml täyspitkää kinofilmiä kohden. 5000/12= 416,7 1000/12= 83,3 463/5= 92,6 Litrassa tuorestetta on jauhetta 92,6g ja se kehittää 83 filmiä. Ja siis kehite pysyy silloin muuttumattomana. Ainakin tähän on pyritty. Kuinka suuresti tuoreste on erilaista kuin kehite, on myös mielenkiintoinen aihe. Edit. Löytyi tietoja koostumuksesta http://www.silverprint.co.uk/info/D76.html Boraxia näyttäisi olevan merkittävästi enemmän tuoresteessa kuin kehitteessä. Boston Corporate Photographer MAKES YOUR COMPANY LOOK GREAT
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus D-76 ohjeesta. PDF J-78. http://www.kodak.com/global/en/professional/products/chemistry/bwFilmProcessing/d76.jhtml?id=0.2.24.14.18.14.7.14&lc=en Modified replenisher (5 parts of D-76 Developer with 1 part of D-76R Replenisher - T-Max filmeille) The starting-point modified replenishment rate is 70 mL (2 1⁄2 fluidounces) for each 135-36 or 120 roll or 8 x 10-inch sheet (or equivalent) processed. Original replenisher (pelkkä tuoreste) Add 22.2 to 29.6 mL (3⁄4 to 1 fluidounce) of replenisher (mixed according to the instructions on the package) for each 135-36 or 120 roll or 8 x 10-inch sheet (or equivalent) processed. Nämä antaa viitettä siihen että kehitteellä tuorestettaessa tarvitaan runsaasti enemmän tuorestusta, koska modified-tuorestettakin, jossa pääosa on kehitettä, laitetaan noin paljon. Hyödyllinen tieto T-maxin erilaisuudesta tässäkin asiassa tuli samalla esiin. En olisi arvannut. Ohjeessa on muuten virhe kohdassa STORAGE LIFE AND CAPACITY. Taulukossa lukee: Useful Capacity Per Gallon (Litre). Kuuluisiko siinä lukea per gallon (3,8 litre) vai per 1/4 gallon (litre), on vaikea arvata. Ilford ID-11 ohjeeseen kannattaa myös verrata. Siinä on ollut (kuten ID-11 pakkauksessakin) että kymmenelle filmille riittää tehoa litralla aina aikaa lisäten.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Alkuperäiseen kysymykseen tuli eteen yksi vastaus: For greater sharpness, but with a slight increase in graininess, you can use a 1:1 dilution of this developer. http://www.bhphotovideo.com/c/product/26998-REG/Kodak_1464833.html How many times I can use D-76? http://www.flickr.com/groups/ishootfilm/discuss/72157623757899775/
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus En ole kovin paljon viime aikoina D-76:lla kokeillut, mutta tuo 10ml on ihan vakiosysteemi Acufineä käytettäessä. Raakakehitettä tuoresteena, hyvin pelittää. Lisäys, vertasin vähän noita Acufine ja D-76 kemiaspeksejä, Acufine on aika lailla aktiivisempaa, joten varmaan kandeis ehkä mennä 20cc per filkka D-76:lla ja aina välillä kaataa pullosta käytettyä veks ja täyttää tuoreella että tuollainen 20/30 rullaa olis maksimi yhdellä litra+litra kombinaatiolla
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Pitempi aika, isompi rae. Onko merkittävää, kinaria isommasta tuskin huomaa ja kinarilla on hyväksi ,) Loivempi nega. stock vs 1+1 ero on paljon isompi kuin 1+1 vs 1+3 sävyissä - minun mielestä.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Kyllä 1+2 ja 1+3 ovat ihan järkeviä sävyjen kannalta, sillä D-76 ei pysty toistamaan kontrastikkaita kohteita muuten kuin laimentamalla riittävästi. Zonettajien N- -kehitykset osoittautuvat nekin mahdottomiksi ilman laimennusta. Syynä on D-76:n rakeita liuottava osa, natrium sulfiitti, jonka pitoisuus laimentamattomassa D-76:ssa on niin suuri, ettei kehitys-tapahtuma pääse koskaan uupumaan huippuvaloissa (= efekti jota mm. stand-kehityksellä haetaan). Joten vaikka lyhyt kehitys-aika tuottaisikin ylä-keskisävyihin saakka loivan negan, huippuvalot ovat silti tukkoiset. Mutta jo laimennus 1+1 - 1+2 mahdollistaa kehitteen "kulumisen" huippuvaloissa paljon varjoja nopeammin, jolloin huippuvaloistakin saadaan irti vedostettavia sävyjä. 1+3 ilmeisesti ei enää tuo tähän tasaavuuteen merkittävää lisää, mutta parantaa tätä aikamme hopealuotia, akutanssia... Ja vielä lisää 1+4 -laimennoksella.Molemmat taitavat kuitenkin sopia enemmän laakafilmille. Sama ongelma on muuten D-23:n kanssa ja ilmeisesti Xtolinkin - päätellen siitä että Xtolia paljon käyttävä Sexton näkyy käyttelevän usein jopa 1+4 -laimennosta.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus ^ En pysty nielemään tuota kaikkea helpolla. Kun liikutellaan, ainahan tummatkin kohdat saa uutta kehitettä. En ole koskaan käsittänyt mistään että kehitteen uupuminen tummista kohdista olisi mikään edellytys onnistuneelle kehitykselle, vaan päinvastoin että jatkuva tasainen kehitys olisi perustekniikkaa. Ettet nyt sitten puhuisi skannaajan näkökulmasta, ja vielä jonkinlaisena zonettajana? Lisävalon anto printtiä tehdessä, ja varjostukset, ovat kuitenkin myös perustekniikkaa. Toisaalta en tahdo kovin paljoa väitteitä esittää, sillä en minä sentään kovin paljoa ole ikinä D-76:tta käyttänyt. Silloin tällöin vuosien kuluessa. En juuri koskaan ole laimentanut, vaan sen sijaan se on laimentunut monikäyttöisenä. Mutta onhan se täysin käyttämätön stock tunnetusti melko rajua kamaa. Vaan mitenhän D-76 suhteutuu Micropheniin, joka nimenomaan stockina toimii hyvin prässäyksessä(kin) ja herkkyyttä nostavana normaalistikin. Olen hyvää tulosta saanut stockilla sillä mm. Ilford PanF filmillä, kehitysaika jossain neljän minuutin korvilla.
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Tuo selitykseni on melkein suoraan Anchell&Troop: The Film Developing Cookbookista, olisko sivulla 40... Löytyy muuten myös google-bookkina tuo kohta. En puhu skannaajan näkökulmasta, zonettajan kyllä. Mutta taviskuvaajalle tuo tulee ongelmaksi vielä helpommin kuin zonettajalle koska kokonaiskontrastia ei mittailla, valotetaan filmi jollain perus-lukemalla (ehkä kameran valotusmittari) ja kehitetään ja sitten yritetään hieroa sopivilla paperijyrkkyyksillä niitä sävyjä esiin. Siinä touhussa tasaava kehitys tuo aina apua, 2-kylpy, laimennettu kehitys tai ääripäänä standi joka on mielestäni liian riskialtis menetelmä (esim. varjoista leviää tuoretta kehitettä muualle ja tulee melkoisia "halokehiä")
Vs: ID-11 / D-76, laimennussuhteen vaikutus Minusta D-76 1+1 yhdistelmänä on ollut hyvinkin toimiva vaihtoehto. Valotan varjojen mukaan ja kehitän niukasti ennen kuin vähäänkään yli. Näin on säilynyt jonkinlainen kontrolli esim. hyvin kirkkaiden olosuhteiden hallinnasta.