Heh, itsekin eilen naureskelin ihan samaa! Ei ole kyllä mieleen sellaista kertaa jäänyt, että oltais oltu samaa mieltä! Sellasta se välillä on
Millainenkohan kuva olisi kaikkien mielestä hyvä? Sellainen, joka on jonkun mielestä suurenmoinen, on väistämättä jonkun toisen mielestä ihan paska. Sellainen, joka on parhaimmillaan "ihan ok" voi ehkä olla huonoimmillaan "no jaa", mutta jos jutussa on vähän enemmän munaa, siinä on myös enemmän ärsyttämispotentiaalia. HCB käytti aika vahvoja ja epäsovinnaisiakin keinoja.
Voisiko valokuvaaminen olla todellisuuden jäljittelyä? Ts. jäljittely on luontaista ihmiselle ja se tuottaa nautintoa, kuten Aristoteles toteaa (Runousoppi). Voisiko tästä syystä jotkut kuvat olla todentuntuisempia kuin toiset? Joissakin tapauksissa kuvaan on, sanoisinko liimattu jokin viesti. Toisissa se tuntuu olevan siinä luonnostaan. En tiedä miten asia on. Minussa tuo mainitsemani teos aiheutti kuitenkin jonkinlaisen prosessin miettiessäni hyvän kuvan ominaisuuksia.
Voisi, mutta ei välttämättä, eikä useinkaan. Jäljittely on ominaista myös mm. papukaijoille ja simpansseille: se kuuluu luontaisena oppimisprosessiin, ja toimiakseen sen voisi olettaa tuottavan tyydytystä. Valokuvaa on jokseenkin hedelmätöntä määritellä, mutta mikä siinä. Valokuva voi olla mm. todellisuuden kopioimista, vääristelyä, erottelua, hajaannuttamista, etäännyttämistä, jähmentämistä, pysäyttämistä, venyttämistä, luokittelua, määrittelyä, muodostamista, luonnostelua, yksilöimistä, vertaamista, johdattelemista, harhauttamista, lupaamista, todistamista, muistuttamista, taikka vaikka ärsyttämistä. Valokuva voi olla myös epätodellisuuden....