Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Ymmärrän, mutta puhutaan jo ihan eri hintaluokan kameroista ja siltikin nuo perät ovat useimmiten alamittaisia peruskameran kuva-alaan nähden. Olis varmaan pitänyt mainita jo otsikossa, että tarkoitin tavan tallaajan kameroitten etsimiä, sanotaan vaikka alle 2k€ korkeintaan 3k€ runkoja, niin ja siis kennoineen;-)
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Noin sun kuuluukin sanoa - onhan nimesi RB! En toki ihan ymmärrä mitä käyttökelpotonta sulle oli siinä. Diopterisäätö siinä mun korstenissa on ja juuri sopiva suurennos.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Käyttökelvottomaksi etsimen tekee se, että tarkentaminen vaikeutuu niin paljon että alkaa kuvaamisen laatu. Henkilökuvaamisessa energiaa pitää riittää mallin ohjaamiseen ja oikean tilanteen oivaltamiseen, jos tarkennus vie energian niin ei onnistu. Saman aisan takia en käyttänyt koskaan RB:ssä prismaetsintä, vaan kuilua koska sillä tarkentaminen oli paaaaljon helpompaa. ________________ Nimimerkin voisin vaihtaa nyt vaikka 20D:ksi...mutta ei varmaan onnistu. Filmiaika on meikäläiseltä ohi, ja tuskin mitään digiperiäkään hankitaan.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Foorumilla oli kerran hetken oikein villitys, jossa monet vaihtoivat nimimerkkiään, kun ensin yleisemmin hoksattiin sen olevan ihan itse helposti mahdollista. Sitten tietenkin ylläpito(kin) puuttui asiaan kun alkoi mennä tosi sekavaksi. Aika usein kuulee moitteita Hasselin tarkentamisesta. Jotkut pitävät myös vanhempaa ja himmeämpää tähyslasia helpompana tarkentaa. Mulla oli vaikeuksia myös mutta optikolla käynti ja diopterisäätö auttoivat. Mutta käyttö ei olekaan ammatillista jossa tietenkin valitaan aina paras ja itselle toimivin.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Se tähyslasin kirkkaus ei olekkaan ihan yksselitteistä. Hasselin kirkas lasi oli aika kehno tarkentaa jossain olosuhteissa, sama juttu oli Selänteeltä hankitulla RB:n lasilla, mutta siinä olikin leikkokuva joka pelasti tilanteen. Himmeät tähyslasit ovat aika surkeita kaikki, mutta välimuodoista löytyy ihan hyviäkin. Hasselin luuppi ja RB:n prisma pienentävät etsinkuvaa, ihan kuin croppidigin tunnelilla kuvaisi. Muutenhan ne olisvat hyviä. Tilannetta vaikeuttaa oma vähän huono hämäränäkökyky. _________________________________ Mulla olis muuten myyrä RB:n HYVÄ prisma! Suosittelen ;D ;D Ostakaaostakaa!
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Pienentävät? Riippuu mihin vertaa. Hasselin kuiluetsimen luupissa taitaa olla 4x kerroin. Luuppietsimessä kai 2,5x mikä on sama kuin PM45 prismassa. Versioissa lie jotain eroja kanssa, näiden pitäisi koskea uudempia. Tähyslasi näyttää siis suuremmalta näitten läpi katsottaessa.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Joo....tarkoitin että luuppietsin näyttää kuvan pienempänä kuin kuiluetsimen luuppi. Pelkällä tähyslasin tuijotuksella en edes yrittänyt.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Jos jätetään laskuista Nikonin ykkössarja niin varmaankin parhaimmasta päästä täyden kinokoon kennollisista (sama luullakseni pätee A700:een APC-C -kennollisissa). Minulla nyt ei ole käytännön kokemusta Nikonin D700/D800:n etsimestä jotta osaisin niihin verrata. Huvikseni tuossa vertailin "sillä silmällä" Panasonic GH2:n etsimeen ja onhan A900:n tähystin siihen verrattuna luksusta vaikka miten yrittäisi ajatella positiivisesti "modernista" EVF:stä. EVF näyttää enemmän tarinaa (kohisevaa kuvaa myöten) siitä kuin mitä kennolle tarttuu niin katoaa tuo optisen etsimen luoma illuusio hienosta kuvasta... Ymmärtääkseni ilmoitettu suurennussuhde kuvaa miten etsimen läpi katsottu kuva "normaaliobjektiivia" käytettäessä vastaa paljaalla silmällä katsottua kuvaa. Olympus OM-1:n etsin näytti 97 % ja oli 50 mm polttovälillä täsmälleen 1:1 todellisuuden kanssa - valtavan iso etsinkuva ja helppo tähdätä molemmat silmät auki (toki etsimen valoisuus ei ollut samaa luokkaa kuin vaikkapa A900:n jättikokoisen prisman + modernin am-tähyslasin tuottama).
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Kaikissa Nikonin täyskennoisissa on jotakuinkin saman kokoinen etsin piatsi, että D700:ssa se ei näytä ihan 100% kuva-alasta. Tuommoisen etsimen kanssa tulee toimeen, etenkin kun se on suht kirkas ja myös silmälasien kanssa toimiva. Hyvän etsimen on sitten Sony tehnyt A850/900 kameroihinsa. En tiedä onko valtavan suuri etsin etu monessakaan kuvauksessa, mutta onhan siinä tietty estetiikkansa. Silmää voi oikein kuljettaa ympäri kuva-alaa.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Onko sinulla nomad mielipidettä A700 etsimestä suhteessa nykyaikaisempiin kroppirunkoisiin järkkäreihin?
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Niin ohimennen olen A700:sta kädessä pitänyt, etten sano sillä perusteella mitään. Speksien mukaan A700:n etsin on 95% 0.9x suurennuksella. Nikon D300:ssa on 100% 0.94x suurennuksella. Tiedän, että toi Nikon on kroppikameraksi hyvä, ja ihan universaalistikin ok, joten ei kai A700:sta voi huonona pitää se vaikka häviääkin vertailun. Halvoissa kroppikameroissa on selvästi huonommat etsimet.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Kehuin kyllä muinaisen Olympuksen etsintä Vaikka voi tuota A900:kin etsintä kehua (100 %, 0,74). Kun nyt katselin noita speksejä niin kaikissa Nikonin kinokennoisissa on "huonompi" etsin kuin A900:ssa. Vain Canonin EOS D1 mk IV:ssa näkyisi olevan speksien perusteella karvan verran "parempi" etsin (100 %, 0,76) A700:n etsin taitaa olla sama kuin KonicaMinolta 7D:ssä joka aikoinaan oli paras APS-C:läisten sellainen.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Joo, sitten kun ottaa verrokiksi vaikka Pentaxin tai Olympuksen minkä tahansa manuaalitarkenteisen kinokameran niin ei enää näytä niin vakuuttavalta. Halpamalleissakaan ei mennä alle 0,82-kertaiseen suurennokseen. Onko joku keksinyt syytä digikameroiden etsinten pienuudelle?
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Tjaa, kaikentietävä netti kertoo: ------------------ Minolta Maxxum 9: .73X, 100%, -3 to +1, high-eyepoint (22mm) Contax RTSIII: .74X, 100%, -3 to +1, high-eyepoint (not specified) Contax Aria: .82X, 95%, none built-in, high-eyepoint (25mm) Leica R9: .75X, 96% vertical, 97% horizontal, high-eyepoint (not specified) Canon EOS-1V: .72X, 100%, -3 to +1, high-eyepoint (20mm) Nikon F5: .75X, 100%, built-in but not specified on website, high-eyepoint (20.5mm) Pentax MZ-S: .75X, 92%, -2.5 to +1.5, not high-eyepoint Here's an example of typical entry-level SLR viewfinder specs: Nikon N55 (mirror-box prism, not optical glass): .6X to .68X*, 89%, built-in but not specified on website, eyepoint 17mm *Note: I'm afraid I have no idea what this could mean. I've never seen magnification given as a range before. Finally, here's an example of a great viewfinder from days gone by: Olympus OM-4T: 0.84X, 97%, -3 to +1 (built-in), eyepoint not known. --------------------- Eli aika ehkä kultaa muistot...lukuunottamatta Olympusta. Tosin tuossa listassa on enimmäkseen automaatteja, lineekö sillä jotain tekemistä tämän suurennuksen kanssa. Ilmeisesti OM:n 50/1.8 on ehkä karvan verran yli 50-millinen koska speksien mukainen suurennus onkin "vain" 0,92 äärettömään tarkennettuna (tai sitten se oli yleensä aina alle äärettömän tarkennettu) vaikka muistikuva on jotain 1,0. Joku OM-1:n ja 50/1.8:n omistaja voinee tarkistaa muistot. Ehkä suuri suurennus on kallista - Olympuskin oli jo OM-4:ssa tinkinyt prosenteista. EDIT: Kertoihan se netti ehkä sen syynkin: "The reason for the shrinkage in viewfinder magnification (even while showing 100% of the frame area) was the need to cram in all of the camera status displays in the viewfinder area surrounding the focusing screen area!"
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Siinä oli tasan yksi Olympuksen tai Pentaxin manuaalitarkenteinen kamera, sekin etsinkooltaan keskitasoa. OM-1 ja OM-2 on varustettu 0.92x etsimillä. Pentaxin MX:ssä on 0.97x etsin. Automaattitarkenteisissakin löytyy helposti nykyisiä etsimiä isompia, esimerkiksi Minoltan Maxxum 7000:ssa on 0.85x etsin ja Pentaxin SF10:ssä on 0.82x etsin. Nämä ovat automaattitarkenteisten kameroiden alkutaipaleelta, myöhemmissä etsin tuppaa olemaan pienempi. [QUOTE> [/QUOTE] Omistan kyllä molemmat, suurennos on todella lähellä sitä yhtä. En tiedä mistä johtuu, hyvin pienen eron siinä voi ehkä havaita, ei vaikuta käytännössä. Pienemmällä suurennoksella alkaa vaikuttaa, OM-4 ei anna enää samaa vaikutelmaa. Ainoa 1x etsin taitaa olla Voigtländerin Bessa R3-malleissa, vieläpä 40mm polttovälin kattavasti. Toki mittaetsinkamerat ovat hieman eri juttu. [QUOTE> [/QUOTE] Eikai sitä dataa mitenkään merkittävästi enempää ole nykyään, mitä muuta lisäinfoa digikameroissa on kuin valkotasapaino? Pentaxin MX:ssä näkyy ruudun yläpuolella valittu aukko ja oikealla puolella on valotusmittarin ledisarake. Samaan tilaan mahtuisi kyllä pistämään melko valtavasti infoa. Pidän kyllä enemmän OM-2:n tyylistä, jossa valotusmittari on ruudun päällä, mutta siitä näkee läpi. Sitten kun kääntää manuaaliasentoon tai kokonaan pois niin se vetäytyy pois näkyvistä.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Ei kai nuo suurennossuhteet kerro kaikkea etsimen laadusta. Etsimen kirkkaus on ehkä vielä tärkeämpi asia, ja siinä eroja jo sitten onkin, ehkäpä vielä enemmän kuin noissa suurennossuhteissa. Jos vaikka nykyisiä digijärkkäreitten etsimiä vertaisi keskenään, niin mm Pentaxin halvemmissa rungoissa on pentapeili ja paremmissa pentaprisma, väittävät eron olevan selkeä prisman eduksi. Joskun filmirunkojen aikaan puhuttiin myös prisman koosta (oisko tekemistä juurikin sen suurennussuhteen kanssa), eli painon säästön ja koon takia tehtiin sirompia prismoja joka sitten kostautui huonompana etsinkuvan laatuna. OM-1:n prisma oli kuitenkin pieni tai ainakin matala, silti etsinkuvaa kehuttiin - tiedä häntä, en osaa suunnitella prismoja saatikka etsimiä, mutta tuntuu vaan siltä, ettei numerot kerro ihan kaikkea, väittäisin jopa, ettei läheskään kaikkea. Amateur Photographer lehti testasi mm tarkentamisen kannalta tärkeää silmän tarkennusetäisyyttä, siis mille etäisyydelle silmän piti kohdistua. Sillä oli heidän mielestään tärkeä merkitys ja heillä taisi olla joku alue mihin väliin etäisyyden piti asettua jotta kameralla oli helppo tarkentaa, oisko ollut jotain 70-90cm??
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Voi olla tekninen syy ja varmasti myös taloudellinen. Minulla on kuitenkin myös Oly OM-2n sekä Fuji GF670 jotka kummatkin ovat kiistatta kameroita joissa on erittäin suuri etsin. Onhan tuommoinen ihan kiva, mutta nopeatempoisessa kuvaamisessa välttää vähän pienempikin. Suuren etsimen etu tulee esille lähinnä kun tarkentaa käsin tai kun ajan kanssa sommittelee monimutkaista kuvaa, vaikka maisemakuvaa. Toisaalta eipä hirveästi D700:n etsintä huonommalla viitsisi kuvata yhtään mitään.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Etsimen kirkkaus ei OM:n kaltaisessa filmikameroissa nyt niin hirveä kysymys kuitenkaan ole. Käytössä ovat enimmäkseen suht valovoimaiset primet, eikä filmikameralla muutenkaan kuvata ihan yhtä hämärässä kuin digikameroilla. Käytännölliset herkkyydet ovat kehittyneet noista ajoista sentään useamman aukon verran. Eikös tässä ole kysymys myös dioptrin sädöstä. Minulla on ainakin sen verran ikänäköä, että en edes pysty tarkentamaan katsettani 70cm päähän, 3 metriä voisi olla realistisempi tavoite ;-) Silmälaseilla asia tietenkin korjautuu. Digin etsimessä haluan myös viimeistellä etsimen kuvaa säädöllä, mutta filmikameroissahan tuota ei edes ole. Korjauslinssejä en (toistaiseksi) ole kokenut tarpeelliseksi.
Vs: Hyvät, huonot ja hyvin huonot etsimet Tätä jäin ihmettelemään: "The High-Eye-Point was not something new." (F3HP etsin DE-3) Sivun lopussa: http://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/nikonf3/f3a.htm Siis kun kuitenkin sanotaan että The DE-3 provides 1" eye relief vs. 18mm vanhemmissa etsimissä. (Mutta kyllähän mir.com sivuston jutuissa löytyy aina vähemmän viimeistelemättömiä tarinoita kuin joskus virheitäkin.)