Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Sakkelta on muutama nähty, eivätkä ne olleet yhtään hassumpia.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Tällä periaatteella kaikki saa kouluista pelkkiä kiitettäviä, eikä se ole edes saavutus.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita On noita valaisu kursseja käyty ja yksityisoppikin otettu. Ensimmäisellä kurssilla mistä Sakke veti osa ja VVI opettaja toisen osan, Sakke kävi läpi noita mestareiden valaisu metodeita ja jo silloin oivalsin että mestaritkin roiski valoja sininen tänne pihtivalosta muihin sekavaloihin saaden aikaan tunnistettavia tyylejä. Ei valaisu eroa muusta valokuvauksesta, siinä että on sääntöjä ja sääntöjen rikkomista. Toki ihan aluksi on hyvä oppia ihan perus valaistus ja siitä syntyvä nenän varjo, sitten saa sotkea ihan rauhasta kuten kuvaamisessa, välillä voidaan tarkentaa eteen ja välillä taakse. Tilaa liikkeen ja katseen suuntaan tai tehostetaan jotain haluta tehden täysin päin vastoin. Valokuvaaminen ja valaisu on aivotyötä, eikä mitään oppaiden toistamista.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Voidaan toki tehdä ihan oma laji missä unohdetaan täysin miltä valokuva itse näyttää, tarkistetaan valotus sarja, reunapiirto, tarkennus ja kehitteiden käyttö. Tämä sitten pisteytetään ja saadaan tulos. Valaistuksessa mitataan laasereilla valojen kulmat ja mitataan jarruilla etäisyys kohteesta, tässä leikissä ei tarvita edes kameraa.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Voi se olla saavutus, koulussa. Elämässä pitää sitten pärjätä omillaan. Tämä on niitä asioita, joissa huomaan olevani j.sirenin kanssa samaa mieltä. Valokuvaus on jotain ihan muuta kuin jonkun aikaisemman loputonta toistamista, passikuvantekijät on sitten toki poikkeus.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita No sinä olet kurssisi käynyt ja oppinut sekä kaiketi hallitset perusteet, mutta ei kai se tarkoita että apinakin oppisi. Esim Jukkis aiemmin kirjoitti "tyylistä" jossa näkee ettei kyse ole ns sääntöjen rikkomisesta, vaan pikemminkin siitä ettei osata perusteita. Tätä samaa tapaa tässä henkilökuvausessa muutenkin, jossa olennaisin on se boke tai huokoseton iho. Kenties nuoret ja pinnallisetkin poitsut haluaa nähdä hyvänä naismuotokuvan, joka on sellainen lasikaappiin laitettava nukke, sen sijaan että kuvassa olisi ihan elävä olento? (Hallitsematon kaaos->hallittu järjestys->hallittu kaaos)
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Eikös noille voisi molemmille olla oma paikkansa ja käyttönsä, jos vähän noita määreitä hellitetään. Itse ainakin otan molempia, arvioisin, ja mielelläni.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Julkkis saa kirjoitella ihan mitä haluaa, mutta minua kiinnostaa hyvin vähän suorastaan olemattomasti mitä Jukkis sanoo. Nämä tyylit ym. kopionnit (ellei ole omasta tyylistä kyse), kuuluu kursseille ja kouluihin, niihin ei tule tehdessä tuijottaa, jollei ole ammattilainen ja asiansa osaava asiakas pyytää jonkun tyylistä.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Tyyleille on paikkansa, jäljitelmillekin, kuten OK1 jo totesi. Ei ole mitenkään hölmöä tehdä vaikkapa 50-luvun filmitähtikuvia jäljitellen, Hurrellin tyylillä n.s. Hollywood-glamouria. Tai Karshin, tai Avedonin, tai Hamiltonin, tai.... Sehän on vain eri laji, toinen tapa tehdä kuin pyrkimys luonnolliseen ja spontaaniin ilmaisuun. Tuloksetkin ovat tietysti toisenlaisia, mutta niinhän on tarkoituskin. Joku Karshin tyyli edellyttää kyllä sitä insinööriasennetta, valojen tarkkaa sijoittelua ja säätöä. Mutta, mitäs pahaa siinä on? Toisenlainen kuva. Kaikenlaisia mahtuu maailmaan.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Mielestäni on pyrittävä mahdollisimmaan hyvään valonkäyttöön jokaisella kuvauskerralla. Aina tämä ei tietysti ole mahdollista. Valokuvauksessa on tietyt sisäiset lainalaisuutensa 'hyvän valon' määritteessä, jotka olisi hyvä tietää ja hallita käytännön valokuvauksessa. Sitten kun valoa oppii näkemään ja hallitsemaan paremmin, on työkalut oman näkemyksen ja luovuuden toteuttamiseen. Otan tähän jälleen kolme hallinnan tasoa: 1) Hallitsematon epäjärjestys - valokuvauksessa kaikki on mitä sattuu: tausta, valaisu, sommittelu 2) Hallittu järjestys - oppikirjamainen, oikein rakennettu kuva valaisultaan ja sommittelultaan. Mutta ei kovin luovaa 3) Hallittu epäjärjestys - luovaa kuvausta, jossa riittävä työkalupakki valokuvauksen eri osa-alueilta näkemyksen toteuttamiseen käytännössä Yllä olevassa nuo yleiset periaatteet, henkilökuvauksessa tarvitaan myös: sosiaalisia taitoja, mallinohjausta jne.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Ennen kun oli filmi kallista ja meni välillä jopa viikkoja että näki mitä kuvasta tuli. Niin määrätyt valmistelut, tarkistukset ja kuvaus hetkellä varman päälle otetut somitelut ym, oli ihan perusteltuja ja vieläkin monet oppaat keskittyy noihin. Sitten kannettiin onnistuneet kuvat kamerakerhon tapaamiseen, missä sitten porukalla huolella kuvat ruodittiin. Mutta kun nykyään näkee heti siitä ikkunasta kameran takaa mitä tuli ja voi ottaa tuhansia ruutuja joista sitten valita, jotka voi vieläpä muokata tietokoneella, niin väliä on vain sillä miltä näyttää. Tässä nykyisessä miljardien kuvien tuntivauhdissa ei ole loppupeleissä niin väliä.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Saahan sitä ihminen harrastaa mitä haluaa, en mä sitä väitä. Siinä ei ole mitää ongelmaa, tässä ketjussa esiintyen useaan kertaan väite mikä on muka oikein ja minä olisin valmis antamaan luvan kuvat juuri niin kuin tuntuu, kaikki on oikein. Hyvän kuvan omakohtaisen määritelmän päätän ihan itse ja toivon muidenkin niin tekevän.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Ettei taas menis herneitä nenään niin kus tuntuu aina menevän kun minä kommentoin. Niin jätän sen avaamisen. Ihan selkeä juttuhan toi oli. Harmi jos se ei aukea. EDIT: Muokkasin lausetta ettei käsitetä väärin asiaani. JLN lainas tekstin joten siellä näkyy alkuperäinen. ps. Sen vuoksihan noita lainauksia tehdään että näkee jos kommenttia mennään jälkikäteen muuttamaan.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita No, enemmän noita tulee fiilispohjalta katseltua. Joku tuntuu hyvältä, joku ei. Mutta; vaikkapa Karsh. Onko joku sitä mieltä, että esim. Karshin kuva Churchillistä ei täytä hyvän kuvan määritelmää? Siis hänen omakohtaista määritelmäänsä? http://images.npg.org.uk/800_800/0/7/mw07207.jpg
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Tykkää Karshin kuvista, muistaakseni Peterillä oli kirja. Mutta jos joku Janipetteri omasta mielestä mukailee tuota valoa ja näppäilee lapsestaan samassa valossa, niin se ei välttämättä täytä hyvän kuvan merkkejä. Ja vaikka malli olisi vahingossa mukavasti, niin valaisu on kopio. Saahan sitä harrastaa partiota tai vuorikiipeilyä, molemmat on ihan kivoja harrastuksia, mutta nuotion teko merkki ja vuorelle kiipeäminen on eri juttu?
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Ok, olisi noin suurpiirteiselle kommentille ollut valaistavaa saada hieman esimerkkiä, pikemminkin kuin lähteä arvuuttelemaan kuka täällä yleensä niitä herneitä vetää tai lukiotyttömäisesti on itkemässä, kun ei joka asiassa mennä myötäkarvaan oman egon kanssa.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Taitaa Sakke olla kohta kymmenen vuotta kun olin siellä VVI:llä viikonloppu kurssilla missä opetit osaa ja oikeasti opin siellä että valaisussa ei ole mitään sääntöjä, sillä niin vastoin sääntöjä nämä mestarit kuvasi.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Minun mielestäni taas on pyrittävä siihen mikä sattuu milläkin hetkellä miellyttämään ilman rajoituksia. Toki tämä pätee ainoastaan niin pitkään kun kyseessä ei ole ammatti jossa tilaaja määrittelee mitä haluaa ja miten. No nämä ovat vain mielipideasioita ja kuten joskun olen täälläkin todennut, eikö olisi ikävää jos kaikki näkisivät maailman samalla tavalla Edit. Tämä siis harrastelijan näkökulmasta. Ei päde tällaisenaan tilaustöitä tekevälle.
Vs: Hyvä potretti, henkilökuvauksesta sivullisen huomioita Enpä usko, että asiakkaat rippi-, yo- tai hääkuviin paljon itse määrittelee, vaan kuvaaja tekee kuvauksen niin hyvin lähtökohdistaan kun on oppinut. Toiset tavoittelee jotain hetken hermon muodikasta sekä sitä "omaa tyyliä", toiset aikojen saatossa yleisesti tunnistettuja seikkoja ja ajan hammasta kestävää kuvaa, ottaen tietty huomioon mistä tulee ns. asiakastyytyväisyys, eikä niinkään henkkohtaista tyydytystä itsensä toteuttamisen ja "taitelun" kannalta.