Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Se on varmaankin makuasia. uva on otettu tarkoituksella näin osana kuvasarjaa vastaavista kohteista.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Tavat tehdä kuvia ovat varmasti makuasioita, mutta niitä voidaan arvioida myös sen pohjalta, mitä kuvilla on haluttu sanoa - tai mitä ne sanovat tai sanoisivat. Väljempi (hypoteesina perinteinen kylän aukeanäkymä - talo, tie, tilaa, polkupyöriä, 1 Volvo, taustalla näkyy metsää): * Nostalginen - postikorttimaisema, matkailijan maisema, odotuksen kuva * "Luonnollinen", orgaaninen, jotain, joka kuuluu paikkaan * Etääntyneempi, ollaan ympäristössä, jossa kohde ei ole ainoa kulttuuria määrittävä asia * ...Mutta kaupan kuoleman merkkejä ei huomaisi helposti ... mikään ei olisikaan muuttunut, vaikka kauppiasta ei enää olekaan Tämä: * Kontekstista irrotettu; kohde ei ole ympäristön kulttuuria, vaan ihmisen artefaktoja * Itseisarvoinen, vaihtoehdoton * Keskittynyt * Tiukka geometrisuus korostaa estetiikkaa, joka on kuvan väittämän mukaan tuhottu * Sama geometrisuus liittää kohteen kohtalon katsojan valintojen maailmaan Muuten ihan kiva kuva, mutta heikurointi ei mielestäni täysin sovi tällaiseen kuvaan.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Pitänee kopsia ylläoleva sommittelun oppitunnin powerpointiin.... Komppaan. Heikurat eivät sovi tähän aiheeseen/rajaukseen. Muutoin kiva - kateeksi käy, kun aina suunnittelen itsekin tuollaisista aiheista kuvasarjaa, enkä luultavasti saa koskaan aikaiseksi. Tulen kyllä katsomaan, jos noista näyttelyksi...
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Joo kiitos mvuori hyvästä kirjoituksesta jälleen. (En ole sarkastinen. Kirjoitan näin, vaikka se ei sinänsä ole ehkä mvuorelle merkityksellistä.) Tässä myös mulle selvisi mitä tuo heikura tarkoittaa. Ja samaa mieltä että vähempi olisi riitttänyt sitä heikuraa. Lisäisin vielä, että tiukka rajaus sopii aiheeseen siinäkin mielessä ehkä, jos väljemmässä olisi näkynyt myös kuollut kylä, jolloinka olisi kyse vähän muusta. Oikein hyvä! -pecsilli
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Pahus. Olen oppinut uuden sanan "heikurointi" ja työtavan jota en ole tiennyt osaavani aikaisemmin. Toisin tällaista kuvankäsittelyä olen käyttänyt vasta 10 vuotta. Olikohan se silloin jo heikurointia ?
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Niin mistä sana heikura? Heikuroinnista sen verran, että Adamsin the Print kirjassa heikurointia suositellaan muistaakseni siksi, että jos on musta paspis, niin kuva näyttää muuten kirkastuvan reunoille. Asiaa tasapainottuu jos vähän heikuroi. Toinen heikuroinnin syy lienee vinjetoinnin simulointi ja Holgamaisuus, vanhahtuneisuus yms. Tässä kuvassa ei ole syytä ilmeisesti olla vanhahtava, kun on kuollut pikkukauppa kyseessä, nykyajan merkkinä. Mitä muuta heikurointiin liittyy?
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä En mäkään olisi kaivannut niin laajaa että talon ympäristö olisi näkynyt. Vähän hengitystilaa ikkunan ja katoksen ympärille, niin tämä olisi parempi. Hyvä näinkin, varsinkin jos on osa laajempaa kuvasarjaa.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Heikurointi = vinjentointi, yleensä yliampuva. Ihan Hannes Heikuran mukaan saanut nimesä. Tällä oli jossain vaiheessa tapana lisätä turhankin rankkoja vinjenttejä ja lievän pilkkanimen sitten..
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Perinteinen reunan lisävalotus /edge burning on sellainen ettei sitä kuulu mitenkään huomata. Jos se nousee näkyväksi, sitä on liikaa. Ja idea ei liity mitenkään mustiin paspiksiin vaan perinteisiin valkoisiin. Kirkas valkoinen paspis helposti hohkaa kuvan reuna-alueen päälle ja vie liiaksi huomiota. Pieni huomaamaton tummennus ja katsojan silmä pysyy kuvan tärkeissä osissa paremmin. Photari-aikana tuollaista pientä tummennusta voisi sanoa vaikka että reunat valiten, sitten niille levelsin keskisäädintä noin 2%-4% oikealle jolloin reunat tummenevat tuskin havaittavasti, mutta eron huomaa kun vaihtaa kuvaa vaikka undolla ennen-jälkeen toimenpiteen. Tämä moderni heikurointi on sitten todella näkyvä photoshoppivinjetti. Itse kammotus. Ja nimen syyhän on helppo löytää, googlen kuvahakuun vain sanaksi heikura ja eiköhän ensimmäinen hitti jo kerro mistä on kyse.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä "aitoa" heikurointia: http://www.savonsanomat.fi/multimedia/d ... 32446b.jpg"]http://www.savonsanomat.fi/multimedia/dynamic/00032/heikura7_32446b.jpg Etusivu - Turun Sanomat Topikin kuvassa noi "heikurat" on niin tasaiset ja yhdessä suoran seinäpinnan kanssa luovat vaikutelmaa mutkalla olevasta seinästä tai, että seinää varjostaa joku juuri kuva-alan ulkopuolella. Ylhäällä se voisi olla hyvin luonteva räystään varjo.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Ahha! Sori, että sekoilin. Mä luulin, että tossa huomaamattomassa reunojen tummentamisessa olis kyse siitä, että silmä hakeutuisi reunoille kun siellä on iso kontrasti taustaan. Siten musta paspis vaatisi tummennosta ja valkoinen mun logiikan mukaan vaalennosta! Jep jep, se siitä =)
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Ei mitään uutta auringon alla. Kyllä tuota reunatummennusta, (joka mielestäni on todella eri asia kuin vinjetti sanan merkityksessä, jona se näissä valokuvauspuuhissa tunnetaan) on käytetty jo kymmeniä vuosia - ellei kauemminkin. Hannes Heikuran työt taas ovat tuttuja vuosien takaa Hesarin, näyttelyn ja kirjan kautta. Minusta hän on erittäin hyvä kuvaaja. Tässä tarkoituksena oli selkeästi korostaa reunoja tummentamalla ja sen ansiosta luoda myös syvyysefekti, joka onkin kuvassa. Tuo parin prosentin tummennus paspartuurin vuoksi on itselleni ollut tarpeeton sillä en käytä valkoista paspista ja hyvin harvoin muuta kuin läpivärjätystä massasta tehtyjä versioita. Jos käytän, käytän tarkoituksella kuvan olemuksen vuoksi. Näyttää siltä, että niissäkin tapauksissa on aina ollut kyseessä eriasteinen harmaa paspis.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Heikurointi on itse asiassa savestelua... jo Seppo Saves käytti sitä aikoinaan paljon. Nykyään tämä vanha ilmiö on Suomessa laitettu uuden nimen alle. Edit. Sori, meni vähän OT. Kuva on hieno ja sopivan tiukka rajaus tukee tarinaa.
Vs: Kadonnutta kansanperinnettä Joo nykyään vinjetti-sana on saanut väärän merkityksen kun se yhdistetään helposti linssin aiheuttamaan vinjetointiin. Heikurakuvissa ei siis ole vinjettiä oikeasti vaan tummennetut reunat ja nurkat tai jotain =) (ainakin muistaisin että vinjetti tarkoittaa yleensä soikean aukon läpi vähän heilutellen valotettua vedosta, jolloin reuna-alueet pehmenevät nätisti paperin valkoiseen).