Lainaus: (....) Ultra-wide angle lenses are never really perfect. However, within its scope the Zeiss Touit 12mm f/2.8 delivers decent results.(...) Lähde: http://www.photozone.de/sony_nex/881-zeiss12f28e?start=1 Kennot ne ovat se elementti, jotka ei ole täydellinen. Sen enempää kuin valinta objektiivin etäisyyden ja kennon välillä. Kun halutaan tehdä markkinoille pientä, tehdään pientä ja lopputulos on pitkään kummallisia ongelmia.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Näinhän se on, aivan sama kuvi kuin taloudessa: kun yrittäjillä menee huonosti, ja tulos on surkeaa, niin heidän laskeva osuutensa on Valtion vika=supistakaa valtion ja kuntien osuutta, muuten tulee loppu. Onko hyvä, jos kaikilla menee huonosti? Kennoja voisi tosiaan alkaa parantamaan eikä syytää syytteitä optikkapuolelle. Onneksi kennojen puhkipalaminen ei vielä ole filmin vika, mutta sentään digin kuvaamisen ilmaisuus ja kameroiden epävarmuus on jo kuvaajien vika= kuvaatte liikaa ;-)
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Ei siinä ole mitään kusetusta. Voit ottaa Sonyn 10-18mm zoomin verrokiksi testattuna samalla rungolla. Sitäpaitsi: "PS: In the October time-frame we'll do a reference test on the A6000 in order to verify the corner behavior of the new sensor. The NEX7 sensor is a fairly "difficult" being in this respect in our opinion." Sivusto on parhaita mitä on. Tietenkin siinäkin pitää olla tarkkana että on käytetty samaa runkoa kun omia vertailujaan tekee.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... "Ultra-wide angle lenses are never really perfect." Tämäkin on hyvä lause, anti-kusetusta mieluummin. Se on nähtävissä kautta aikain: normaalin tienoilla löytyvät parhaat. Jos arvotat objektiivien kykyjä, pitää aina verrata mahdollisimman läheiseen polttoväliin tai ymmärtää asettaa omanlaisensa kriteerit eri polttoväleille.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Mikä optiikan lainalaisuus selittäisi sen, että sattumalta normaaliobjektiivit ovat aina niitä parhaita? Voisin uskoa, että yksinkertaisimmilla rakenteilla saavutettavat objektiivit ovat yleensä parhaita. Normaaliobjektiivien kohdalla kyse on jostain muusta. Optiikan tietäjille seuraava puheenvuoro
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Ehkä tuossa on närkästytty Zeissin uutuuteen asetettujen suurten odotusten suhteen ja kuséé nähdäänkin " E-mountissa ja kehittymättömissä kennoissa eikä testisivustossa. Nex-7:ssa on 24Mpix kenno kuten D3X:ssä. Tarkastelemalla testituloksia "perinnezeissilla" (vanhaa suunnittelua linssistöltään tietääkseni) kennokokoon vastaavalla 18mm laajakulmalla, voidaan mielestäni nähdä kuinka pääpiirteittäin on kuitenkin päästy samaan. Reunoja kohti toisto heikkenee, mutta tuloksethan ovat nähdäkseni noinkin rajuksi laajakulmaksi ihan hienoja molemmissa. http://www.photozone.de/nikon_ff/584-zeisszf1835ff?start=1 center border extreme Touit 12mm Nex-7 f/5,6 3501 2516 2460 Distagon 18mm D3X f/5,6 3721 2957 2832 Nähtäväksi jää, mitkä ovat tulokset testissä luvatulla uudemmalla Sonyn rungolla. Onko C-mountti yksinkertaisesti liian lättänä jopa APS-C koossa vai ylletäänkö jo kino-dsrl ja perinnezeissin tasolle? Toisaalta suurennossuhteeseen tulee eroa eri koon kameroilla mikä konkretisoituu tarvittaessa suuria valokuvia ja näin pienempi kamera pitäisi olla selvästi tarkempi samaan laatuun yltääkseen.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... En ole asiantiuntija, mutta esmerkiksi gaussilainen symmetrinen rakenne tekee objektiivista helposti suunniteltavan ja rakennettavan. Usein heikkovalovoimaisin on näistä vieläpä paras vaihtoehto. Näin ainakin Canonilla ja Nikonilla, joilla olen repronnut ja dubliseerannut.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Onko Touit suunniteltu yleensäkin APS-C koolle vai nimenomaan lättänälle runkopaksuudelle? Sonyn Nexiin tekemä zoom näyttää terävyydessä olevan mielenkiintoinen edellä poimimiini lukuihin verraten. Keskiarvot mitatuista 10 ja 14 mm polttoväleistä: center border extreme Sony E 10-18mm Nex-7 f/5,6 3474 2694 2459 Eikö tästä voisi ihan nöyrästi Zeissfanikin myöntää, ettei Sonyn zoomia ole jätetty kakkoseksi vaan tulikin tasapeli? Kennon vika? ----------------------------------------------------------------- Touit Fujin 16Mpix kennolla: http://www.photozone.de/fuji_x/869-zeiss12f28?start=1 Mitä vilkuilin Fujin kiinteitä, näyttäisi 3000 hujakoilla olevan tuon kennon maksimi, jota ei paljoa ole ylitetty. Fujissa runkopaksuus 17,7mm ja Sonyssa 18mm. Jos väite kummallisia ongelmia tuovasta liian lyhyestä etäisyydestä kennoon pitää käytännölliseltä kannalta paikkansa, näytä 12mm laajakulma, joka toimii selkeästi paremmin APS-C DSLR kamerassa.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Mun osaltani tähän eivät merkit liity mitenkään. Tuo linkki oli vain esimerkki. Olen edelleen, kaikesta huimasta kehityksestä huolimatta sitä mieltä, että kennoissa on kehitettävää ja kaikki optiikat eivät toimi kaikilla kennoilla vaikka optiikka itsessään toimisi. Miksi muuten esim. Hasseli rakentelisi pikseleiden siirtotekniikkaa muuten kuin saadakseen optiikoista kaiken hyödyn. Toistaiseksi vain kovi kallista. Voisinha sitä huvin voksi kokeilla jollakin ei-nyt-niin-kummallisella kittizoomilla, mihin se oikein pystyy kuvaamalla vaikkapa hidasta Adoxia rulla ja kaivamalla esiin sen mihin optiikka pystyy. Kokemuksesta tiedän, että esim vanha, 60-luvun normaalinikkori pystyy ainakin erottelun osalta noin 60-megaisen FF-kenon tarkkuuteen. Ja tämä ISO 100 filmillä. Eipähän tuosta mitään käytännön hyötyä sinänsä käyttäjälle ole, mutta testaamisen osalta on kuitenkin. Minusta on reilua se, että optiikka A + runko B tekevät kyseisen testin mukaan näin. Ei koske muita yhdistelmiä. Käyttäjä sitten tuumailee onko juuri tämä yhdistelmä hänelle hyvä/oikea/hankinnan arvoinen.
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Olen samaa mieltä. Mutta touhun kusee jäi vieläkin epäselväksi. Yleistä markkinatalouden kritiikkiäkö? Zeissinkin kuseekerroin vain nousee. Entä ne lättärungon kummallisuudet, pystytkö osoittamaan ne?
Vs: Pärkkele tätä tekniikkakuse...... Oma käsitykseni on se, että polttoväliltään normaali on ehkä helpoin tehdä, syytä en tiedä, mutta niitten huikeat valmistusmäärät suhteessa mihin vaan muihin polttoväleihin antanevat mahdollisuuden optimoida tuotantoa, kehityskulut per objektiivi ovat pienemmät samoin tietysti tykalujen osuus ja toisaalta tinkiä hieman katteesta per objektiivi, koska määrä korvaa prosentit.