Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Oletko Ben seurannut tällä foorumilla viimeaikoina vilkkaana ryöpynnyttä m43-keskustelua? Pen-F on suorastaan törkeän kaunis, mutta olen vanhanaikainen ihminen. "Ajattomuus" vaatii minun ymmärrykseni mukaan myös ominaisuuksien kypsyyttä. m43:lla paljon kuvaavana ja järjestelmän vahvuudet ja heikkoudet tuntevana sanoisin, että vielä ollaan kaukana siitä, että kokonaisuus olisi tasapainoinen. Testien mukaan Pen-F on tarjoaa vain hyvin vähän parannusta esimerkiksi epävarmaan tarkennukseen tai käyttöliittymän sekavuuteen.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ • En ole seurannut keskustelua. Minusta (*Yoshihisa Maitani -fanina) "How Olympus..." on mielenkiintoinen selvitys erään kameramallin syntyvaiheista * http://www.maitani-fan.com / http://theonlinephotographer.typepad.com/the_online_photographer/2009/09/the-olympus-pen.html
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Minulla on vain ohut mutta hyvin tärkeä suhde alkuperäiseen Pen F -malliin, koska se oli ensimmäinen kamera, jonka syksyllä -70 myin asiakkaalle. Siinä mielessä hyvä juttu. Tuossa kevään korvilla ihailin hyvän ystäväni samaista filmimallia ja ajattelin silloin mielessäni, että tuo kamera olisi ansainnut tulla uudeksi alkuperäisen yksinkertaisen mutta nerokkaan rakenteensa uudella tulemisella. Mutta nyt on uudet ajat ja "enemmän on paremmin" -suuntaus elää vahvana. Ei ehkä aina niin tarpeellista.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Tuo on söpö, ja kun tuon olisi ensimmäisenä Peninä julkaissut, niin aika tavalla olisi maailma sulanut...
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Tässäkin tapauksessa kävi se, että vaikka Pen-F on sinänsä söpö, niin filmiversion rinnalla se on kolho. Ja nappuloita tursuaa kuin jostain Bonk-laitteesta. Df vs. FE vertailussa digimallin kökköys on ehkä vielä ilmiselvempää, Df on edustaa steampunk-estetiikkaa. Eikä edes Leica ole puristamaan M-digimallejaan samaan kuosiin kuin filmikameroitaan. Ehkä olisi parempaa designia muotoilla digikamerat ihan vaan reilusti digikameroiksi?
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Df ei ole "kökkö" vaan se on just se digimalli, siksi se on erilainen... Käyttötavaltaan ja -liittymältään vain sovitettu osin meille filmiaikanakin kuvanneille. Olisi hassua jos sellaista käyttöliittymää ei "saisi" tavoitella. Df ei mitenkään voi olla kuin FE tai FM, sillä kun on tarkoitus tehdä aivan eri asioita, vaikka lopputuloksilla onkin yhteneväisyyksiä. Tästä syystä vertailu tuolla tavalla ei ole mielekäs.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Nikon julkaisi Df:n esittelyn yhteydessä (ja sen jälkeenkin) paksun nipun juuri samanlaista making of -selittelyä kuin mitä Ben Kaila on tässä meille linkannut Pen-F liittyen. Nikonin materiaalin pointti oli "Digital fusion", eikä sitä lainkaan salailtu, että muotokielessä haettiin yhtäläisyyttä FE/FM sukupolveen. Jopa se kuuluisa aikakiekko Df:n päällä on viritetty kliksahduksen ääntä myöten tismalleen samaksi kuin FE:ssä. Steam punk -luonnehdinnan olen kehittänyt ihan itse. Minulla on ollut Df aika kauan ja olen kuvannut sillä yli 30 000 kuvaa. Kritisoin aluksi kameran käyttöliittymää, mutta alan vähitellen tottua siihen. Oikeastaan pidän Df:stä. Mutta kyllä Df:n käyttöliittymä on kokonaisuutena Nikonin moderniin käyttöliittymään verrattuna nimenomaan kökkö! Tai jos olet eri mieltä, niin keksi osuvampi luonnehdinta
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Pen F olisi varmasti kiva kamera jos se taidefiltteri-rulla ei olisi häiritsemässä otetta. Ehkä sen on ajateltu osuvan hyvin sormille. Osuu vähän liiankin hyvin. Tietysti kaikkeen tottuu jos haluaa. Liekö sitten niin, että monet oikeasti käyttävät noita erilaisia filttereitä?
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Minusta tuntuu, että t.filtterit liittyy sopevasti siihen sähköiseen etsimeen. Ehkä joku muukin itseni lisäksi haluaa tehdä kuvansa valmiiksi siinä etsimellä.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Filtterit liittyvät aivan yhtä paljon (tai vähän) myös takanäyttöön. Filttereiden todellinen merkitys on siinä, että niiden avulla kamera tekee huomiota herättävän näköistä kuvaa suoraan sosiaaliseen mediaan jaettavaksi. Kun on filtteri päällä niin ei tarvitse enää käpistellä puhelimessa, eikä ole riippuvainen Instan filttereistä. Sinänsä Pen-F:n rullajärjestys on ihan normaali, vrt. esim PEN-5. Ei vaatisi kuin firmwaren muutoksen niin eturullalle saisi valittua jotain mielekkäämpiä toimintoja. Mutta Oly haluaa vaalia hipsteri-imagoaan ja pitää siksi kiinni filttereistä. Niinhän tuossa Benin jakamassa materiaalissakin kerrottiin.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Kyllä minusta esimerkiksi herkkyyden säätäminen pyörivästä kiekosta kameran päällä, samoin kuin valotuksen korjauksen ja tietysti valotusaikojen, on nimenomaan luontevaa. "Kökkö" se on ehkä siinä mielessä, että sen tekeminen katse etsimessä on hankalaa ellei täysin mahdotonta. Mutta luontevaa se on, ja minulle sopivaa. Tuntuu kuin niin olisi tehnyt aina, mikä on tietysti harhaa, koska eihän herkkyyttä säädelty silloin kun tuo kiekosta kääntäminen oli tapa tehdä kameran säätöjä. Minun määreeni olisi siis "luonteva" tai "luonnollinen"(mutta onhan tuossa puutteensakin, niinkuin vaikka valotusaikojen säätö kahdesta kiekosta, mikäli haluaa tarkempia valintoja tehdä). Siitä syystä esimerkiksi katukuvaukseen valitsen nimenomaan Df:n kameraksi. Se ei sitäpaitsi herätä myöskään agressioita siinä määrin kuin joku muu kamera, mutta se on kokonaan toinen juttu
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Oletko Olli kuvannut Df:llä? Enemmän kuin 5 kuvaa? Herkkyydensäätökiekko on nimittäin aivan erityisen kökkö - onneksi on hyvin toimiva auto-ISO. Ja mitä aikakiekkoon tulee, niin senkin voi asettaa 1/3 asentoon jolloin aikaa voi säätää normaalisti A-rullalla. Tai sitten kuvaa 99% A-moodissa, kuten minä teen, jolloin aikaa kontrolloi aukkoautomatikkka (ja auto-ISO). Jos olet esim flickriäni katsonut, niin kuvaan paljon kadulla. Ja suosikkikamera on nimenomaan Df. Katukuvauksessa nämä em. kökköydet eivät paljoa haittaa, mutta D5:n tarkennusjärjestelmäolisi kova juttu. Tai antakaa edes D750:n tarkennusjärjestelmä... Se nykyinen 39 pisteen tarkennus pakottaa keskisommittelemaan jos valoa on yhtään vähemmän :-( Toisaalta Df on noin 7 kertaa parempi katukuvauskamera kuin mikään m43 kamera.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Kyllä mä joitakin tuhansia kuvia olen sillä ottanut, tänä kesänä vasta hankittu, että ehkä se on alle 5 000 kuvaa, kun se on kakkos- tai kolmoskamera mallien kanssa, katukuvauksessa ykkönen. Mutta nimenomaan katukuvaukseen minun tavallani kuvata tuo käyttöliittymä on sopiva ja luonteva, niinkuin jo sanoinkin... (kyllä mä toki nuo aikakiekon säätötavat tiedä ja tunnen, mutta siis haluaisin sitä käyttää yksin ajan säätämiseen, manuaalisäädöillä, vaan silloin joutuu tyytymään täysiin aukkoväleihin.) Kadulla käytän sitä paitsi tuon kanssa useasti AI-objektiivejakin... (50/1,4; 85/2,0 ja 105/2,5)
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Ketjun otsikkohan oli "How Olympus designed...", ja jos Olympus disainaa siihen asiakkaalle pampulan tarjolle, että hänkin saa disainata omia kuviaan, niin mun mielestä tuote on aikalailla loppuun asti ajateltu. Ihan riippumatta siitä, kuin kehno Nikoni ja Df:fä on.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Ahaa. Kunhan uutuudenviehätys vähenee, niin opit kyllä käyttämään Df:ää jotakuinkin kuin mitä tahansa modernia kameraa Tiesithän, että auto-ISO toimii todella hyvin tuon 16mpx kennon kanssa ja, että sen saa päälle/pois Fn-napin ja rullan yhdistelmällä. Muutenkin, kunhan asetukset saa kuntoon, niin Df:ää pystyy paria pientä rajoitusta lukuunottamatta käyttämään kuin mitä tahansa Nikonin modernia dslr:ää. Vaikka tähytyslasin olenkin tuunannut viimeisilleen, niin kykenen juuri ja juuri ottamaan potretin käsitarkenteisesti. Df:n etsin ei oikein sovi käsin tarkenteluun. Katukuvausta pidän täysin automaattitarkennuksen kenttänä. snoopille: Pen-F ja Df ovat idealtaan varsin läheisiä sukulaistuotteita. Moderneja kameroita jotka on tuunattu Olympuksen/Nikonin historiaan sopivalla tavalla.
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Meinaatko että silloin kamera pysyy paremmin näpeissä? Ongelmahan ei minulla ollut tuon säätimen tahaton pyöriminen vaan se, että kyseinen pampula osuu juuri pahasti siihen otepintaan josta pitäisi pitää kiinni. Tässä mielessä E-P5 on kädessä paljon parempi vaikka sen käyttöliittymä onkin muilta osin taas heikompi (ja etsinkin puuttuu).
Vs: How Olympus Designed the PEN-F for ’Timelessness’ Eikös Olympuksella ole tarjolla lisäkahva Pen-F:ää varten. Mielestäni aika tyylikäs laite, jopa.