Mistähän saisi kaivettua filmien ja muiden filmikuvauksessa käytettyjen materiaalien hopea pitoisuuksia? Vai osaako joku kertoa suoraan kuinka paljon hopeaa mikäkin filmi ja papru sisältää? Aivan uteliaisuutta alkoi kiinnostamaan kuinka monta hopealusikkaa sitä on tullut "tuhlattua" (siis hyötykäytettyä) kuvaamiseen? Eikö toi olisi aika kiva mainostaa kuvanneensa 10 hopealusikan verran? =) Oli kulutus ollut sitten mitä hyvänsä - ensi vuodelle teen uudenvuodenlupauksen, että tuhlaan enemmän. =)
Vs: Hopean kulutuksesta 80-90 luvulla kirjapainoissa kerättiin hopea kehityskoneiden kiinnitteen ylimenoputkista talteen. Sen ajan graafisissa filmeissä oli tyypillisesti n. 4 grammaa hopeaa/neliömetri. Sävyfilmeissä ja mv-papereissa ei päästä lähellekkään tuota lukemaa, mutta RG-filmit sisälsivät jopa yli 10 gr/m2. Parhaillaan myin jopa 40 kg hopeaa/vuosi. Mutta tuolloin hopean hinta oli todella alhainen, joten ei silläkään päässyt rikastumaan.
Vs: Hopean kulutuksesta Moro, Tuossa on liitteenä vanha Kodakin julkaisu J-210. Siinä on jossain kohdassa kerrottu keskimääräinen värinegatiivimixin hopeasisältö. Valitettavasti tämä on sen jenkki-versio sikäläisillä yksiköillä, joten en viitsi tehdä muunnoksia, vaan saat lyödä luvut itse kalkulaattoriin, jos haluat. Troyn unssi on n. 31,1 grammaa.
Vs: Hopean kulutuksesta Muistan kuulleeni valokuvaajasta (nimeä en muista), jonka pöytähopeat oli tehty kiinnitteestä kerätystä hopeasta. Joskus itsekin tutkin aihetta, kuinka saada hopea talteen. Yksinkertaisin menetelmä vaikutti olevan hopean korvaaminen raudalla kiinnitteessä. Eli toisin sanoen teräsvillaa sekaan ja odotettiin hopean laskeutumista astian pohjalle, josta sen talteenotto on helpompaa. Tuli vaan mieleen..
Vs: Hopean kulutuksesta Riippuu vähän mistä prosessikempparista haluat erotella. Kiinnitteistä on helpointa ja tehokkainta. Valkaisukiinnitteissä on vähän enemmän suorituskerrointa. Voit googlata Kodakin HSE-sivut ja sieltä linkit J-julkaisuihin, joissa on hyvin tarinaa hopeaerottelusta elektrolyysillä ja kemiallisesti.
Vs: Hopean kulutuksesta Mr. Google löysi vielä tuolta apugin puolelta ilmeisesti Kodakin kaverin kertomana seuraavaa: "At Kodak, we used an odd measurement system which used mg/square foot. I will give the values in those terms and you can convert. Common B&W films fall in the range of 150 - 300 mg / ft sq, color about 300 mg / ft. sq or about 100 in each layer. Color paper is about 50 - 100 mg / ft sq. Older X ray film was up to 2 g / ft sq, but has been lowered by a great deal in the last 10 years. IDK the current values." lähde:http://www.apug.org/forums/viewpost.php?p=1233677 Tuosta kun kääntää yksiköt tutummiksi niin saadaan: mv-filmi: 1,61-3,23g/m^2 väri filmi: 3,23g/m^2 väri paperi: 0,54-1,08g/m^2 röntgen filkka: 21,53g/m^2 Jostain bongasin mv-paperille määräksi 0,9g/m^2 Enää tarvitse kuin punnita se perintölusikka niin päästään haluamiini lukemiin. =)
Vs: Hopean kulutuksesta Tän vuoden kulutukseksi sain 14,3g. Chippendale näytti painavan googlen mukaan 13g, joten vähän toista lusikkaa on mennyt. =) Rahana tuo olisi 0,81€*14,3g=11,6€. Olisiko tuosta karkeasti puolet mennyt kiinnitteeseen, joten eipä tuolla talteenotolla aivan rikastumaan pääsisi. E: rullafilmien filmien pinta-alat löytyy tuosta niffen linkittämästä pdf:stä, jos joku muukin innostuu laskemaan. Yllättävää oli, että tuon mukaan väri- ja mv-filkat on eri mittaisia.
Vs: Hopean kulutuksesta Eihän tuolla rikastu, mutta jos kaikki miljoonat filmijäärät laittaisivat tuon kiertoon, niin ei tarvitsisi muitten tulla tänne rouskuttamaan meidän... kapa p.s. Kaikkien tuntema kalastaja tässä äskettäin jo pehmenneenä ihmetteli, että miksi sitä kultaa pitää luonnosta kaivaa, kun sitä on jo tarpeeksi tallennettu maailman pankkiholveihin.
Vs: Hopean kulutuksesta Oli päässyt aika karkea laskuvirhe tuonne laskelmiini. Oikeammat lukemat ovat 31,3g, vajaat kolme lusikkaa ja 25,4€. Ehkä se pitää sittenkin koittaa sitä teräsvillaa uittaa kiinnitejäte astiassa.
Vs: Hopean kulutuksesta Tässä Mortzelissa, Belgiassa v. 1979 Agfa-Gevaertilta lahjaksi saamani 100%:sta filmihopeasta valmistettu Bronson safirikivellä. Myin tuolloin Agfa-Gevaertin graafisia filmejä, siksi sain ko. lahjan ollessani tehtaalla koulutustilaisuudessa. ( Sytkäri on varsin kookas sillä se painaa n. 300gr.) Kuva EPL-5+ Panasonic 20mm f1,8 ISO 400 1/160 sek. (Kuvausalustana MacBookPro 15")
Vs: Hopean kulutuksesta Sähköllähän tuota hopeaa kiinitteestä helpolla erottaa. Minäkin kakarana päällystin pari kolikkoa kiinnittessä hopealla. Meillä otettiin painossa jopa huuhteluveden hopeata talteen 90- ja 00-luvulla kun joutsenmerkki ja ympäristöjärjestelmä oli in ja pop, mutta ei oltu vielä vaihdettu filmittömään prosessiin. Kiinitteen ja vanhat filmit kaikki olisivat halunneet -tosin offsetpellit olivat vielä halutumpi "jäte".