Mulla on tuo termi epäselvää. Kun puhutaan hopeakuvasta, mikä on sen määritelmä? Tarkoittaako se nykyään sitä, että a) kuvataan mustavalkofilmillle b) tarkoittaako se silver gelatin printtiä (en tälle suomenkielistä vastinetta tiedä) Riittääkö määritelmäksi kohta a, vai pitääkö ollla molemmat. Entä digitiedostosta tehty märkävedos, eikö niitäkin yhdessä vaiheessa kehitelty? T Jukka
Vs: hopeakuva? Ai, täältähän löytyhikin vastaus. Tarkoitetaan siis nimenomaan paperia, jolle vedostetaan. Suomen valokuvataiteen museo TJ ukka
Vs: hopeakuva? ● Hopeagelatiinivedos on ehkä yleisin nimitys "hopeakuvalle", elikkä perinteisellle valokuvapaperille vedostettu kuva. – http://gawainweaver.com/images/uploads/Weaver_Guide_to_Gelatin_Silver.pdf
Vs: hopeakuva? ● Muovipaperikuva on myös "hopeakuva". Ohessa sanastoa etc: – http://www.hippolyte.fi/myynti/sanasto.php Lisää aiheesta: – http://valoherkka.blogspot.com/2007/08/hopeagelatiinivedos-eri-materiaaleille.html – Suomen valokuvataiteen museo
Vs: hopeakuva? Tämä sanasto onkin oikein hyvä, mutta tuosta valokuvan koon kertomisesta. Useimmat ilmaisevat kuvan koon leveys x korkeus, mutta Hippolyte ohjeistaa ilmoittamaan signeeraus-kohdassa koon korkeus x leveys. Kummin loppujen lopuksi lienee?
Vs: hopeakuva? ● Selasin juuri muutamia näyttelyluetteloita – sekä maalareilta että valokuvaajilta – ja kaikissa on korkeus mainittu ensimmäiseksi. – Lisäys aiheesta kuvan formaatti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Formaatti_(kuvataide)
Vs: hopeakuva? Kokoilmoitus on yleisesti museoiden ja gallerioitten käytössä oleva, kuten Ben tuolla aiemmin ilmoitti. Siis korkeus x leveys. Siitä ei ehkä ole EU-direktiiviä, mutta näin maailmalla menetellään. kapa P.s. Jukalle vielä, että jos halutaan olla tarkkoja, niin voidaan asia ilmaista termein hopeabromidivedos tai hopeajodidivedos. Molemmat ovat hopeagelatiinivedoksia.
Vs: hopeakuva? Hopeabromidivedos on se, millä valotetaan suurennoskojeella. Hopeajodidivedos se, millä tehtiin ennen pinnakkaisia. Molemmat ovat niitä valonherkkiä ainesosia. Jodidi tuottaa lämpimämmän sävyn. On hitaampaa. Ns. lämminsävypapereissa on tuota jodidia mukana. Maallikon mutua. Täällä on kemistejä, jotka voivat tarkentaa ja syventää. kapa
Vs: hopeakuva? Hatusta, joku korjatkoon jos ei: Hopeajodidiemulsio = kalotypia Hopeakloridiemulsio = hidas emulsio, pinnakkaisvedostukseen Hopeabromidiemulsio = "nykyaikainen" neutraali mustavalkoemulsio, sekä filmissä että papereissa (Hopea)klorobromidiemulsio = sisältää sekä hopeakloridia että -bromidia, lämminsävyinen mustavalkoemulsio Gelatiini eli liivate (ostettavissa ruokakaupasta) on yksinkertaisesti sidosaine, jonka avulla saadaan tasalaatuinen, paperin pintaan kiinnnittyvä emulsio, joka sisältää valoherkän hopeasuolamössön. Gelatiini tehdään sitten sian ja lehmän nahasta, luista yms. teurasjätteestä, joten vegaanit, siirtykää jo digiin ;-) -p-
Vs: hopeakuva? Korkeus x Leveys -notaatiotahan käytetään myös filmikoosta puhuttaessa. Liekö sitten maalaustaiteen puolelta tullut sinne vai ameriikan vaikutusta..
Vs: hopeakuva? ? 9x12 laakaa paljonkin kuvanneena muistelen, että kun sen filmipaketin otti käteen siten, että tekstit olivat kannessa oikein päin, niin kyllä se oli tämän mukaan kokoa 12x9, vaikka päällä luki 9x12. kapa
Vs: hopeakuva? ● Kuvan korkeuden mitan ensisijaisuus lienee maalaustaiteen maailmasta peräisin: – http://fi.wikipedia.org/wiki/Formaatti_(kuvataide)
Vs: hopeakuva? Senttilaaka on niin harvinaista, että en ole päässyt näkemään joten en osaa sanoa. Googletus näyttää että Foma ja Ilford ainakin käyttävät 9x12 -notaatiota. Rullafilmillä on 6x7, 6x8, 6x9, 6x12 jne. Laakana 4x5, 5x7, 8x10, 18x24cm.. Vain kino ja 645 ovat yleensä leveys x korkeus. Mitenkäs sitten jos negatiivi on vaikka 5x7 ja kuva on pystykuva, onko silloin originaali 7x5?
Vs: hopeakuva? Hopeakuva on kuva, joka muodostuu hopeasta. Esimerkiksi mustavalkofilmillä on hopeakuva. Samoin mustavalkopapereilla on hopeakuvia. Värifilmeillä on hopeakuva kehitteen jälkeen ennen valkaisua, mutta valkaisun jälkeen niillä ei enää ole hopeakuvaa. Hopeabromidivedos-tyyppinen terminologia on kenties harhaanjohtavaa, koska papereissa voidaan käyttää kaikkia kolmea valokuvamateriaaleissa käytettyä halogeenia (eikä ole mitenkään olennaista aina tietää, mitä ja missä suhteessa), ja koska toisaalta valmiissa vedoksessa ei ole halideja jäljellä (ainakaan toivon mukaan). Kehittämätön materiaali on siis hopeahalidimateriaalia ja lopputuote on esimerkiksi hopeagelatiinivedos, jossa kaksi tärkeintä ainesosaa mainitaan. Eihän se muuta oikeastaan ole kuin pienenpieniä hopeanmurusia liivatehyytelön sisässä, paperipohjan päällä! Se, onko paperipohjan ja emulsion välissä lisäksi vielä ohut kerros muovia, on terminologian kannalta aivan yhdentekevää, vaikka yhä edelleenkin joidenkin puristien mielestä muovipapereista ei saisi edes puhua.
Vs: hopeakuva? Eikö ole mielenkiintoista, että samat puristit myös suihkivat usein mustetta vain ja ainoastaan paperille, jossa on baryyttisulfaattia seassa valkoisuutta tuomassa. Muu paperi ei syystä tai toisesta kelpaa, vaikka se muste siinä pinnassa yhtälailla kiiltelee. Valokuvapapereissa on kanssa optisia kirkasteita, mikä on mielestäni jopa huono juttu. Onhan se hienoa että kuvan valkoiset suorastaan hohtavat - kunnes kirkasteet himmenevät. Asia jota harva miettii hehkuttaessa eri materiaalien arkistokestävyyksiä.
Vs: hopeakuva? On se kaima oikeassa: 20 vuotta vanhat Ilford Multigradet näyttää aika onnettomilta, kun vertaa uusiin. mutta Agfa Brovirat on ihan samanlaisia edelleen. ADOX uudet paprut ovat kuulemma samaa kamaa Broviran kanssa.
Vs: hopeakuva? Adoxin mcc 110 on tosiaan samaa kuin Brovira. Loistavaa paperia mielestäni. Optisista kirkasteista pääsee nopeasti eroon parin päivän pesulla...