Jos kukaan muu ei oo kehunut sivulle kääntyvää peilittömän digijärkkärin takanäyttöä, niin minä kehun sitä nyt. Se on hyvä. Valokuvaamiseen. Pystykuvia kun ottaa, niin kuvakulmaa on helppo säädellä kun näytön saa aina hyvähän aentohon. Jalustalta tai käsivaralta. Kun on akkukahva kiinni, niin näytöltä voi kuvata helposti oikealta korkeudelta kokovartalokuviakin, niitähän ei välttämöttä silmän korkeudelta kannata ottaa. videokuvaamisessakin se on toisinpaikoon ihan näppärä. En vapaaehtoosesti vaihtaisi vaakakuvauskameran rajoittuneesti kääntyvään näyttöön.
Samaa mieltä, mutta kun käytän Smallrigin L-levyä, ei sivulle kääntyvä näyttö käänny täysin vapaasti. Haitta on kuitenkin hyötyyn nähden pieni.
Ja makrokäytössä täysin käyttökelvoton viritys, joka tuplaa kameran leveyden ja tekee ötököiden kuvaamisen paljon vaikeammaksi kun kamera ei mahdukaan ahtaisiin paikkoihin kuten tilt-screenillä varustetut mallit.
Makrokäytössä tuosta on ollut huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Ja yhä useammin tulee käytettyä muissakin tilanteissa.
Hyvin sopii näyttö valokuvaamiseen, mutta niin harvinaista se taitaa vieläkin olla, että moni on minua, joka en koskaan kuvaa videota, näin kuvatessani luullut ja puhutellut videokuvaajaksi. Etsimen käytöstä luopuminen antoi ainakin minulle aivan uudenlaista intoa kuvaamiseen. Se tekee hommasta paljon helpompaa ja rennompaa, lisää vapautta perspektiivien valintaan, ja vapauttaa energiaa kuvan sommitteluun sekä ympäristön tarkkailuun niin, ettei hyviä tilanteita mene ohi, kuten joskus menee jos kuvaaja peittää näkökenttänsä nostamalla kameran silmälleen. Asiasta voi lukea enemmän äskettäin täällä toiseen viestiketjuun kirjoittamassani jutussa Kumpi tärkeämpi: Valovoima vai kennokoko?
Nyt kun noita on molempia tullut käytettyä, niin puolensa kummassakin, sanoisin. Tavallinen tilttinäyttö on nopeampi käyttää ja vaakakuvauksessa parempi, kuin Canonin vasemmasta reunastaan tyystin saranoitu toteutus. Sitten taas pystykuvauksessa Canonin sarana on täysin ylivoimainen. En sitten tiedä, että olisiko Fujin ainakin GFX100:ssa käytetty kahdella saranalla varustettu näkemys käytössä yhtään parempi. Ainakin helppo nähdä, että L-rautaa käyttäessä se voisi olla näppärämpi. Saattaisi tosin olla olemattakin...
Fujeilla kuvanneena tuo Fujin tuplasaranoitu on kyllä ihan ok, hieman kyllä rakenteesta johtuen sekään ei omaan mukuuni aukea niin paljoa kuin haluaisin, mutta parempi kuin esim. Sonyn yhden saranan malli, joka ei paljoa lohduta pystykuvauksissa.
Itte kun teen vähän YT-videoita jossa puhun kameralle, niin eteen kääntyvä näyttö on kiva, saman asia hoitaa bletoothilla ja tabletillakin mutta monimutkaisemmin. Aikoinaan peilittömällä lokakuulla totesin Olyn tilttinäytön käyttökelpoiseksi ja näppäräksi omalla laillaan, rajoituksineenkin.
Makrokuvauksessa ja myös muussa lähietäisyydeltä kuvaamisessa on paljon hyötyä siitä, ettei kuvaajan tarvitse liikuttaa päätään ja vartaloaan hankaliin asentoihin tai paikkoihin hyvän perspektiivin saamiseksi. Lähikuvissahan ns. jalkatyön tarve vähenee, kun pelkkä käsien ulottuvuus ja käsien liikuttaminen riittää sopivan näkökulman ja etäisyyden löytämiseen. Tämä osaltaan selittänee senkin, että jotkut henkilöt, joilla etsinkameraa käyttäessä näytti aina olevan vaikeuksia perspektiivin, rajauksen ja kuvasommittelun kanssa, ovat puhelimella (näytöltä) kuvaamiseen siirtyessään alkaneet tuottaa parempia kuvia ihan luonnostaan ja ilman erityistä kuvasommitteluun paneutumista tai sen opiskelemista.
No niinpä tietysti, sehän se! Hetken kuvittelin, että YT-videoissa kuvataan ihmisten ilmeitä samalla kun heille kerrotaan, että heidän työsuhteensa on irtisanottu.
Tuossa kuvailin studion lattialla konttien lapsikuvia. Aika erillaisia kuvakulmia saa aikaiseksi kun saa laitettua kameran nojaamaan laattiaa ja näytöltä voi kuvata pystykuvia mukavasti. Ehdoton kapistus.