Vs: HC-B ja 50 mm 'Gestapon Urkkija 1945' Kuva keskitysleirin tai jälkeisen ajan katuoikeudenkännistä, joka on minua aina hämmentänyt, onko tuollaiseen tilanteeseen ja noin kuvallisesti hienosti rakennettuun kukaan, onnekaskaan, voinut päästä. Samaisessa Ateneumin seminaarissa Raatikainen mainitsi, että kyseessä on juutalaiskohtaloja käsittelevästä elokuvasta, jonka 'still-kuvaajana' C-B toimi. Kuvaa kuitenkin esitellään muiden dokumentaaristen kuvien joukossa, mikä on minusta melkoisen epärehellisesti tehty, jos oikein ymmärsin. Kuvassa on huomioituna taitavasti kaikki teatterikuvaamisen suomat elementit ja ohjausmahdollisuudet. Mistähän elokuvasta on ollut kysymys? Toisekseen C-B'n on kirjoittanut useita kirjoja, joita ei ole käännetty suomeksi. Kiinnostaisi kovasti millaista pohdintaa tai ajankuvaa niistä ilmenee? Kolme muuta Magnumin perustajaa olivat taustoiltaan sotakuvaajia, C-B'n vaikuttaa olleen joukossa erilainen. Saaden myös pitkän elämän. t. manual
Vs: HC-B ja 50 mm Googlailin hieman. Tarkoitit varmaan tätä kuvaa: https://iconicphotos.wordpress.com/2009/04/22/exposing-of-a-gestapo-informer/ Eli dokumentaristinen tilanne on kyseessä, ei fiktio.
Vs: HC-B ja 50 mm Samaa tilannetta tarkoitan. Ehkä aihe on hieman arka. 'Le Retour' elokuvan tekemistä varten kuitenkin ihmisiä oli pyydetty paikalle. Aivan varmasti oli tehty tiettyjä järjestelyjä interiöörin, kuvakulmien suhteen, vankipukuinen mies eturivissä, voi vain arvailla. Niinkuin elokuvaa on tapana aina tehdä asiat etukäteen miettien. Vaikka kyseessä olisikin dokumentinomainen elokuva . Kuvakäsis ym. Kertoohan linkin 30 s pätkä valmiista elokuvasta, mistä on kysymys. Eiväthän ohjaajat aina kerro tiedossa olevia yllätyksellisä elementtejä etukäteen. Ok. Pyyhitään tämä keskustelu pois. Jokin kuitenkin herätti uteliaisuuteni. t. manual